Kansainvälistä viestintää käännöstoimiston silmin

Työelämän uudet tavat ja tahti vaativat käännösalan työkaluilta uudistumista

Posted by Translatum Oy | 21.6.2016

Työn luonne on muuttunut, kun etätyö ja muu itsenäinen työskentely on käännösalallakin yhä yleisempää. Toisaalta alalla on tarvetta parantaa tehokkuutta, mikä näkyy esimerkiksi paineina toimittaa käännökset yhä nopeammin. Muun muassa nämä asiat haastavat voimakkaasti perinteiset tavat hoitaa käännösprojekteja.

haasteet_w.jpghaasteet_w.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Edellä mainitut seikat ovat selkeästi havaittavissa käännöstoimistojen arjessa, ja asia on nyt todettu myös käännösteknologiayritys SDL:n tuoreessa Translation Technology Insights -tutkimusraportissa. Kyseisessä tutkimuksessa kartoitettiin käännösalan ammattilaisten näkemyksiä alan teknologisen kehityksen suunnista.

TTI-raportin mukaan neljä viidestä tutkimuskyselyn vastaajasta osallistuu etätyönä toteutettaviin käännösprojekteihin. Toisaalta 70 %:lla on kokemusta siitä, että käännökset tarvitaan käyttöön aiempaa nopeammin. Tämä puolestaan voi tarkoittaa sitä, että laajat tekstikokonaisuudet on jaettava pienempiin osiin, jotta useampi kääntäjä voi työstää käännöstä samaan aikaan.

Käännöstoimisto Translatumissa nämä kehityssuunnat on tunnistettu jo useita vuosia sitten. Translatumissa onkin siirrytty lähes kokonaan käyttämään pilvipohjaista käännöstyökalua, joka perinteisiin käännöstyökaluihin verrattuna soveltuu paremmin nykyaikaisiin työn tekemisen tapoihin ja tarpeisiin.

Pilviratkaisu helpottaa kääntäjien ja käännöksiä koordinoivien henkilöiden yhteistyötä, koska sen ansiosta käännösmuisti on aina ajan tasalla ja kaikkien asianomaisten käytettävissä riippumatta siitä, missä ja milloin kukin työtään tekee. Toisaalta laajat mutta kiireiset käännöstoimeksiannot ovat aiempaa varmemmin toimitettavissa: työn jakaminen useamman kääntäjän kesken onnistuu luotettavammin, koska muisti päivittyy automaattisesti ja reaaliaikaisesti käännöstyön edetessä.

Kun käännettävä kokonaisuus on tarpeen jakaa osiin, pilviratkaisun käyttäminen parantaa lopullisen käännöksen yhtenäisyyttä verrattuna perinteisiin paikallisesti käytettäviin käännöstyökaluihin, joita käytettäessä kääntäjät joutuvat työskentelemään toisistaan irrallaan. Rinnakkainen, mutta erillinen työskentely saattaa johtaa siihen, että samanlaisetkin tekstikohdat tulevat käännetyiksi usealla eri tavalla eikä sanastoa käytetä johdonmukaisesti.

Aiemmin mainitussa TTI-raportissa esiin nouseekin myös käännöksen laadun merkitys. Käännöksen tilaajan näkökulmasta erityisen tärkeä laadun tekijä on käytetyn termistön oikeellisuus, jota Translatumin käytössä oleva pilvipohjainen käännössovellus myös edistää. Sovelluksessa on integroitu termityökalu, joka ohjaa kääntäjää oikeiden termien valintaan.  Asiakas voi halutessaan itse luoda ja hallita käännöksiinsä liittyvää sanastoa sovelluksen sisällä. Tämä on hyvä vaihtoehto, koska asiakas on eittämättä itse omien tekstiensä ja aihepiiriensä paras asiantuntija.

Nykyisellään työelämä ja työskentelyn tavat ovat alituisessa muutoksessa, ja uusia teknologisia ja muita tarpeita nousee jatkuvasti. Siksi ei ole huono ajatus valita palveluntoimittajiaan niin, että ne pystyvät vastaamaan joustavasti näihin muuttuviin vaatimuksiin. Käännöspalveluiden toimittajana Translatum kehittää jatkuvasti konseptiaan ja sitä tukevia teknisiä ratkaisuja. Lue tästä kehitystyöstämme lisää artikkelista Translatum vie käännösprosessin pilveen.

Näin kirjoitat hyvin kääntyvää tekstiä

Posted by Translatum Oy | 18.5.2016

Kaikki asiatekstit kannattaa kirjoittaa selkeiksi ja helposti ymmärrettäviksi, mutta erityisen tärkeää se on silloin, kun tekstin tiedetään menevän käännettäväksi muillekin kielille. Tekstin käännettävyyden merkitystä taustoitimme edellisessä artikkelissamme Toimiiko tekstisi myös käännettynä?

Käännettäväksi tarkoitettuun asiatekstiin pätevät suurelta osin samat periaatteet kuin mihin tahansa selkeyteen pyrkivään tekstiin. Kääntäminen onkin tekstille eräänlainen happotesti: lopputuloksessa näkyvät helposti lähtötekstin mahdolliset heikkoudet, kuten tarpeettoman mutkikkaat rakenteet, ei-niin-täsmälliset ilmaukset tai virkkeet, joiden logiikassa on parantamisen varaa. Hyvä käännettävyys asettaa kirjoittajalle lisäksi joitakin erityisiä vaatimuksia tai rajoituksia, joita muunlaisissa teksteissä ei tarvitse ajatella.

Teknisen kirjoittamisen ja kääntämisen tarpeisiin on jopa kehitetty kielenkäytön standardi, jonka soveltamisen tulosta kutsutaan yksinkertaistetuksi englanniksi (STE, Simplified Techical English). Siitä voi lukea lisää aiemmasta artikkelistamme Yksi sana, yksi merkitys – standardienglannin edut

Tällaisen ns. kontrolloidun kielen systemaattinen käyttö on etenkin satunnaisiin kirjoitustehtäviin melkoisen järeä työkalu, ja se sopiikin parhaiten teknisten tekstien laatimiseen yrityksissä, joissa esimerkiksi käyttöohjeita laaditaan jatkuvasti ja paljon. Samoja periaatteita hieman kevennettynä voi kuitenkin soveltaa tyystin toisenlaistenkin tekstien käännettävyyden varmistamiseen. Seuraavassa esitetyt ohjeet ja esimerkit koskevat pääosin suomeksi kirjoitettuja tekstejä, mutta perusperiaatteet soveltuvat muihinkin kieliin.

Artikkeli on rakentunut niin, että ensin käsitellään varsinaiseen kielenkäyttöön liittyviä asioita ja lopussa siirrytään tarkastelemaan myös tekstinulkoisia asioita.


to_be_translated12.jpg


Käytä konkreettista kieltä

Kun kirjoitetaan käännettäväksi, on hyvä välttää käyttämästä ”liian hienoja” sanoja ja käsitteitä. Niiden ongelmana on, että vaikka ne saattavat kuulostaa hyvältä, niiden täsmällistä merkitystä on vaikea päätellä.

Mitä väljempi lähtötekstin ilmaus merkitykseltään on, sitä enemmän kääntäessä jää tilaa virhetulkinnoille. Niinkin voi käydä, että pyrkiessään välttämään suoranaisia virheitä kääntäjä ottaa varman päälle ja valitsee hyvin yleisen tason käännösvastineen, joka kattaa suunnilleen kaikki tulkintavaihtoehdot. Tällaisista ympäripyöreyksistä lopputekstin lukijan on vaikea saada otetta.

Millainen kielenkäyttö sitten edistää ymmärrettävyyttä?

  • Konkreettinen alakäsite on monesti parempi kuin abstrakti yläkäsite: mieluummin siis vaahtosammutin kuin palonsammutusratkaisu, kun on kyse tästä nimenomaisesta fyysisestä tuotteesta.
  • Sen sijaan, että käytettäisiin merkitykseltään epäselviä muotisanoja kuten reunaehto, on parempi täsmentää, tarkoitetaanko esimerkiksi ennakkoehtoja tai vähimmäisvaatimuksia.
  • Sellaisia uusmuodosteita kuin yritysuskollinen avainasiakas on syytä välttää: jos tarkoitetaan kanta-asiakasta, kannattaa sanoa niin.

Vaikeille abstrakteille käsitteille on usein tyypillistä, että ne muodostuvat pitkistä, moniosaisista yhdyssanoista. Niitä välttelemällä pysyy selvemmillä vesillä.

Pidä virkkeet lyhyinä...

Virkkeisiin ei kannata mahduttaa liikaa asiaa – yhdessä virkkeessä on yleensä järkevää käsitellä vain yhtä asiakokonaisuutta. Jo 15–20-sanainen virke on pitkähkö. Jos virkkeessä on useita yhtään pidempiä päälauseita, kannattaa harkita niiden erottamista pisteellä omiksi virkkeikseen. Myöskään sivulauseiden ketjutus ei ole suositeltavaa.

Maratonvirkkeiden työstäminen on hidasta niin kääntäjälle kuin muillekin lukijoille: on työlästä yrittää pysytellä selvillä siitä, miten pitkässä virkkeessä mainitut asiat liittyvät toisiinsa. Niiden viittaussuhteet usein väkisinkin hämärtyvät, mikä ei edistä käännöksen täsmällisyyttä.

Ylipitkien virkkeiden tuntomerkeistä voi lukea tästä Kielitohtori-artikkelista.

...ja rakenteeltaan yksinkertaisina

Pituuttakin merkittävämpi asia on virkkeiden ja lauseiden rakenne. On suositeltavaa välttää epäselviä lauseenvastikkeita, pitkiä määriteketjuja ja raskaita substantiivirakenteita.

Lauseenvastikkeita voi olla käännettäessä vaikea tulkita oikein. Otetaan esimerkiksi seuraava virke:

  • Työtä tulisi jatkaa olosuhteiden parannuttua.

Onko siinä kyse suorasta kehotuksesta: työtä tulisi nyt jatkaa, koska olosuhteet ovat parantuneet? Vai onko paino ehdollisuudessa – työtä tulee jatkaa, jos ja kun olosuhteet joskus parantuvat? Tällaisiin asioihin kääntäjä joutuu ottamaan kantaa.

Pitkillä määriteketjuilla tarkoitetaan tällaisia monisanaisia, etupainotteisia kuvauksia:

  • Helsingin käräjäoikeuden viime keväänä tekemää päätöstä koskevaan metsänomistajien valitukseen on nyt saatu vastaus.

Raskaille substantiivirakenteille on tyypillistä minen-muotojen runsas käyttö:

  • Kierrätystavoitteiden saavuttamisen edellytyksenä ovat lajittelun tehostaminen ja uusien keräys- ja käsittelymenetelmien kehittäminen.

Tällaisten paperinmakuisten rakenteiden sijaan kannattaa käyttää simppelisti pää- ja sivulauseita – siis samantapaisia rakenteita kuin käytettäisiin selostettaessa samoja asioita puhuen. Pää- ja sivulauseille perustuva teksti etenee loogisemmin ja auttaa hahmottamaan syy-seuraussuhteita. Tämä helpottaa ja tehostaa suuresti kääntäjän työtä.

Esimerkkivirkkeet voisi kirjoittaa selkeämmin vaikka näin:

  • Helsingin käräjäoikeus päätti viime keväänä [asiasta X]. Metsänomistajat valittivat tuolloin päätöksestä, ja tähän valitukseen on nyt saatu vastaus.
  • Jotta kierrätyksessä päästäisiin tavoitteisiin, on tehostettava jätteiden lajittelua ja kehitettävä uusia tapoja niiden keräämiseen ja käsittelyyn.

 

Rakenna loogisia kokonaisuuksia

Tekstin ymmärrettävyyttä voi edistää huolehtimalla siitä, että se etenee selkeästi ja loogisesti.

Asiakokonaisuudet kannattaa jakaa kohtalaisen lyhyisiin, toisistaan erottuviin kappaleisiin. Samaan kappaleeseen saati saman virkkeen sisälle ei kannata niputtaa toisiinsa liittymättömiä asioita. Tekstiä lukeva ja tulkitseva yrittää luoda mielessään yhteyksiä samassa kappaleessa käsiteltyjen asioiden välille, ja on hämmentävää, jos sellaista yhteyttä ei tosiasiassa ole.

Peräkkäisten virkkeiden välisiä ajatuksellisia suhteita on hyvä kirjata näkyviin käyttäen erityisiä sidesanoja: siksi, niinpä, koska, kuitenkin, vaikka, sen lisäksi...

Viittausten kanssa on syytä olla tarkkana: tekstin sisäinen logiikka hämärtyy, jos jää epäselväksi, millä viitataan mihinkin. Muun muassa pronominien viittaussuhteita on tärkeää pitää silmällä. Esimerkiksi kun suomenkielisessä tekstissä puhutaan kahdesta eri henkilöstä, heihin viitataan taaksepäin eri pronomineilla: ensin mainittuun viitataan pronominilla hän ja jälkimmäiseen pronominilla tämä (ks. Kielitoimiston ohje).

Otsikoiden tulisi vastata sisältöä mahdollisimman hyvin. Jos kohtaan viitataan muualla tekstissä (nk. ristiviittaus), on tärkeää, että otsikon kirjoitusasu toistuu samanlaisena.

Lukitse käsitteet: yksi sana, yksi merkitys

Joissakin teksteissä pyritään välttämään liiallista toistoa, ja siksi niissä käytetään toisinaan synonyymeja tuomaan tekstiin vaihtelua. Käännettäväksi tarkoitetussa tekstissä tämä ei kuitenkaan ole hyvä idea, vaan termejä kannattaa käyttää johdonmukaisesti. Samasta asiasta tulisi käyttää aina samaa nimitystä. Toisaalta yhdellä sanalla ei pitäisi viitata moneen eri asiaan.

Monilla ammattikääntäjillä on nykyään käytössään erityisiä laadunvarmistustyökaluja, kuten Apsic Xbench. Sellaisella on kätevä tarkistella laajastakin tekstikokonaisuudesta, onko termit käännetty yhdenmukaisesti. Lähtökohtaisesti käännöksestä voi kuitenkin tulla korkeintaan yhtä johdonmukainen kuin alkuperäinen teksti on. Tarkkavainuinen kääntäjä voi toki tunnistaa epäjohdonmukaisuudet ja pyytää asiakkaalta täsmennystä, mutta etenkin kiirekäännöksissä tällaiset selvittelyt voivat viedä tarpeettoman paljon aikaa.

Käsitteitä voi katsoa myös siitä näkökulmasta, miten yleisesti ne ovat käytössä. Jos mahdollista, kannattaa välttää liian erikoistuneita termejä, kuten sanoja tai lyhenteitä, jotka ovat ehkä käytössä vain kirjoittajan omassa organisaatiossa. Ainakin niiden merkitystä on hyvä avata vaikkapa erillisessä kääntäjälle annettavassa ohjeessa.

Ohjeistamista voi hyödyntää muutenkin. Teknisessä tekstissä hankalasti käännettäviä ovat lähtökielen yleisluontoiset termit, joilla on kohdekielessä lukuisia vastineita, joista on osattava valita oikea. Tällainen on esimerkiksi suomen kielen kara. Toisaalta sellainen sinänsä hyvin tuttu englannin kielen sana kuin battery voi tarkoittaa joko paristoa tai akkua. Riittävä konteksti toki ohjaa oikeaan suuntaan, mutta ei ole hullumpi idea täsmentää asiaa jo etukäteen.

Leikittele kielellä harkiten

Luovemman tyyppistä tekstiä, kuten markkinointitekstiä, elävöitetään usein erilaisilla vertauksilla, kuvakielellä ja sanaleikeillä. Tämä on luonnollista ja tarkoituksenmukaista, mutta kääntämisen kannalta haasteellista.

Monet vertaukset ovat kulttuurisidonnaisia, eikä niille välttämättä löydy luontevaa vastinetta kohdekielestä. Kaikenlaisia kulttuurisia viittauksia olisikin käytettävä harkiten. Esimerkiksi erilaisissa yhteyksissä paljon käytetty ja varioitu sanonta taipuu vaan ei taitu viittaa alun perin suomalaisten katajaiseen kansanluonteeseen. Toisen kulttuurin edustajan ei voi olettaa tätä tietävän, vaan käännettäessä kulttuurikytkös on purettava.

Myöskään sanaleikin toistaminen toisessa kielessä ei välttämättä onnistu: ilmauksen juju saattaa perustua vaikkapa sanan monimerkityksisyyteen tai lauseessa esiintyvään alkusointuun. Ja jos koko ilmaus on alun perin motivoitunut muodon ja merkityksen yhteisvaikutuksesta, pelkän merkityksen kääntäminen saattaa tuottaa oudon lopputuloksen. Tämä korostuu, kun puhutaan sloganista tai muusta painokkaan aseman saavasta tekstin osasta.

Kielen muodoilla ja merkityksillä pelataan joskus muuallakin kuin mainosten maailmassa. Muun muassa ohjeita ja toimintatapojen kuvauksia esitetään toisinaan muodossa, joissa vaikkapa ominaisuuksien tai vaiheittaisten toimintojen kuvausten alkukirjaimista muodostuu jokin muistisääntönä toimiva sana. Esimerkki tällaisesta akronyymista eli lyhennesanasta voisi olla LYKKY, jonka tarkoitus on kuvata hyvin kääntyvän kielen ominaisuuksia (Lyhyttä, Yksinkertaista, Konkreettista, Kulttuuritonta, Yhdenmukaista). 

Joskus on suhteellisen vaivatonta löytää sanoille kohdekielestä samoilla kirjaimilla alkavat luontevat vastineet. Usein kuitenkaan ei, ja riskinä onkin, että käännös vaikuttaa väkinäiseltä.

Entä jos luova kielenkäyttö on olennaista?

Miten sitten tulisi toimia, jollei luovan kielenkäytön tuomista mahdollisuuksista voida tai haluta kokonaan luopuakaan?

Ensinnäkin on hyväksyttävä se, ettei aina ole mahdollista löytää käännöstä, joka leikittelisi muodoilla ja merkityksillä tismalleen lähtötekstin tavoin. Esimerkiksi kuvakieltä hyödyntävään tekstikohtaan voikin liittää kommentin, jossa pyydetään välttämään liian sananmukaista käännöstä ja kenties avataan tekstikohdan merkitystä tarjoten vaihtoehtoisia tapoja ilmaista sama asia.

Joka tapauksessa on hyvä idea välittää kääntäjälle tieto siitä, mikä on tekstin tavoite ja kohderyhmä ja millaista tyyliä ja sävyä siinä kokonaisuutena tavoitellaan. Onhan mahdollista, että vaikka käännöksessä ei voida toistaa lähtötekstin sanaleikkiä tai alkusointua tietyssä kohdin, sellaisen luomiseen tarjoutuu tilaisuus jossakin toisaalla tekstissä.

Akronyymien suhteen paljon riippuu siitä, voiko lopullisen lukijan olettaa ymmärtävän kyseistä kieltä edes jonkin verran. Jos kyse on esimerkiksi englannista, akronyymin ja/tai sen pohjalla olevat sanat voi ohjeistaa jättämään kääntämättä, jos luontevaa käännöstä ei löydy. Kohdekielisen selityksen voi tällöin liittää mukaan sulkeissa.

Kun kielellisen ilmaisun toimivuus on erityisen tärkeää, tätä kannattaa korostaa käännöksen tilausvaiheessa. Käännöstoimisto osaa silloin etsiä tekstille sopivan kääntäjän ja ohjeistaa tämän oikein. Joskus voi olla tarpeen käyttää erityistä copyedit-palvelua, jossa haluttu tyyli ja sujuvuus varmistetaan erillisellä työvaiheella.

Vältä kahlitsemasta kieltä ulkoasuun

Asiakirjojen visuaalisella muotoilulla ja teknisillä toteutuksilla voi olla vaikutusta käännösratkaisujen toimivuuteen. On muun muassa tyypillistä, että sama teksti on eri kielillä eripituinen. Jos tätä ei huomioida, vaan tekstille varattu tila on tiukasti rajattu tietynkokoiseksi, käännöksen ensisijaisena kriteerinä toimii sen pituus eikä niinkään sisällöllinen sopivuus.

Myös tekstikohtien korostaminen visuaalisin keinoin voi toisinaan aiheuttaa päänvaivaa riippuen siitä, miten se on toteutettu. Niinkin yksinkertainen asia kuin sanojen lihavointi voi tuottaa oudon lopputuloksen, jos se tehdään mekaanisesti perustuen vain sanojen asemaan rivillä tai sivulla. Joskus tekninen tai visuaalinen toteutus voi sitoa asioiden esittämisjärjestystä tai virkkeen sanajärjestystä tavalla, joka vaikeuttaa luontevan käännöksen löytymistä.   

Lisähaastetta voi aiheutua siitäkin, että jokin tekstin osa – kuten tietty sana, nimi tai numero – esitetään teknisesti kuvamuodossa. Kuvamuotoisuus voi asettaa rajoituksia kielenkäytölle ja johtaa esimerkiksi siihen, että kohdekielen oikeinkirjoitussääntöjen rikkomiselta ei voida välttyä. Toisaalta jos kuvamuotoisen tekstin sisältö ei ole kääntäjän nähtävillä käännösvaiheessa, on riskinä, että sitä ympäröivä käännösteksti ei olekaan sopiva.

Löyhemmin itse kääntämiseen liittyvä, mutta kuitenkin lopputulokseen vaikuttava seikka on fonttien käyttö. Käännettäväksi tarkoitettuun tekstiin ei ehkä ole viisasta valita niitä kaikkein eksoottisimpia tai harvinaisimpia fontteja, koska ne eivät välttämättä tue kaikkia kieliä. Ainakin on varauduttava siihen, että fontit joudutaan vaihtamaan käännöstä varten.

Tällaisista seikoista onneksi harvemmin muodostuu ylipääsemätöntä ongelmaa. Käännösprosessin sujuvuutta ja tehokkuutta ne kuitenkin saattavat nakertaa.

Ohjeista!

Käännettävyyttä ajatellen vähemmän on enemmän – paitsi silloin, kun on kyse kääntämisen avuksi tarkoitetusta ohjeista, sanastoista ja viitemateriaaleista. Niiden suhteen ei pidä pihistellä, ainakaan niin kauan kuin ohjeet ovat määränsä ja sisältönsä puolesta vielä järkevästi hallittavissa ja sisäistettävissä.

Edellisissä kappaleissa on jo noussut esiin asioita, joista kääntäjää voi ohjeistaa. Käännöstoimeksiannon mukana toimitettavat ohjeet voivat siis liittyä muun muassa

  • termeihin, käsitteisiin ja lyhenteisiin (esim. kokonaiset monikieliset sanastot)
  • tyyliin, sävyyn ja muuhun ilmaisuun
  • mahdollisesti kääntämättä jääviin osiin (tuotenimet, käyttöliittymätekstit)
  • siihen, miten kääntäjän toivotaan toimivan visuaalisten elementtien suhteen
  • teknisiin seikkoihin, kuten käännösvastineiden pituuteen (merkkimäärään).

Kääntämisen tueksi voi mielellään myös toimittaa ”reffiä” eli viitemateriaalia, jollaista voi olla vaikkapa käännöksen aihepiiriin liittyvät aiemmat (kohdekieliset) dokumentit. Jos käännettävään tekstiin liittyy olennaisena osana kuvia tai videoita (kyseessä esim. videon tai animaation tekstitys), tällainen materiaali on ehdottoman tarpeellista antaa kääntäjän nähtäväksi. Muutoin käännösratkaisuihin voi jäädä toivomisen varaa.

Huomioi tekstien uudelleenkäytön mahdollisuus

Kun yritys tai muu organisaatio on toiminut pitkään, samojen tai melkein samojen tekstien käännöksiä saatetaan tarvita useaan otteeseen. Esimerkiksi tuote-esitteissä osa tuotteista on tyypillisesti samoja kuin aiemmin ja olemassa olevaa kokonaisuutta täydennetään uusien tuotteiden kuvauksilla. Kun tilanteen tasalle päivitetty esite sitten kaipaa kääntämistä, on hyvä selvittää, ovatko aiemmat esitekäännökset edelleen tallella. Niistä on hyötyä vähintäänkin viitemateriaalina.

Jos intresseissä on tehostaa kääntämistä ja toisaalta varmistaa uuden ja vanhan käännöksen keskinäinen yhdenmukaisuus, on järkevää muuttaa vanhoja tekstejä tai tekstinosia vain siltä osin kuin se on tarpeen – ei pelkästä muuttamisen ilosta tai kosmeettisista syistä. Etenkään keskeisiä termejä ja käsitteitä ei kannata vaihtaa, ellei se ole välttämätöntä. Kääntäjä ei nimittäin ainakaan kertomatta tiedä, että kyseessä on ainoastaan pintatason muutos, ja saattaa käyttää kohtuuttoman paljon aikaa miettiessään, miten ilmentäisi eroja käännöksessä.

Kun samanlaisina toistuvista teksteistä halutaan maksimaalinen kustannus- ja muu hyöty, tarvitaan käännösmuistia, joka sisältää sekä alkuperäisen tekstin että sitä vastaavan käännöksen käännöstyökalun ymmärtämässä muodossa. Siksi käännöksen tilaajan kannattaa varmistaa, että kääntämiseen käytetään käännöstyökalua, ja pyytää kääntäessä syntynyt muisti itselleen – siihen asiakkaalla on aina oikeus.

 

Toivotamme LYKKYä tykö hyvin kääntyvien tekstien kirjoittamiseen!

LYKKY2.jpgLYKKY3.jpg

 

Toimiiko tekstisi myös käännettynä?

Posted by Translatum Oy | 16.5.2016

Jos kaunokirjallisen tekstin kirjoittaminen on taitolaji, niin on myös toimivien työelämän tekstien tuottaminen. Kun asiakirjoittamisen muihin vaatimuksiin ynnätään vielä se, että tekstin täytyy olla tehokkaasti käännettävissä muille kielille, vaativuus kasvaa entisestään. Kuitenkin jos tekstiä laadittaessa tiedetään sen päätyvän vielä kääntäjänkin työpöydälle, asia kannattaa ehdottomasti huomioida.

Sellaisenaan toimivan tekstin ja hyvin käännettäväksi taipuvan tekstin ominaisuudet ovat monilta osin samanlaisia, mutta paikoin kriteerit ovat erilaiset – etenkin, kun kyse on luovasta kielenkäytöstä ammentavasta tekstilajista, kuten mainoksesta. Tässä ja seuraavassa artikkelissamme pohdimme sitä, miksi työelämän tekstien käännettävyydellä on merkitystä ja mihin käännettäväksi tarkoitettua tekstiä tuotettaessa kannattaa kiinnittää huomiota.

Kaukonäköinen kirjoittaja katsoo käännettävyyteen

Viestinnällä on aina jokin tavoite: esimerkiksi käyttöohjeen tarkoitus on ohjata tuotteen oikeaan ja turvalliseen käyttöön, markkinointitekstin tavoitteena taas on myydä vastaanottajalle tuotteita, palveluita, ajatuksia tai ideoita. Kukin teksti suunnitellaan niin, että sen sisältö ja ilmaisutapa tukevat tämän tavoitteen saavuttamista.

Niin kauan kuin viestitään omalla äidinkielellä tai muulla kielellä, jota osataan hyvin, kirjoittajalla tai tämän edustamalla organisaatiolla on kaikki mahdollisuudet kontrolloida sitä, että teksti vastaa sille asetettuja tavoitteita. Tällöin vaikka teksti hankittaisiin ostopalvelunakin, julkaisija pystyy itse tarkistamaan, täsmentämään, hiomaan ja hienosäätämään sitä sävyjä ja sivumerkityksiä myöten.

Mutta kun kyse on kielestä, jota ei itse hallita, on ohjakset uskottava toisten käsiin.

Jos teksti on tarpeeksi tärkeä kirjoitettavaksi ja käännettäväksi, sen sanoman välittyminen on liian tärkeää jätettäväksi sattuman varaan. Lopputulokseen voi vaikuttaa ensinnäkin valikoimalla tarkoin, kenelle luottaa tekstinsä käännettäväksi. Sen lisäksi kannattaa suoda ajatus tai pari tekstin käännettävyydelle jo sitä laadittaessa. Näin varmistetaan, että myös käännettynä teksti sanoo sen ja vain sen, mitä alun perin on ollut tarkoituskin sanoa.

Merkitystä on toisaalta myös sillä, miten tehokkaasti teksti voidaan kääntää. Se tarkoittaa esimerkiksi kääntämisen nopeutta ja sujuvuutta. Näihinkin asioihin voidaan vaikuttaa jo tekstin tekemisen vaiheessa.

Mistä hyvä käännettävyys muodostuu?

Siihen, miten hyvin tai huonosti yksittäinen tekstisisältö toimii käännettäessä, voi vaikuttaa useilla eri tasoilla ja tavoilla:

  • tyyli ja tapa, jolla kieltä käytetään (esim. abstrakti vai konkreettinen)
  • virkkeiden ja lauseiden selkeys ja pituus
  • termit, käsitteet ja muut sananvalinnat
  • kappalerakenne ja muu tekstin rakenne
  • ulkoasu ja muotoilut
  • ohjeiden ja viitemateriaalien mukaan liittäminen.

Yleisesti ottaen käännettävyyteen pätevät nyrkkisäännöt ”vähemmän on enemmän” ja ”yksinkertaisuus on valttia”. Tämä näkyy esimerkiksi niin, että vaikka tietyissä tekstilajeissa synonyymien käyttö voi tuoda tekstiin toivottua vaihtelua, käännettäväksi tarkoitetussa tekstissä liiallista variointia kannattaa välttää.

Pelkistämiseen kehottavilla yleisohjeilla tavoitellaan ymmärrettävyyttä ja yksitulkintaisuutta. Varsinaisen tekstin ulkopuolisiin asioihin eli ohjeisiin ja viitemateriaaleihin ne eivät päde; niiden suhteen ei pidä pihistellä.

Syvemmälle tekstin käännettävyyteen vaikuttaviin asioihin pureudumme seuraavassa artikkelissamme nimeltä Näin kirjoitat hyvin kääntyvää tekstiä – tutustuthan myös siihen.

Translatumin sähköinen tilaus tuottaa aikasäästöä Differolle

Posted by Translatum Oy | 9.9.2015

Käännöstoimisto Translatum aloitti hiljattain yhteistyön konseptitoimisto Differon kanssa. Differo auttaa yrityksiä kasvattamaan verkkovaikuttavuuttaan ja saamaan myyntiin tuloksia verkon kautta. Työnsä menetelmänä Differo käyttää sisältöstrategiaa: hyvillä, asiakkaalle hyödyllisillä sisällöillä voidaan johdattaa ja aktivoida juuri oikeanlaista kohderyhmää.

Differon toimitusjohtaja ja perustaja Katri Tanni kertoo hyvin alkaneesta yhteistyöstä nostaen esiin Translatumin sähköisen tilausjärjestelmän:

Sähköisen asioinnin mahdollisuus on mainio! Verkkotilaus käy tosi sujuvasti, mikä on hyvä, koska meillä tilauksia hoitaa useampi henkilö.

Tannin mukaan lisäarvoa tuo muun muassa täsmällisen hintatiedon saaminen jo etukäteen:

Koska palvelut sisältyvät meidän asiakkaalle toimittamaamme työhön, tarvitsemme tiedon siitä, mitä kulloinkin työn alla olevan artikkelin käännös tai copyeditointi tulee maksamaan. Tämä onnistuu mahtavasti Translatumin verkkopalvelun kautta. Saamme lähes samalta istumalta tietää, miten pitkään työn valmistumisessa kestää ja minkä hintainen se on. Tätä on helppo myydä osana omaa palvelulaatuamme.

Translatumin sähköinen tilaus perustuu helppokäyttöiseen verkkolomakkeeseen, jonka täytettyään asiakas saa välittömästi sähköpostiinsa tiedon palvelun hinnasta ja arvioidusta kestosta. Sopimusasiakkaan edustajat ratkaisu tunnistaa automaattisesti domainin perusteella ja laskee tarjoukset aina asiakaskohtaisilla hinnoilla. Myös toistoalennus huomioidaan jo tarjousvaiheessa, koska kaikki käännökset tallentuvat automaattisesti asiakaskohtaiseen käännösmuistiin.

Differon toimitusjohtaja on tyytyväinen myös Translatumin palveluihin ja työnjälkeen:

Tekstisisällöt, joita viemme verkkoon, ovat asiakkaan myynnin puhetta. Tällä hetkellä meillä on kasvamassa niiden asiakkuuksien määrä, jotka tarvitsevat natiivitasoista sisältöä. Translatumista saamme ammattilaispalvelut, joita tarvitaan tällaisen sisällön viilaamiseksi viimeisen päälle.

Tanni viittaa tässä Translatumin tarjoamiin copyeditointipalveluihin. Siinä missä kääntämisessä lähtötekstin sisällöt ja ilmaukset toistuvat melko uskollisesti, copyeditoinnissa irtaudutaan enemmän lähtötekstistä ja keskitytään tekstin sujuvuuteen ja ilmaisun hiomiseen. Copyeditoinnissa tekstiä voidaan muokata kulloisiinkin tarpeisiin sopivaksi tehtävänannon mukaisesti.

Mitä tulee tekstisisältöjen laatuun, Differon ja Translatumin tavoitteet kohtaavat: molempien intresseissä on tuottaa asiakkaalleen aineistoja, jotka tukevat asiakkaiden tavoitteita parhaalla mahdollisella tavalla.

 

7 syytä valita ammattikääntäjä

Posted by Translatum Oy | 27.8.2015

Tuttavani ystäväpiiriin on vakiintunut sanonta: ”Nyt on niin kiire, että ei ole aikaa oikaista.”

Lausahdus on peräisin eräältä automatkalta, jolla tuttavani ystävineen suuntasi hääjuhliin. Aikataulu oli tiukka, ja joku autokunnan jäsenistä ehdotti oikotietä, jonka piti lyhentää reittiä ja siten säästää aikaa. Valitettavasti onni ei ollut myötä, ja seurue eksyi oikoreitillään perinpohjaisesti. Perille päästiin lopulta paljon myöhemmin kuin jos oltaisiin pysytelty alkuperäisellä, varmaksi tunnetulla reitillä.

Oikaisuyritykset eivät yleisemminkään ottaen välttämättä johda toivottuun lopputulokseen. Vaikka riskien ottaminen voi joskus kannattaa, asiaa on syytä punnita sitä tarkemmin, mitä tärkeämmästä tilanteesta on kyse. Tämä pätee myös kääntämiseen ja käännöspalveluiden käyttöön.

Kun budjetti on tiukka, voi tuntua helpolta ja houkuttelevalta ajatukselta pyytää jotakuta sinänsä kielitaitoista tuttavaa tai henkilöstön jäsentä kääntämään liiketoimintaan liittyviä tekstejä. Miten vaikeaa kääntäminen lopulta voi olla?

No, ajatellaan näin: meistä jokainen osaa varmasti valmistaa munakkaan, mutta kyllähän se maistuu ja näyttää huomattavasti paremmalta Hans Välimäen valmistamana. Samalla tavoin kääntäjä on oman alansa ammattilainen, ja kääntäminen on hänen ydinosaamisaluettaan. Joskus kotitekoinen riittää, joskus tarjolle halutaan laittaa parempaa.

Seuraavassa esittelemme seitsemän pointtia, jotka kääntävät vaa'ankielen käännösalan ammattilaisen suuntaan – ainakin silloin, kun ei ole varaa oikoa mutkia.

 

1. Ammattikääntäjän aikataulu on täsmällinen ja ripeä

Kun kokenut kääntäjä saa tekstin nähtäväkseen, hän pystyy luotettavasti arvioimaan sen sisällön ja laajuuden perusteella, miten kauan sen kääntäminen käytännössä kestää. Jos aiempi käännöskokemus on vähäistä, tämä on vaikeaa, jollei suorastaan mahdotonta.

Ymmärrettävästi myös itse kääntäminen sujuu ammattilaiselta huomattavasti maallikkoa nopeammin. Paitsi että hänellä on kääntämiseen tarvittavat tiedot ja taidot selkärangassaan, hän pystyy hyödyntämään kääntämistä tehostavia apuvälineitä, kuten sanakirjoja, käännösmuisteja ja muita tiedonhakua tukevia työkaluja. Ja vaikka rutinoitumisella on monessa yhteydessä huono kalskahdus, ei voi kieltää, että tiettyjen toistuvien toimintojen automatisoituminen tehostaa työtä kuin työtä. 

 

2. Ammattikääntäjällä on ammattilaisen työkalut

Asiatekstejä työkseen kääntävät harvoin työskentelevät ilman minkäänlaista käännösohjelmaa. Siihen on syynsä. Käännöstyökalujen, kuten käännösmuistin, käyttö helpottaa ja nopeuttaa itse käännöstyötä ja toisaalta parantaa käännösten laatua edistämällä käännösratkaisujen johdonmukaisuutta.

Monet käyttävät myös erityisiä tarkistustyökaluja, joilla voidaan varmistaa esimerkiksi se, että luvut ja numerot toistuvat käännöksessä oikein – tällöin ei jää inhimillisen erehdyksen vaaraa, joka silmänvaraisesti tarkistettaessa on usein ilmeinen.

Käännösalan ammattilaiset ovat myös teknisesti osaavia ja käsittelevät tottuneesti erilaisia tiedostomuotoja, jolloin aikaa ei tuhraannu tarpeettomiin tiedostomuunnoksiin tai yleiseen ihmettelyyn.

 

3. Kääntäjän ammattietiikka suojaa asiakasta

Monet käännettävät tekstit sisältävät enemmän tai vähemmän luottamuksellisia tietoja. Siksi on tärkeää pystyä luottamaan siihen, etteivät tiedot lähde kääntäjältä eteenpäin, niin tarkoituksella kuin epähuomiossakaan.

Ammattikääntäjän etiikkaan kuuluu, ettei hän milloinkaan käytä työnsä yhteydessä tietoonsa tulleita asioita itsensä tai kenenkään muunkaan hyödyksi. Lisäksi käännöstoimistokääntäjät sekä toimistojen alihankkijoina toimivat freelancer-kääntäjät useimmiten allekirjoittavat kirjallisen salassapitosopimuksen, jossa he sitoutuvat pitämään tehtäviinsä liittyvät tiedot luottamuksellisina sekä huolehtimaan käännöksiin liittyvien aineistojen tietoturvasta.

 

 

4. Ammattilaisen käännöksessä faktat ovat kohdillaan

Suurin osa kääntäjistä erikoistuu kääntämään jonkin tietyn erikoisalan tekstejä. Kokeneen, osaavan kääntäjän käsittelyssä termit ja muu asiasisältö osuvatkin varmemmin kohdilleen kuin silloin, jos käännöksen tekee maallikko, vaikka tältä kielitaitoa ja kirjoitusvalmiuksia löytyisikin.

Joskus näkee ja kuulee kommentteja, joissa kritisoidaan jotakin tietyn käännöksen yksityiskohtaa, ja usein kommentoija uskoo kykenevänsä itsekin tekemään pätevämmän käännöksen. Voihan näinkin joissakin tilanteissa olla, mutta kannattaa myös muistaa, että kyse on laajemmasta kokonaisuudesta. Kun huomio keskittyy johonkin pieneen yksityiskohtaan – joka sattuu usein kuulumaan läheisesti kritisoijan omaan kokemuspiiriin – jää usein huomioimatta kaikki se muu, mikä on käännetty hyvin ja asiantuntevasti. 

 

5. Ammattimainen käännös ei näytä käännökseltä

Aina ei käännökseltä vaadita ehdotonta sujuvuutta, mutta aika usein se on olennaista. Käännöksiä tilaavan onkin hyvä oppia tunnistamaan sujuvuus tai sen puute ja tietää, mistä sujuvia käännöksiä voi olettaa saavansa.

Etenkin netissä voi törmätä käännösteksteihin, joiden kääntäjän voi päätellä kohdekielen syntyperäiseksi puhujaksi, mutta joiden kielenkäyttö on kuitenkin huomattavan epäluontevaa. Tällainen vaikutelma syntyy helposti silloin, kun tekstiä käännetään sanasta sanaan pohtimatta tarkemmin, miten lähtötekstin asiat voitaisiin sanoa nimenomaan kohdekielelle ominaisella tavalla.

Esimerkkejä tällaisesta sanasanaisesta kääntämisestä voi löytää muun muassa teksteistä, jotka on käännetty joukkoistamista (crowdsourcing) hyödyntäen. Siinä käännöksiä tekevät vapaaehtoispohjalta tavalliset ihmiset, joilla harvemmin on käännösviestinnän koulutusta tai ammattikokemusta. Sellaista ei useimmiten ole myöskään niillä toimittajilla, jotka muokkaavat vieraskielisistä lähteistä peräisin olevaa sisältöä verkkolehtien artikkeleita varten. Niissä tapaakin usein samantyyppistä hyvin kirjaimellista käännöstyyliä.

Kun kääntämiseen käytetään osaavaa ammattilaista, tuloksesta ei paista läpi, että kyse on käännöksestä, eikä sen editoimiseen julkaisukelpoiseksi tarvitse käyttää tuntikausia. 

 

6. Ammattilainen uskaltaa arvioida myös lähtötekstiä

Joskus käännettävät tekstit on kirjoitettu niin, että ne on mahdollista tulkita useilla eri tavoilla. Toisinaan – varsinkin jos tekstin kieli on muu kuin kirjoittajan äidinkieli – oikean tulkinnan tavoittelussa on katsottava kirjaimellisten sananvalintojen ja jopa kieliopin yli. Kääntäjän onkin tunnettava lähtökieli niin hyvin, että hän pystyy arvioimaan, milloin tämä on tarpeen.

Lähtötekstin kyseenalaistaminen vaatii kääntäjältä ammatillista itseluottamusta, jottei hän päätyisi ns. helppoon ratkaisuun eli kirjaimelliseen käännökseen, joka ei välttämättä tuota sisällöllisesti tarkoituksenmukaista lopputulosta. Kokenut kääntäjä tunnistaa nämä mahdolliset kompastuskohdat ja oman harkintansa mukaisesti joko tekee oikeaksi päättelemänsä käännösratkaisun tai kysyy asiakkaalta lisäselvennystä kyseiseen tekstikohtaan.

 

7. Kääntäjä on myös kielenhuollon asiantuntija

Sosiaalisen median ja blogien tekstit sekä muut tyyliltään epäviralliset tekstilajit ovat ehkä totuttaneet ihmiset kieliasultaan viimeistelemättömän tekstin lukemiseen. Silti – tai juuri siksi – on olennaista, että tärkeät tekstit ja asiakirjat olisivat paitsi sisällön myös tyylin, kieliopin ja oikeinkirjoituksen osalta loppuun saakka hiottuja.

Jo kääntäjän koulutukseen sisältyy kohdekielen kielenhuollon opintoja, ja varsinaisessa työssä kielenhuolto-osaaminen karttuu entisestään. Esimerkiksi suomeen päin kääntävän on tunnettava suomen kielen oikeinkirjoitus viimeistä piirtoa myöten ja tiedettävä, mistä lähteistä etsiä ajantasaista kielenhuoltotietoa. Suomentamiseen kuuluukin olennaisena osana suomen kieleen liittyvien taitojen ja tietojen ylläpitäminen ja jatkuva kehittäminen.

Pelkästään kouluaikoina äidinkielentunneilla opittu ei siis välttämättä enää kanna, kun teksteistä on tarve tehdä harkitun huoliteltuja – etenkään, jos huomio on taannoin tahtonut karata puisevista pilkkusäännöistä mielenkiintoisempiin aiheisiin. 

 

 

miksi_ammattikaantaja.jpgmiksi_ammattikaantaja.jpg

 miksi_ammattikaantaja.jpg

Näin rakennat yrityksellesi kielistrategian [infografiikka]

Posted by Translatum Oy | 15.6.2015

Tähyääkö yrityksesi vientimarkkinoille? Tai onko kansainvälistymisenne jo etenemässä hyvää vauhtia?

Olet ehkä kuullut yrityksen kielistrategiasta, mutta et välttämättä tiedä, mitä se käytännössä tarkoittaa tai mitä siitä hyötyisi. Alla esittelemme tiiviissä ja havainnollisessa muodossa, millaisista asioista kielistrategia rakentuu. Tutustu ja tallenna pikaopas myöhempään käyttöön!

Infografiikka perustuu aiempaan bloggaukseemme, joka on luettavissa täällä.

 

Kielistrategia

Onnistunut käännös: pintapulikointia vai syväsukellusta?

Posted by Translatum Oy | 26.5.2015

Sanat yksin ovat pelkkää pintaa

Kielimuuri ja sen ylittäminen on teema, joka on aina kiehtonut ja askarruttanut ihmiskuntaa. Tämä näkyy siinä, miten se toistuu niin muinaisissa teksteissä kuin tulevaisuudenkuvauksissakin.

Esimerkiksi 2300-luvulle sijoittuvassa klassikko-scifisarja Star Trekissä kuvataan toistuvasti eri maailmojen ja niiden kielten ja kulttuurien kohtaamisia. Näitä helpottaa universaalikääntäjä, laite joka tulkkaa lennosta mitä tahansa universumin kieltä. (Tosielämän universaalikääntäjänkään kehittäminen ei enää ole kaukana, ainakin jos Microsoftin Skype-aiheisia uutisia on uskominen.)

Universaalista tulkkauksesta huolimatta viestintä ei tässä kuvitteellisessa tulevaisuuden maailmassakaan ole aina menestyksekästä. Eräässä sarjan jaksossa tutustutaan kansaan, jonka kieli perustuu täysin mytologisille viittauksille. Vaikka universaalikääntäjä onnistuu kääntämään sanat, sanotun merkitys jää hämäräksi ilman paikallisen kansanperinteen tuntemusta. Tämä on tehnyt diplomaattisten suhteiden solmimisen kyseiseen kansaan mahdottomaksi.

Emme kuitenkaan tarvitse aikakonetta tai avaruusalusta etsiskelläksemme tällaista ilmiötä. Aivan vastaavaa tapahtuu myös reaalimaailmassa. Mitä kauempana toisen kielen puhujien kulttuuri on omastamme, sitä epätodennäköisemmin pintapuolinen kääntäminen riittää tuottamaan minkäänlaista ymmärrystä viestin todellisesta sisällöstä. Ja ilmeneepä tätä yhden ja saman kielen sisälläkin: eri viiteryhmien edustajat – esimerkiksi teini-ikäiset ja eläkeläiset – tuntuvat toisinaan puhuvan samaa kieltä vain nimellisesti.

Näistä syistä kääntäjän on oltava paitsi kielen, myös kulttuurin tuntija. 

Ei aina tarvetta sukeltaa syvyyksiin

Laajennetaan näkökulmaa kuitenkin hieman. Tekstit ja tekstilajit ovat erilaisia siinä suhteessa, miten paljon kulttuurista taustatietoa niiden onnistunut kääntäminen vaatii. Esimerkiksi monia teknisiä tekstejä käännettäessä on enemmän hyötyä tekniikan kuin kirjoittajan kulttuurin tuntemuksesta.

Kieltä voidaan myös jo lähtöjään käyttää tavalla, joka pyrkii olemaan universaalisti yksitulkintainen. Esimerkki tällaisesta kielenkäytöstä, joka on tietoisesti koetettu kytkeä irti kulttuurisista tekijöistä, on standardienglanti eli Simplified Techical English. Se on teknisen viestinnän – siis teknisen dokumentoinnin ja kääntämisen – tarpeisiin kehitettyä yksinkertaistettua englantia, jolla tavoitellaan mahdollisimman yksitulkintaista tekstiviestintää.

Ja vaikka ei käytettäisikään varsinaisesti standardoitua kieltä, kirjoittaja voi silti tehdä paljon tekstinsä yksiselitteisyyttä ja ymmärrettävyyttä edistääkseen. Jos teksti kirjoitetaan alun perinkin kääntämistä ajatellen, on järkevää välttää esimerkiksi idiomaattisesti käytettyjä kielikuvia, vertauksia ja kulttuuriviittauksia.

Toisaalta kaikkien käännösten ei ole tarkoituskaan pystyä välittämään kaikkia lähdetekstin vivahteita, vaan joskus tavoitteena on vain antaa lukijalle jonkintasoinen käsitys tekstin sisällöstä. Tällöin ei niin haittaa, vaikka kulttuurisidonnaiset ilmaukset käännettäessä hämärtyisivät.

Älä osta telttaa, jos tarvitset talon – ja toisinpäin

Mikä on ”hyvä asunto”? Jonkinlaisia perusedellytyksiä lukuun ottamatta sitä on mahdoton määritellä tietämättä, kenelle ja millaiseen tarpeeseen asumusta etsitään. Iso omakotitalo on passeli monipäiselle perheelle, yksineläjälle lähinnä kauhistus. Samainen perhe ei yhtenä hetkenä voisi kuvitellakaan asuvansa vuokrakolmiossa, mutta toisessa tilanteessa se voi vaikkapa tilapäisratkaisuna olla aivan järkevää. Lomamatkoilla koko perhe voi onnellisena majoittua asuntoautoon tai telttaankin.

Samalla tavoin ei voida puhua ”hyvästä käännöksestä” tietämättä, millaiseen käyttöön käännös on tarkoitettu. Kun kyseessä on viranomaiselle esitettävä asiakirja, tarvitaan virallinen käännös – tällöin ei auta, vaikka sisältö olisi miten täsmällistä ja kaunista kieltä, jollei kääntäjällä kuitenkaan ole virallista auktorisointia. Muunlaiseen käyttöön auktorisoinnista maksaminen taas olisi aivan tarpeeton lisäkustannus.

Esimerkiksi markkinointitekstien tarkoitus on suostutella lukijaansa toimimaan tietyllä tavalla. Tällaisten tekstien kääntämisessä kääntäjän kulttuurintuntemus on olennaista: lukijaa ei ole varaa karkottaa vieraannuttavia käännösratkaisuja käyttämällä, vaan on päinvastoin osattava hyödyntää kaikki mahdolliset kielelliset vaikutuskeinot. Laadukkaat käännökset eivät ole yritykselle hullumpi tapa koettaa erottautua kilpailijoistaan.

Jos taas tarkoitus on vain saada pintapuolinen yleiskäsitys tekstin käsittelemistä asioista, jopa konekäännös voi ajaa asiansa. Ehkei se ole hyvä sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta kuitenkin tilanteeseen – ja ns. telttabudjettiin – sopiva.

Virallinen käännös – kun tarvitset laillisesti pätevän käännöksen

Posted by Translatum Oy | 11.5.2015

Mitä virallisella tai auktorisoidulla käännöksellä tarkoitetaan ja milloin sellainen tarvitaan? Tässä artikkelissa kerromme, mitä sinun on hyvä tietää, kun pohdit virallisen käännöksen tilaamista.

Virallisella käännöksellä on
alkuperäisen pätevyys

Virallinen eli nykytermein auktorisoidun kääntäjän laatima käännös on virallisen asiakirjan laillisesti pätevä käännös. Se on siis yhtä lainvoimainen kuin alkuperäinen asiakirja.

Virallisen käännöksen voi laatia vain auktorisoitu kääntäjä, jolla on OPH:n myöntämä kelpoisuus. Virallinen käännös toimitetaan aina paperisena, kääntäjän vakuuslausekkeella ja useimmiten myös leimalla varustettuna. Tarvittaessa kääntäjä myös hankkii käännöksen oikeaksi todistavan Apostille-todistuksen maistraatista.

Virallisen käännöksen saat vaikkapa meidän eli käännöstoimisto Translatumin kautta.

Viranomaiselle virallinen käännös

Käännöksen täytyy olla viralliseksi vahvistettu silloin, kun kyseessä on koti- tai ulkomaan viranomaisille esitettävä asiakirja. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset todistukset (syntymä-, virka- ja tutkintotodistukset) ja oikeusasiakirjat.

Kansainvälisessä yritystoiminnassa virallisia käännöksiä tarvitaan usein liiketoimintaan liittyvistä asiakirjoista, kuten yhtiöjärjestyksistä ja kaupparekisteriotteista.

Riittäisikö tavallinenkin?

Käännöksen virallisuus ei viittaa käännöksen laatuun, ainoastaan sen lailliseen statukseen. Auktorisoidun kääntäjän tutkinnon puuttuminen ei tee kääntäjästä vähemmän ammattitaitoista – kyse on usein lähinnä erilaisista valinnoista erikoistumisen suhteen. Sisällöllisesti hyvän käännöksen saamiseen ei siis tarvita auktorisointia.

Virallisten käännösten toimitusaika sekä niistä maksettavat korvaukset poikkeavat jonkin verran tavallisista. Siksi käännöstä ei kannata tilata virallisena vain varmuuden vuoksi, vaan vaatimukset kannattaa selvittää etukäteen asiakirjan vastaanottajalta.

Hyödyllistä on myös tietää, että joskus virallisen käännöksen voi saada alkuperäisen asiakirjan toimittaneelta taholtakin. Esimerkiksi todistuskäännöksen voi usein saada tutkinnon myöntäneestä oppilaitoksesta – korkeakouluista saa jo valmistuessa englanninkielisen todistusliitteen eli Diploma Supplementin.

Virallisuus ottaa aikansa

Vaikka virallisissa asiakirjoissa ei aina ole kovinkaan paljon tekstiä, käännöksen tilaamista ei kannata jättää aivan viime hetkeen.

Virallinen käännös toimitetaan aina paperilla, ja postinkulun viemä aika on huomioitava. Jos julkisen notaarin on todettava asiakirja oikeaksi (Apostille-menettely), on varattava aikaa myös kääntäjän maistraattikäyntiä varten. Toisaalta auktorisoituja kääntäjiä on kussakin kieliparissa rajallinen määrä, ja aikatauluun vaikuttaa muun ohella heidän kulloinenkin työtilanteensa.

On myös hyvä varmistaa, että käännettävät asiakirjat ovat valmiiksi käsillä: laillisesti pätevä käännös voidaan nimittäin tehdä vain alkuperäisestä asiakirjasta tai sen oikeaksi vahvistetusta kopiosta.

Lainmukaisuus edellä – 
toimeksiantajan etu huomioiden

Auktorisoitua kääntäjää koskevat esimerkiksi esteellisyyssäännökset: jos toimeksianto johtaisi eturistiriitaan, hän ei ota sitä vastaan. Tekemästään käännöksestä ja sen oikeellisuudesta kääntäjä taas sitoutuu vastaamaan. 

Auktorisoidulla kääntäjällä on kaikessa toiminnassaan ehdoton vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus. Tämä tosin koskee kaikkea muutakin käännöstoimistossa tehtävää työtä kuin auktorisoitua kääntämistä.

Harva käännösasioihin vihkiytymätön tietää täsmälleen, mitä laillisesti pätevä käännös tarkoittaa, milloin sellaista tarvitaan ja miten vaatimukset voidaan täyttää. Auktorisoidulla kääntäjällä onkin paitsi mahdollisuus myös velvollisuus auttaa asiakkaitaan näiden asioiden suhteen.

Normipäivä 2015 – kielenhuollon suositusten syntysijoilla

Posted by Translatum Oy | 24.4.2015

Perjantaina 17.4. Tieteiden talossa pidettiin Normipäiväksi nimetty teemapäivä, jonka aiheena oli kielenhuollon suositusten eli normien laatiminen. Tapahtuman järjestivät Kotikielen Seura ja suomen kielen lautakunta.

Normipäivässä esiteltiin yleisölle alkaa tekemään -esimerkkitapauksen valossa, millaisten haasteiden edessä kielenhuoltosuosituksista päättävät ihmiset ovat. Tapahtumassa paikalla ollut Kielitohtorimme nostaa esiin ja taustoittaa näitä näkökulmia  – paikoin kantaakin ottaen.

Taustaa: mihin kielenhuollon suosituksia tarvitaan?

Normipäivä-tapahtumassa heitettiin ilmoille kysymys siitä, mihin virallista kielenhuoltoa ylipäätään tarvitaan. Kysymys onkin mielestäni olennainen suositusten merkitystä ja kokonaiskuvaa pohdittaessa.

Käsittääkseni kielenkäyttöön liittyviä suosituksia annetaan samasta syystä kuin aikoinaan kirjakieli kehitettiin: halutaan, että kaikilla olisi käytössään yksi yhteinen kielimuoto erilaisten arki- ja puhekielen muotojen rinnalla. Tavoitteena on, että kielenkäyttäjät voivat viestiä keskenään mahdollisimman ymmärrettävästi, ilman että erilaiset kirjoitus- tai kielenkäyttötavat aiheuttaisivat tulkintaongelmia.

Nykyaikaista kielenhuoltoa ja laajemmin kielenohjailua tehdään kuitenkin melkoisen erilaisessa hengessä kuin esimerkiksi 1800-luvun lopulla. Siinä missä silloinen oikeakielisyysaate keskittyi kansalliskielen ominaislaadun yllä­pitämiseen ja kehittämiseen sekä vieraan vaikutteen torjumiseen, nykyään kielenhuollossa painotetaan viestinnällisyyttä, vallitsevaa käytäntöä ja kieliyhteisön todellisia tarpeita.

Nykykielenhuollon taustalla olevista periaatteista voi lukea tarkemmin artikkelista Kielikäsityksestä kielenhuollon uusiin periaatteisiin, jonka takana on suomen kielen lautakunnan puheenjohtajanakin toiminut Harri Mantila.

Suositusten tekijöillä kieli keskellä suuta

Kielenhuoltonormien laatijat joutuvat suosituksia tehdessään puntaroimaan useita, usein toisilleen vastakkaisiakin näkökulmia. Tätä tasapainoilua Normipäivässä havainnollistivat muun muassa suomen kielen professori Minna-Riitta Luukka ja Kielitoimiston tutkija Riitta Korhonen.

Korhosen mukaan tiukat oikein–väärin-säännöt ovat helppoja oppia, opettaa ja välittää muille. Tällaisten ehdottomuuksien kääntöpuolena on kuitenkin se, että ne ovat turhan jyrkkiä eivätkä useinkaan vastaa todellista kielenkäyttöä.  Väljemmät ”yleensä näin, mutta jossakin tilanteessa noin”- tai ”useampi vaihtoehto käy” -suositukset taas voivat paremmin vastata käytäntöä, mutta ne ovat mutkikkaampia omaksua ja muistaa ja niiden soveltaminen vaatii kirjoittajalta enemmän omaa harkintaa.

Käytännön kielenhuoltokysymysten vastaanottajana ja vastaajana tunnistan niin tiukkoihin sääntöihin kuin väljempiinkin suosituksiin liittyvät hyvät ja huonot puolet. Kun jokin ilmaus on yleensä kartettava mutta joissakin olosuhteissa hyväksyttävä, siitä viestittäessä on usein ylitettävä kaksi kynnystä. Ensin joutuu rikkomaan kuvan yleiskielestä järjestelmänä, jossa kaikki on normitettua ja jossa kaikki normit ovat ehdottomia. Sitten on osattava kuvata sallittua vaihtelua tarpeeksi havainnollisesti. Näihin haasteisiin olen törmännyt esimerkiksi omata-verbin ja tulla-futuurin käyttöön liittyvissä kysymyksissä.

Toisaalta suositusten laatijoiden on Mantilan kirjaamien periaatteidenkin perusteella kunnioitettava myös kielenkäyttäjien jatkuvuuden tunnetta: suosituksia ei voida antaa vain nopeimmin uusia ilmauksia omaksuvien ehdoilla. Tätä kuvastaa hyvin se, miten pitkään alkaa tekemään -rakenteenkin hyväksymistä yleiskieleen kypsyteltiin – uudistusmielisimpien näkökulmasta mentiin ehkä jopa hautomisen puolelle.

Alkaa tekemään -kohu eli #rektiogate

Alkaa tekemään -rakenteessa ei sinänsä ole mitään kielenvastaista, ja se on ollut vanhastaan käytössä suomen läntisissä murteissa. Se, että itämurteinen alkaa tehdä aikoinaan 1800-luvulla nostettiin kirjakieleen normiksi, perustui haluun maustaa muutoin länsimurteisiin tukeutunutta kirjakieltä myös itäisemmillä ilmauksilla. Kyse on ollut enemmänkin sattumasta kuin kummankaan ilmauksen paremmuudesta tai huonommuudesta.

Alkaa tekemään on suosituksesta huolimatta aina ollut yleisesti käytössä myös kirjoitetussa kielessä. Tapahtumassa tuoreen pro gradu -tutkielmansa havaintoja esitellyt Márton Hirvonen kertoi todenneensa, ettei murretaustalla välttämättä olekaan rakenteen valinnassa merkitystä, vaan sama ihminen saattaa käyttää molempia muotoja sekaisin samassakin virkkeessä: Puuta alkoi kaatumaan siihen tahtiin, että se alkoi jo aiheuttaa ihmisille vaaraa (lainaus HS 27.6.2013). Tämä viittaa siihen, että ilmauksia käytetään hivenen eri tarkoituksiin, mikä puoltanee molempien asemaa myös kirjoitetussa kielessä.

Suomen kielen lautakunta hyväksyi alkaa tekemään -rakenteen yleiskieleen alkuvuodesta 2014. Vankoista perusteluista huolimatta kaikki eivät ottaneet suosituksen väljennystä avosylin vastaan: alkaa tehdä -säännön noudattaminen oli ehtinyt saavuttaa lähes ikonisen aseman hyvän kielen tunnusmerkkinä, ja monille tähän normiin kajoaminen symboloi laajempaa menetystä. Norminmuutoksen some-vastaanotosta kertonut Laura Niemi viittasikin erään Twitter-kirjoittajan sanoihin: ”Kaikki meni: Nokia, Tiimari ja kielioppi!”

Kielen ja sen huollon muuttuva maisema

Kielenhuollon suosituksissa on mielestäni jotain samaa kuin ravitsemussuosituksissa: molemmat voivat toimia siinä ajassa ja ympäristössä, mihin ne on kehitetty, mutta kummatkaan eivät voi olla kiveen hakattuja lakeja, vaan molempia täytyy voida päivittää tarpeen mukaan.

Otetaan esimerkiksi 1970-luvun Pohjois-Karjala-projekti. Vaikeassa lähtötilanteessa, jossa tyypillinen ruokavalio sisälsi kohtuuttoman runsaasti tyydyttynyttä rasvaa, yksinkertainen viesti ”Vältä voita!” toimi tehtävässään huippukorkeiden kolesteroliarvojen laskemisessa. Sittemmin tutkimus on kertonut, että käsitys tyydyttyneestä rasvasta yksinomaan haitallisena on turhan yksipuolinen.

Alkaa tehdä -suositus on peräisin 1800-luvulta, ja sille on varmasti ollut perusteensa ajassa, jossa on ollut tärkeää pyrkiä kohti yhtä yhtenäistä yleiskielen järjestelmää. Kieliympäristö ja myös käsitys kielestä on kuitenkin muuttunut silloisista ajoista hyvin paljon. Nykymaailmassa on vähemmän paineita huolehtia suomen yleiskielen olemassaolosta, ja huomiota voidaankin kiinnittää enemmän viestinnän toimivuuteen ja tehokkuuteen.

Viestinnällisyyden puolesta Normipäivässä puhui muun muassa äidinkielenopetuksen äänenä toiminut lehtori Sari Hyytiäinen. Puheenvuorossaan hän kaipasi opetukseen vähemmän sääntöjä sääntöjen vuoksi ja enemmän sellaisten asioiden huomioimista kuin tekstin johdonmukaisuus, sidosteisuus, selkeiden virkerakenteiden muodostus sekä tilanteisen tyylivalinnan etsiminen.

Suomen kielen lautakunta on viime aikoina tihentänyt tahtiaan suositusten antamisessa 2000-luvun aiempiin vuosiin verrattuna. Useimmat näistä uusista suosituksista löysäävät vanhoja tiukkoja normeja, ja mitä ilmeisimmin sama suuntaus jatkuu. Oman ennustukseni seuraavaksi väljenevistä normeista olen kirjannut aiempaan blogiartikkeliin: Kielenhuollon muuttuvat suositukset – mitä seuraavaksi?

Käännöstoimiston kymmenen kysytyintä

Posted by Translatum Oy | 23.3.2015

Askarruttaako jokin kääntämiseen tai käännösten tilaamiseen liittyvä seikka? Tässä artikkelissa esittelemme käännöstoimisto Translatumin FAQ:n eli usein kysytyt kysymykset. Jos et löydä vastausta tältä sivulta, asiakaspalvelumme vastaa mielellään kysymykseesi.

Usein kysyttyä:

Mihin käännöksen toimitusaika perustuu?
Mitä käytätte hinnoitteluperusteena?
Mille kielille käännätte?
Miksi eri kielet ovat erihintaisia?
Missä muodossa käännettävät tekstit tulisi toimittaa?
Onnistuvatko nettisivukäännökset suoraan netissä?
Miksi kääntäjä kyselee käännökseen apua?
Kuinka paljon kääntäjä kääntää päivässä?
Miksi käännökseen sisältyy erillinen oikoluku?
Mitä miettiä valmiiksi ennen yhteydenottoa?

 

Mihin käännöksen toimitusaika perustuu?

Käännöksen valmistumisen ajankohtaan vaikuttavat

  • tekstin laajuus eli sen sanamäärä
  • tekstin vaativuus
  • työhön sopivan kääntäjän työtilanne tilaushetkellä.

Tekstin aihe ja erikoisala vaikuttavat käännöstyön vaativuuteen ja siten myös toimitusaikaan. Esimerkiksi lääketieteelliset tai sopimuskäännökset vaativat enemmän aikaa valmistuakseen kuin yleiskieliset tekstit.

Myös esimerkiksi ohjelmistotekstien kääntäminen vie suhteessa enemmän aikaa kuin juoksevasanaisten tekstikokonaisuuksien kääntäminen, koska kunkin tekstipalasen konteksti täytyy selvittää erikseen ja mahdolliset pituusrajoitukset tulee huomioida.

Hyvä käännös ei koskaan synny kiirehtien!

Miten Translatum hinnoittelee käännöspalvelunsa: sana-, rivi-, sivu-, liuska- vai tuntiveloituksen mukaan?

Käytämme käännöstöissä pääsääntöisesti sanaveloitusta. Käytössämme on myös minimiveloitus, jota sovellamme pieniin toimeksiantoihin.

Lähdekielen sanamäärään perustuva hinnanmuodostustapa on asiakkaalle kannattavin, koska se on täsmällisin keino määrittää käännettävän tekstin määrä ja käännöksen kustannus on selkeästi tiedossa etukäteen.

Tarjouskilpailuissa hinta kannattaa aina pyytää lähdekielen sanamäärän mukaan – näin ilmoitetut hinnat ovat vertailukelpoisia. 

Mille kielille Translatum tekee käännöksiä?

Käännämme käytännössä kaikille kielille.

Miksi eri kielten sanahinnat poikkeavat toisistaan?

Kyse on osittain tavanomaisista kysynnän ja tarjonnan laeista. Esimerkiksi joidenkin harvinaisten kielten osaajia on niin niukalti, että niiden kielten käännökset ovat hieman hintavampia kuin joidenkin yleisempien kielten käännökset.

Toisaalta myös kielen rakenteella on oma vaikutuksensa sanahintaan. Toisissa kielissä sama teksti saattaa rakenteellisista syistä rakentua lukumääräisesti vähemmistä sanoista kuin jossakin toisessa kielessä (esim. yhdyssanojen ja taivutusmuotojen takia). Tätä eroa kompensoidaan sanahinnassa. Lopullisen käännöstyön kokonaishinnassa eroa ei välttämättä kovin paljon ole, juuri erilaisten sanamäärien takia.

Missä muodossa käännettävä materiaali on paras toimittaa?

Kätevimmin ja nopeimmin tarjous- ja käännösprosessi hoituvat, kun lähdemateriaali toimitetaan tiedoston alkuperäisessä eli muokattavassa muodossa. Näitä ovat esim. doc(x), xls(x), ppt(x), html ja taittotiedostot.

Yleisesti käytössä oleva pdf-tiedostomuoto on hieman haastava tarjouksen laatimista ja kääntämistä ajatellen, etenkin jos kyse on skannatuista tai salasanasuojatuista tiedostoista. Pdf:issä tekstiin ei usein pääse suoraan käsiksi, ja silloinkin kun pääsee, käännetty tiedosto ei ulkoasultaan vastaa alkuperäistä tiedostoa – toisin kuin silloin, kun käännettäväksi on toimitettu esim. alkuperäinen taittotiedosto. Lisäksi muokattavia tiedostomuotoja käytettäessä asiakkaan on tarvittaessa helpompi tehdä käännettyihin tiedostoihin omia muutoksia toimituksen jälkeen.

Useimmiten pdf-tiedostojenkin kääntäminen on kuitenkin mahdollista, mutta siitä aiheutuu asiakkaalle yleensä hieman lisäkustannuksia. Näiden määrä riippuu tarvittavasta manuaalisesta käsittelystä, joka puolestaan määräytyy pdf-tiedoston rakenteen, pituuden ja ulkoasun mukaan.

Sen sijaan pdf:t ovat erinomaisia viitemateriaalina, koska niistä kääntäjä näkee tekstin asettelun ja kuvat.

Onnistuuko nettisivujen kääntäminen suoraan Internetissä?

Kyllä onnistuu, mutta kääntäminen tehdään silloin yleensä tuntityönä ja työ on hitaampaa kuin tekstin kääntäminen tiedostoon. Silloin myös tarvitsemme tunnukset käyttämäänne julkaisuohjelmaan.

Voimme kääntää Internet-sivut suoraan html- tai xml-tiedostoissa. Parasta olisi saada nämä tiedostot asiakkaalta, koska asiakas kuitenkin tuntee parhaiten sivuston rakenteen ja tietää, mitkä osiot tulee kääntää ja mitä taas ei. Usein sivuilla on esitteitä pdf-tiedostomuodossa ja uutisia tai muita nopeasti vanhenevia osioita, joiden kääntäminen ei välttämättä ole järkevää.

Miksi kääntäjä kaipaa käännökseen taustamateriaalia tai kyselee apua termeihin?

Hyvät käännökset syntyvät yhteistyönä asiakkaan kanssa. Paras käännöstulos saadaan, jos kääntäjien mahdollisiin kysymyksiin voidaan toimittaa vastaukset ja vastaajana toimii joku kyseisen aiheen hyvin tunteva henkilö.

Jotta kääntäjä pystyy valitsemaan sopivimmat termit ja tekstisisällöt käännökseen, on erittäin tärkeää, että hän ymmärtää, millainen tuote tai palvelu on kyseessä.

Kääntäjät ovat taitavia tiedonhakijoita ja hyödyntävät monipuolisesti Internetiä ja muita lähteitä. Lähtökohtaisesti asiakas on kuitenkin oman tekstinsä paras asiantuntija. Asiakasyrityksellä saattaa olla omaa erikoistermistöä, kuvia laitteesta tai jopa aiempia vastaavan tekstin käännöksiä sekä luonnollisesti oman alansa erikoistuntemusta. Tästä kaikesta on apua uutta käännöstä tehtäessä.

Hyvän kääntäjän tunnusmerkkejä on juuri se, että hän osaa kysyä neuvoa tarvittaessa.

Kuinka paljon kääntäjä kääntää päivässä?

Kääntäjä kääntää päivässä noin 2 000 sanaa. Käännösvauhtiin vaikuttavat muun muassa tekstin vaikeustaso sekä lähde- ja kohdekieli.

Käännöstoimisto Translatumissa kaikki käännökset oikolukee natiivi eli kohdekieltä äidinkielenään puhuva kieliammattilainen. Kielentarkistaja oikolukee noin 8 000 sanaa päivässä.

Miksi käännökseen sisältyy erillinen oikoluku?

Vaikka kääntäjät toki ovat kielen ammattilaisia itsekin, toisen kieliasiantuntijan tekemä tarkistus tuo lopputulokseen lisäarvoa, kun teksti käy toisenkin silmäparin alla ja sen sopivuus tarkoitukseensa varmistetaan. Kielentarkistajan osaaminen täydentää kääntäjän vahvuuksia, ja tarkistusvaihe tarjoaa mahdollisuuden esimerkiksi yhteiseen termipohdintaan.

Translatumin käännöstöissä oikoluku sisältyy hintaan. On kuitenkin mahdollista tilata käännös myös ilman erillistä oikolukua, jolloin käännös on hieman edullisempi. Tällainen raakakäännös on kuitenkin tarkoitettu lähinnä tilaajayrityksen sisäiseen käyttöön.

Mitkä asiat kannattaa miettiä valmiiksi ennen yhteydenottoa?

  • Millaista palvelua tarvitset? Käännöstä, tekstintarkistusta tai oikolukua vai kenties taittotyötä?
  • Mitkä ovat käännöstyön lähde- ja kohdekielet, eli mistä kielestä käännetään ja mihin kieliin?
  • Mikä on käännettävän tekstin aihealue ja tyyppi? Onko kyse sopimustekstistä, teknisestä huolto-ohjeesta vai kenties ravintolan ruokalistasta?
  • Kuinka laajasta työstä on kyse? Mikä on työn sanamäärä?
  • Mitkä ovat aikataulutoivomuksesi?
  • Mikä on käännettävän materiaalin tiedostomuoto? Jos et pysty lähettämään materiaalia nähtäväksemme, tieto materiaalin tiedostomuodosta auttaa.
  • Missä tiedostomuodossa tarvitset käännöksen takaisin?

Tutustu blogiimme!

Translatumin blogissa jaamme näkemyksiämme käännösalan, kansainvälisyyden ja kielen ajankohtaisista ilmiöistä.

Tilaa blogiartikkelit sähköpostiisi