Kansainvälistä viestintää käännöstoimiston silmin

Kun käännöstyön aikataulu ei saa pettää

Posted by Translatum Oy | 18.9.2018

Toimitusvarmuus on käännöstoimistolle erittäin tärkeä ominaisuus.

 

Jos ei nyt elämän ja kuoleman kysymys, niin ainakin miljoonan dollarin kysymys – sellainen voi käännöksen saaminen ajallaan olla.


Asiakas on tilannut meiltä koneen, jonka toimitus on kuun loppuun mennessä. Koneen mukana täytyy toimittaa myös asiakkaan kielelle käännetty käyttöopas. Jos toimitus myöhästyy tai jää vajaaksi, maksamme huikeita sakkoja sopimusrikkeestä.
Saimme potentiaaliselta asiakkaalta ison ja kiireellisen tarjouspyynnön. Tarjous täytyy saada lähtemään seuraavana päivänä, mutta sitä ennen tarjouksen liitteeksi tulevat dokumentit täytyy kääntää.

 

Toisaalta kun yrityksellä on tuhannen taalan tilaisuus markkinoida tuotteitaan, se ei saa tärväytyä käännöksen myöhästymisen vuoksi.

 

Ensi viikolla lähdemme messuille. Messuja varten painatamme esitteitä. Ennen painopäivää tarvitsemme esitetekstien käännökset kolmella kielellä sekä taiton jokaiselle kieliversiolle.
Olemme lanseeraamassa uutta tuotetta, ja julkistustilaisuus on torstaina. Lanseerauksesta kertova tiedote täytyy saada julkaistua usealla kielellä saman päivän aikana.

 

Käännöksen tilaajalle toimitusaika on laadun ohella yksi tärkeimpiä asioita. Miten käyttämäsi käännöstoimisto varmistaa, että aikataulusi tulee varmasti huomioiduksi ja sovittu dedis pitää? Entä milloin hälytyskellojen kannattaisi soida?

 

Parhaassa palvelussa on ihminen välissä

Käännösala digitalisoituu: kaikissa nykyaikaisissa käännöstoimistoissa on automatisoitu vähintään joitakin tilausprosessin vaiheita. Tämä nopeuttaa mekaanisia mutta käsin tehtynä työläitä tehtäviä, kuten käännettävien tekstien sisällön analysointia ja hinnan laskemista. Myös tarjous- ja tilausviestit voivat olla automaattisia.

Automatisointi auttaa lyhentämään toimitusaikoja, mutta kokonaan sen varaan ei asiakaspalvelua voi jättää. Vai miten luottavainen olo sinulle tulisi, jos käännöstoimisto vastailisi kriittisen tärkeäksi ilmaisemaasi tilaukseen pelkästään koneen generoimilla viesteillä?    

Käännöstoimistossa on oltava asiakkaiden töitä hoitamassa ihmisiä, eikä mitä tahansa tyyppejä, vaan sellaisia joilla on silmää ja korvaa asiakkaan tilanteille. Ihmisiä, jotka nappaavat kertomastasi kiinni, priorisoivat oikeita asioita ja viestivät olennaisen eteenpäin käännöstyön varsinaisille tekijöille.

 

Kokemus tuo varmuutta

Herkkyys asiakkaan tarpeille on käännösalalla vahvuus, mutta niin on myös oman toimialan rutiinien hallitseminen. Samoin tarkkanäköisyys, joka auttaa huomaamaan käännösprosessin mahdolliset pullonkaulat ja solmukohdat jo kaukaa. Nämä asiat tulevat vain kokemuksen myötä.

Kun aikataulussa ei ole löysää, ei ole oikea hetki etsiä oikoreittejä. Silloin ei ole aikaa haparoinnille oikeiden kääntäjien tai käytäntöjen etsinnässä. Ei varaa yritykseen ja erehdykseen, ei lukuisiin tarkistuskierroksiin. Silloin kokemus on kullan kallista, vakiintuneisuus valttia. 

 

Nopeita korjausliikkeitä, kun tilanne vaatii

Käännöstoimiston porukan on oltava hereillä, kun tapahtuu jotakin sellaista, joka voisi vaarantaa käännöstyön palautuksen ajallaan:

  • Sairastapauksia?
  • Teknisiä ongelmia?
  • Inhimillisiä erehdyksiä?

Täydellisessä maailmassa mitään näistä ei sattuisi, mutta oikeassa elämässä herra Murphy saattaa hyvinkin poiketa kylään.

Yleensä kaikki on pelastettavissa, kunhan viestintä pelaa ja asioihin puututaan ajoissa. Kääntäjää voidaan vaihtaa tai työtä voidaan jakaa useammalle eri kääntäjälle – pilvityökalut auttavat varmistamaan käännösjäljen yhtenäisyyden. Verkostomainen työote auttaa löytämään oikean osaajan ongelmien ratkaisemiseksi.

Luottamus vaatii myös läpinäkyvyyttä. Jos matkaan tulee mutkia, haluat tietää siitä ennemmin kuin liian myöhään.

 

Liian hyvää ollakseen totta?

Jos pyydät käännöstarjouksia monilta eri tahoilta ja joku niistä tarjoaa huomattavasti muita nopeampaa palvelua, on syytä valpastua.

Poikkeuksellisen hyvältä kuulostava aikatauluarvio voi syystä tai toisesta olla ylioptimistinen, jopa epärealistinen. Silloin voi käydä niin, ettei luvatussa aikataulussa onnistutakaan pysymään. Aina siitä ei aiheudu erityistä haittaa, mutta joskus seuraukset voivat olla katastrofaaliset.

Joskus taas käännös voi tulla ajallaan, mutta laatu ei vastaa odotuksia. Esimerkiksi konekääntäminen on kelpo vaihtoehto tietynlaisiin tarpeisiin – lue esimerkiksi tämän jutun alussa oleva kertomus. Mutta käännöstä ei tietenkään saa toimittaa konekäännöksenä, ellei siitä ole erikseen sovittu. Taas tullaan luottamukseen ja läpinäkyvyyteen.

 

Alussa kuvattujen tarinoiden kuuleminen voi olla arkipäivää käännöstoimiston projektikoordinaattorille. Mutta se mikä yhdelle on arkea, voi toiselle olla ainutkertainen tilanne. Valitse käännöstoimisto, jossa tilaukseesi suhtaudutaan sillä vakavuudella, jota se itsellesikin edustaa!

Hyvä kääntäjä on aina uskollinen alkutekstille – tarua vai totta?

Posted by Translatum Oy | 6.9.2018

thomas-quaritsch-681291-unsplash

 

Jos käännöstyön palaute kuuluu: ”Ei vastaa alkutekstiä”, onko kyseessä silloin negatiivinen vai positiivinen palaute?

– Negatiivinen, vastaat varmaankin empimättä.

Ja totta on, että jos asiakas päätyy muotoilemaan palautteen näin, hän on 99-prosenttisen varmasti tyytymätön. Tyytymättömyys onkin täysin perusteltua silloin, jos käännöksessä on asiavirheitä tai siitä esimerkiksi puuttuu olennaisia kohtia. Monissa asiateksteissä myöskään tyylilliset vaihdokset eivät kuulu asiaan.

Alkutekstin ja käännöksen on tärkeää vastata toisiaan täsmällisesti, kun on kyse tekstilajista, jonka tarkoitus on välittää tietoa määrämuodossa. Tällaisia ovat esimerkiksi monet lääketieteelliset käännökset.

Mutta on myös asiakääntämisen alaan kuuluvia tekstejä, joita yksinkertaisesti ei voi kääntää hyvin, jos seuraa alkutekstin valintoja orjallisesti.

 

Hyvä markkinointikäännös vaatii vapautta

Markkinointitekstillä on tarkoitus myydä jotakin: tuotteita, palveluita tai ajatuksia. Sillä halutaan tiedonvälityksen ohella vaikuttaa myös lukijan asenteisiin ja tunteisiin. Tällöin ilmaisuun on kiinnitettävä erityistä huomiota – tekstistä on tehtävä sujuvaa, uskottavaa ja vetoavaa, ehkä luovaakin. 

Markkinointitekstiä ei voi kääntää sanasta sanaan, jos käännöksen halutaan olevan sujuva, uskottava ja vetoava. Muun muassa monet vakiintuneet sanonnat vaikuttavat vierailta ja tökeröiltä, jos ne käännetään sellaisenaan miettimättä, mikä olisi kohdekielen vastaava sanonta.

Esimerkki elävästä elämästä:

Suomeksi kirjoitettuna "se on helppoa kuin 1-2-3" tuntuu oudolta, vaikka englanniksi sanotaankin "It's as easy as 1-2-3". Sen sijaan suomeksi asia voi "sujua kuin tanssi" tai "leikiten" tai "olla helppoa kuin heinänteko".

Kyse ei kuitenkaan ole vain yksittäisistä sanonnoista tai idiomeista. Vastaavaa tyylin ja sävyn kotoistamista on tärkeää tehdä kautta käännöksen. Muutoin voi jäädä ilmeiseksi, että kyseessä on alun perin toisella kielellä ja toiseen kulttuuriin kirjoitettu teksti – käytännössä siis aivan toiselle ihmisryhmälle suunnattu viesti.

Käännöksenhajuinen markkinointiteksti ei houkuttele kohderyhmän tarkkavainuista lukijaa, vaan pahimmassa tapauksessa karkottaa tämän kokonaan. Silloin voidaan tuskin puhua laadukkaasta käännöksestä.

 

Selkeyttä ja sävyjä kaupan päälle

Alkutekstistä voi ja kannattaa siis irtautua myynnillisyyden nimissä, mutta se ei ole ainoa syy. Myös tekstin selkeyttäminen vaatii joskus etääntymään sanasanaisesta kääntämisestä.

Ehkä hieman yllättäväkin esimerkki tästä ovat sopimustekstien käännökset. Iloksemme nykyään on alettu nähdä helposti ymmärrettävien sopimusten ja käyttöehtojen arvo. Legal designin eli oikeudellisen muotoilun hengessä myös sopimustekstien käännöksissä voidaan oikoa kankeimpia oikeuskielen kiemuroita.

Itse sanomaan tai sopimusehtojen sisältöön ei käännettäessä tietenkään puututa. Paljon on kuitenkin tehtävissä ilman sitäkin. Pitkiä virkkeitä voidaan jakaa useisiin lyhyempiin, ja sanajärjestystä voidaan muokata havainnollisemmaksi. Sopivat sananvalinnat vähentävät tarpeetonta paperinmakuisuutta.

Selkeyden lisäksi kääntäjä ja/tai kielenhuoltaja voi säätää myös tekstin sävyä.

Nykyään esimerkiksi tuotteiden ja laitteiden käyttöohjeita ajatellaan yhtenä asiakaskokemuksen osa-alueena. Tällainen ajattelu ei välttämättä ole ollut vielä yleistä, kun tietty ohjeteksti on kirjoitettu. Kääntämisen yhteydessä asia voidaan kuitenkin huomioida ja muuttaa esimerkiksi passiivirakenteita suoraksi puhutteluksi, jolloin etäisestä sävystä tulee helpommin lähestyttävä.

 

Kerro toiveesi

Palataanpa alkuun. Toivotko sinä käännöstyön tilaajana, että saamasi käännös on mahdollisimman uskollinen alkutekstille, vai onko tärkeämpää, että käännös puree juuri omaan kohderyhmäänsä?

Kerro se käännöstyötä tilattaessa!

Jos esimerkiksi tiedät jo etukäteen, että käännöksen täsmällisyys tullaan tarkistamaan niin kutsutulla takaisinkäännöksellä (back translation), tästä kannattaa ehdottomasti kertoa etukäteen. Silloin kääntäjä tietää pysytellä käännösvalinnoissaan niin lähellä alkutekstiä kuin on järkevää.

Jos taas haluat, että käännös on sujuva ja kohdeyleisöä puhutteleva, mainitse siitäkin erikseen jo käännöstä tilatessasi. Hyvä käännöstoimisto pyrkii täyttämään toiveet molempiin suuntiin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Käännösalan digitalisoituminen: konekäännöskukkasia vai jotakin käänteentekevää?

Posted by Translatum Oy | 26.6.2018

 

 hand

Mikä on ensimmäinen mieleen tuleva asia, kun puhutaan käännösalan digitalisoitumisesta? Arvatenkin konekääntäminen.

Entä mitä moni ajattelee ensimmäisenä, kun puhutaan konekäännöksistä? Epäilemättä sellaisia hullunkurisia käännöskukkasia kuin ihailija, kun pitäisi puhua tuulettimesta (fan), tai vähärasvainen tarkoitettaessa valoa (light).

Ymmärrettävää – mutta yksipuolista!

 

Neuroverkot kurovat kiinni ihmis- ja konekääntäjän välistä kuilua

Milloin olet viimeksi kokeillut, millaista käännösjälkeä ilmainen Google Translate nykyään tuottaa? Jos kokemuksesi ovat muutaman vuoden takaa, saatat yllättyä.

Esimerkiksi käännöstenhallintaratkaisuja tuottavan Navitepin esittelytekstiä Google Translate kääntää suomeksi näin (ks. myös kuvankaappaus itse palvelusta):

Kaikki toiminnot käsitellään suoraan pilvipalveluna, niin että asiakaskohtaisia käännösmuisteja voidaan käyttää missä tahansa maapallon ympäri. Kaikki käännös- ja modulaariset kirjoitustyökalut ovat kaikkien asiakkaiden teknisten kirjoittajien ja kääntäjien käytettävissä, riippumatta siitä, missä he ovat tällä hetkellä työskentelemässä.

 

Yllättävän tolkullista siis. Viimeisessä virkkeessä käännös tosin hätkähdyttää ihan muusta syystä:

Tapamme nykypäivän tarpeet tulevaisuuden ratkaisulla.

 

Ehkä hieman turhan Terminator-henkinen käänne...?

Loppua lukuun ottamatta voi kai sanoa, että jälki on suhteellisen kehityskelpoista – ja tässä kyse on kuitenkin vain ilmaispalvelusta. Lisäksi suuria kieliä kone kääntää edelleen sujuvammin kuin suomea. Tällä hetkellä konekäännös toimii parhaiten maailman pääkielillä niin, että käännetään englannista tai englantiin.

Yleisesti ottaen käännöskoneiden nopean kehityksen taustalla on neuroverkkojen käyttöönotto. Google ilmoitti Neural Machine Translation -järjestelmänsä julkaisusta vuoden 2016 lopulla, ja sen jälkeen neuroverkkoihin ja koneoppimiseen perustuvien konekääntimien kehitys on ottanut aikamoisen harppauksen eteenpäin kaikilla rintamilla.

 

Parhaassa konekäännöksessäkin on ihmisen kädenjälki

Kuten edellä näimme, kone kompastelee käännöksissä edelleen. Käännösalalla ei kuitenkaan ole tyydytty naureskelemaan koneen kompuroinnille, vaan se on otettu käsikynkkään ja opetettu sille sujuvaa askeltamista. Toisin sanoen ammattimaisessa konekääntämisessä on kyse aivan eri asiasta kuin selaimessa käytettävässä ilmaispalvelussa.

Ensinnäkin käännöstoimistossa konekäännintä käytetään tyypillisesti yhdessä asiakaskohtaisen käännösmuistin kanssa. Käännösmuistilla tarkoitetaan tietokantaa, joka sisältää aiempia, ihmisvoimin tehtyjä käännöksiä. Mitä enemmän muistia voidaan hyödyntää, sitä varmemmin termit ja toistuvat ilmaustyypit kääntyvät toivotulla tavalla.

Toiseksi ammattimaiseen konekääntämiseen kuuluu olennaisena osana posteditointi eli koneen tuottaman käännöksen tarkistus ja muokkaus ihmisvoimin. Konekäännöksissä nimittäin piilee yksi tyypillinen sudenkuoppa: kone saattaa toisinaan tuottaa käännöksen, joka näyttää ja kuulostaa aivan järkevältä, mutta ei vastaa lainkaan alkuperäisen tekstin sisältöä. Sen merkitys saattaa jopa olla päinvastainen kuin alkutekstissä.

Jälki- eli posteditoinnissa tarkistetaan, että käännös täsmää alkuperäisen tekstin sisältöön. Editoija tarkistaa myös kielioppia ja korjaa kielivirheitä. Kokonaan uuteen uskoon tekstiä ei kuitenkaan enää kirjoiteta, koska konekääntämisen hyöty häviäisi sen myötä.

Kaikkiaan konekäännösteknologia on käännösalalle se kuuluisa hyvä renki: kone ei sovi läheskään kaikenlaisten tekstien kääntämiseen, mutta joissakin tilanteissa se on oivallinen mahdollisuus. Konekäännös sopii erityisesti teksteihin, joiden käyttötarve on lyhyt, jopa kertaluonteinen. Kyse voi olla esimerkiksi yhtä palaveria varten tarvittavasta raporttikäännöksestä.

Konekääntämisestä ja uuden ajan konekääntimistä on kirjoitettu tarkemmin Käännösalan asiantuntijat KAJ ry:n verkkolehdessä.

 

Käännösalan digitalisaatio kevittää asiakkaan työkuormaa

Konekääntäminen on lopultakin vain yksi osa käännösalan digitalisoitumista. Digitalisaation luonteeseen kuuluu, että aina kun mahdollista, sovellukset usutetaan keskustelemaan keskenään sen sijaan, että työvaiheita tehtäisiin käsin. Puhutaan siis rajapinnoista ja automaatiosta.

Käännösalalla automatisoitavissa ovat olleet monenlaiset vaiheet tarjouspyynnöstä tilaamiseen ja edelleen käännösprojektin koordinointiin. Käännöstyökaluissa – siis ihmiskääntäjien ammattityökaluissa – on edelleen omat digitalisaatiomahdollisuutensa.

Kaikki tämä on perinteistä käännöstoimiston tonttia, ja sen automatisointi totta kai hyödyttää myös asiakasta toiminnan tehostuessa. Mutta mielenkiintoiseksi asiat menevät silloin, kun käännösalan digitalisaatio alkaa toden teolla kevittää asiakkaiden omaa työkuormaa. Vai mitä itse ajattelet sovelluksesta, joka automatisoi tekstien keräämisen esimerkiksi nettisivuiltasi tai verkkokaupastasi siirtäen ne eteenpäin käännettäväksi yhtenä pakettina – ja palauttaa käännetyn sisällön oikeille paikoilleen?

Lue lisää siitä, miten näemme käännösalan digitalisaation ja sen perimmäisen merkityksen:

Kuka kääntää GDPR-asiakirjasi? – Me käännämme!

Posted by Translatum Oy | 7.5.2018

cheetah-2859581_1920

Tietosuojakäytännöt, selosteet, sopimukset ja niiden liitteet sun muut GDPR-dokkarit… Koville otti, mutta valmista tuli ennen toukokuista kalmanviivaa! Huh!

Paitsi että… Pitikös nämä gepardijutut vielä kääntääkin?

Niinhän ne piti, niin. Ehtisiköhän markkinoinnin Johanna? Sujuikos hältä englannin lisäksi ruotsikin? Johannaaa...?


Ennen kuin ehdit huolestuttaa itsesi ja Johannan, ota ja luovi käännöstoimisto Translatumin sivuille. Pyydä lomakkeella tarjous dokumenttiesi käännöksistä. Tarjousviesti räpsähtää sähköpostiisi muutamassa sekunnissa.

Tarjous ei sido vielä mihinkään, mutta tässä muutama fakta päätöksenteon tueksi:

Ammattikääntäjä kääntää, jos ei nyt savannituulen nopeudella, niin ainakin tuplasti tai triplasti nopeammin kuin oman toimen ohessa kääntävä.
Kääntäjämme ovat vuoden sisään kääntäneet GDPR-asiakirjoja aika pumaskan, joten sanasto ja käsitteet ovat heillä jo selkärangassa.
Lainsäädäntö edellyttää rekisteriselosteilta simppeliä ja ymmärrettävää kielenkäyttöä – taitavat kääntäjät osaavat säilyttää selkeän tyylin myös käännösversiossa.
Monet GDPR-asiakirjat ovat sopimuksia tai sopimuksen luonteisia. Sopimustekstien kääntäminen vaatii erityisosaamista, jota meidän kääntäjiltämme löytyy.

 

Jos siis tietosuojatekstisi odottelevat vielä kääntämistään, laita meille viestiä ja anna meidän näyttää gepardimainen notkeutemme!

 

Terveisin
Translatumin tiimi

 Tee tarjouspyyntö!

 

GDPR ja tietosuoja – mitä nämä tarkoittavat käännösten kannalta?

Posted by Translatum Oy | 3.4.2018

 

Toukokuussa tulee voimaan paljon puhuttu EU:n tietosuoja-asetus, englanniksi General Data Protection Regulation eli GDPR. Tämä asetus koskee organisaatioita, jotka ylläpitävät mitä tahansa henkilörekisteriä, esimerkiksi asiakasrekisteriä – käytännössä siis kaikkia yrityksiä. Asetuksen rikkomuksesta voi aiheutua yritykselle jopa 20 miljoonan sakko. Lisää sen yksityiskohdista voi lukea vaikkapa täältä.

Jokainen yritys joutuu siis käymään läpi vähintäänkin omaa toimintaansa tietosuojavaatimusten näkökulmasta. Mutta kun yritys ostaa teksteihin liittyviä palveluita ulkoa, on huomioitava myös, millaisia tietoja yrityksestä lähtee ulospäin näiden tekstien mukana ja miten palveluntarjoajat tietosuoja- ja salassapitoasioita hoitavat.

Seuraavassa muutamia olennaisia nostoja siitä, mitä kääntäessä ja käännättäessä kannattaa tietosuojan näkökulmasta huomioida.

 

Täyttääkö käännöstoimisto tietosuoja-asetuksen vaatimukset?

Tietosuoja-asetus edellyttää, että kaikkien henkilörekistereitä ylläpitävien yritysten täytyy laatia rekistereistään tietosuojaseloste, jossa kerrotaan muun muassa rekisterin käyttötarkoitus, kerättävät tiedot ja niiden tietolähteet. Käännöksiä tilaavan asiakkaan kannattaakin pitää mielessä, että myös käännöstoimiston täytyy pyydettäessä esittää tämä rekisteriseloste.

Asetukseen sisältyy nk. osoitusvelvollisuus, jonka mukaan henkilörekisteriä ylläpitävän yrityksen on pystyttävä osoittamaan, että se noudattaa asetuksen velvoitteita itse ja että myös sen käyttämät alihankkijat toimivat näin.

 

Onko käännösprosessi tietoturvallinen?

Käännätettäviin teksteihin voi sisältyä luottamuksellista tai salassapidettävää materiaalia, ja vaikkei sisältyisikään, jokaisen yrityksen on syytä tietää, missä sen materiaaleja liikutellaan ja miten.

Mitä enemmän manuaalista käsittelyä käännösprosessi eri vaiheineen sisältää, sitä suurempia tietosuojariskejä siihen liittyy. Perinteistä sähköpostipyörittelyä varmempaa onkin, jos kääntämiseen liittyvä työnkulku hoituu kokonaisuudessaan yhden ja saman sovelluksen sisällä – tarjouspyynnön pyytämisestä lähtien.

 

Miten tietoturvallisia käytettävät käännöstyökalut ovat?

Kaikki ammattimaisesti toimivat käännöstoimistot käyttävät työkaluja, jotka tallentavat tekstit ja niistä tuotetut käännökset käännösmuistiksi nimitettyyn tietokantaan. Silloin on tärkeää, että kunkin asiakkaan teksteistä tuotettu käännösmuistiaines pysyy erillään muiden asiakkaiden materiaaleista ja että sisältöön pääsevät käsiksi vain asianmukaiset henkilöt. Sama pätee myös termityöhön ja niistä tuotettuihin sanastoihin.

Moderneissa käännöstyökaluissa käyttäjäkohtaisine tileineen ja salasanoineen tämä on huomioitu jo lähtökohtaisesti. Lisäksi joillakin käännöstoimistoilla on käytössään tekniikkaa, joka yhdistää asiakkaan automaattisesti oikeaan käännösmuistiin jo tarjouspyyntöä tehtäessä. Tämä auttaa varmistamaan, että yrityksen tekstejä ja tietoja säilytetään aina asianmukaisesti.

 

Miten hoidetaan käännöstyön salassapito?

Kun käännätetään esimerkiksi tuotejulkistuksiin tai teknisiin innovaatioihin liittyviä tekstejä tai vaikkapa pörssitiedotteita, käsitellään liiketoiminnan kannalta kriittisiä tietoja, joiden ei todellakaan haluta päätyvän vääriin käsiin.

Asiakkaan tietojen salassapito onkin kaiken käännöspalvelutoiminnan lähtökohta ja sen tulee sisältyä jo yleisiin toimitusehtoihin, mutta se voidaan myös varmistaa erillisin sopimuksin (non-disclosure agreement, NDA). Salassapitosopimus allekirjoitetaan yleensä asiakkaan aloitteesta. Olennaista on, että sopimusvelvoite kattaa koko alihankintaketjun eli kaikki ne henkilöt ja tahot, jotka jollain tapaa käsittelevät tai ylipäätään näkevät käännettävänä olevaa tekstiä.

Tiedätkö sinä, miten käyttämäsi käännöstoimisto vastaa yllä oleviin kysymyksiin? Entä tiedätkö, miten käännöstoimisto tai muu käännöspalveluiden toimittaja kannattaa valita?

Japanin-bisnekseen tarvitaan verkostoja sekä kielen ja kulttuurin hallintaa

Posted by Translatum Oy | 5.2.2018

IMG_0753.jpg

 

Japanissa on kysyntää suomalaisille tuotteille ja osaamiselle – muillekin kuin metsä- ja metalliteollisuuden tuotteille, jotka tällä hetkellä hallitsevat Suomen Japanin-vientiä. Viime vuonna vientikynnys madaltui entisestään, kun Japani ja EU pääsivät yhteisymmärrykseen vapaakauppasopimuksesta.

Mitä suomalaisyrityksissä sitten vielä odotetaan? Eikö markkinavaltausta kannattaisi lähteä tekemään ennemmin kuin myöhemmin?

 

Valttikortteina maltti ja vahvat verkostot

Japanin kaupan asiantuntijan Tiina Ropon mukaan harkittu eteneminen on kuitenkin järkevintä, mitä Japanin markkinoille tähtäävä yritys voi tehdä.

– Yrityksen on tärkeää tunnistaa ja tunnustaa omat valmiutensa tai niiden puute. Japani ei nimittäin ole testimarkkina eikä oikea areena kansainvälistymiskokeiluille, vaan sinne vaaditaan kypsyyttä ja pitkäjänteistä sitoutumista. Pitää myös tietää tarkalleen, mitä on tekemässä.

Tiina Ropo tietää, koska hän lukeutuu Suomen harvoihin Japaniin suuntautuvan liiketoiminnan asiantuntijoihin. Hänellä on alalta pitkä kokemus ja laajat verkostot, joita hän on rakentanut 90-luvun alusta lähtien, jolloin hän yhdessä miehensä Akira Ropon kanssa myi hirsitaloja Japaniin. Nykyään hän auttaa muita suomalaisyrityksiä Japanin markkinoille Business Japan -asiantuntijapalvelun puitteissa.

Ropon mukaan Suomessa on paljon japanilaisia kiinnostavia tuotteita ja osaamista. Esimerkeiksi hän nostaa terveysteknologian, cleantechin ja energiaratkaisut, mutta arvioi, että melkein mille tahansa tuotteelle voi löytyä Japanista markkinat, jos asiat tehdään oikein. Suurimmat haasteet liittyvätkin useimmiten muihin asioihin kuin itse tuotteisiin.

– Sanon suoraan: jollei sinua tunneta, et välttämättä pääse puhelinvaihdetta pidemmälle liikeneuvottelujen sopimisessa. Japanissa luottamus on ensiarvoisen tärkeää, joten suhteiden ja verkostojen merkitys korostuu, Tiina Ropo sanoo.

 

Samaa puuta, eri maata

Suomella ja suomalaisilla on Japanissa hyvä maine. Japanilaiset pitävät suomalaisista, ja olemme heille myös mieluisia kauppakumppaneita. Ropo uskoo tämän juontavan osittain juurensa luonteiden ja kulttuureiden yhtymäkohtiin.

– Tietyissä asioissa olemme aika samasta puusta veistettyjä. Esimerkiksi neuvottelutilanteissa siedämme molemmat hiljaisuutta hyvin: suhtautuminen hiljaisiin hetkiin on luontevaa, eikä niitä tarvitse yrittää täyttää smalltalkilla.

Erojakin löytyy, esimerkiksi suhtautumisessa liiketoimintaan. Ropo esittää vertauksen: siinä missä suomalainen bisnes muistuttaa metsästystä, japanilainen on enemmänkin maanviljelyä. – Me suosimme nopeaa ja näkyvää toimintaa ja vaihdamme herkästi apajaa, jollei tulosta ole heti tullakseen. Japanilainen taas kasvattaa liiketoimintaansa hitaasti ja kärsivällisesti olemassa olevia yhteistyöverkostojaan vaalien.

Suomalaistyylinen ”kovapanosammunta” ei siis Japanissa toimi, vaan työtä on puurrettava sitkeästi, jos uutena tulokkaana haluaa saada japanilaisen näkemään oman bisneksensä tarjoamat hyödyt. Toisaalta kun liikesuhde kerran saadaan toimimaan, yhteistyö voi olla hyvinkin pitkäaikaista ja palkitsevaa.

 

Japanilaisten kanssa toimitaan japaniksi

– Suomalaisille tulee poikkeuksetta yllätyksenä se, ettei japanilaisten kanssa pärjää englannin kielellä. Ja vaikka englantia osattaisiinkin, silti asiat hoidetaan mieluummin omalla kielellä, Tiina Ropo painottaa.

Kielimuurin huolellinen purkaminen on erityisen tärkeää, koska japanilainen ei paljasta, milloin vastapuolen puhe on jäänyt ymmärtämättä.

– Jos japanilainen toistelee ”Yes, yes”, voi olla varma hänen pudonneen kärryiltä. Hän ei sano sitä, koska kokee sen loukkaavan puhujaa. Toinen osapuoli voi jäädä siihen käsitykseen, että neuvottelut ovat edenneet hyvin, ja ihmettelee, kun asiaan ei koskaan palata!

Käytännössä tulkin käyttäminen liikeneuvotteluissa on siis välttämätöntä, samoin tekstimateriaalien käännättäminen japaniksi. Japanilainen päätöksentekoprosessi on pitkä, ja sen tueksi vaaditaan paljon tietoa. Siksi käännökset kannattaa hankkia jo melko pian ensitunnustelujen jälkeen.

– Käännöksissä on tärkeää käyttää äidinkielistä japanin osaajaa. Toisaalta käännöksen toimittajalta täytyy edellyttää huolellisuutta ja tarkkuutta, jotta käännökseen ei päädy esimerkiksi hankalia tilanteita aiheuttavia termivirheitä, Ropo muistuttaa.

Ropo yhteistyökumppaneineen on käyttänyt japanin käännöksissä onnistuneesti käännöstoimisto Translatumin palveluita.

 

Tiina Ropon 7 vinkkiä Japanin markkinoille

 

● Tiedosta, että pikavoittoja ei ole luvassa. Parhaimmillaan pitkäjänteisyys palkitsee.

● Opi lukemaan japanilaista – myös rivien väleistä. Käytä tarvittaessa asiantuntijaa apuna.

● Ota vaatimukset ja yksityiskohdat tosissasi. Jos japanilainen kysyy, montako ruuvia pussissa on, vastaa tarkalla lukumäärällä.

● Ole luotettava. Pysy sovitussa. Jos aikataulut uhkaavat pettää, ota etukäteen yhteyttä ja selitä asia.

● Huolehdi tasaisesta laadusta. Toimitusten on vastattava näyte-erän laatua.

● Varaudu hoitamaan liikesuhdetta. Se tarkoittaa myös säännöllisiä vierailuja asiakkaan luokse.

● Säilytä autenttisuus siinä, mitä edustat ja tarjoat. Pohjoismaisuus ja suomalaisuus kiinnostavat – jos japanilainen haluaisi japanilaista, hän ostaisi kotimarkkinoilta!

 

Tiina Ropo / Business Japan.

Kääntäjäharjoittelu avaa ovia alan töihin

Posted by Translatum Oy | 9.10.2017

Käännöstoimisto Translatumissa arvostetaan uraansa aloittelevien nuorten kääntäjien oppimishalua ja osaamista. Menneenä kesänä meillä olikin iloksemme mahdollisuus tarjota harjoittelupaikat kahdelle opintojensa loppuvaiheessa olevalle kääntäjäopiskelijalle. Kiitämme heitä mieluisasta ja hyvin sujuneesta yhteistyöstä!

Edellisessä jutussamme lähiharjoittelun näkökulmaa esitteli Sini Vertomaa, ja tällä kertaa kuulemme harjoittelunsa etänä tehnyttä Anni Juhelaa. Harjoittelijoidemme tukena toimivat Translatumin oma inhouse-kääntäjä sekä Translatumin muut koulutetut käännösammattilaiset, joiden asiantuntemus ja työtehtävät vaihtelevat kääntämisestä kielenhuoltoon ja käännössovelluksista projektinhallintaan.

Käännöstoimistolle tehty harjoittelu valmentaa toimimaan freelance-kääntäjänä, joita Translatum inhouse-työntekijöidensä lisäksi työllistää lukuisissa määrin. Yhteistyö molempien tämänvuotisten harjoittelijoiden kanssa onkin tätä kirjoitettaessa ehtinyt jo jatkua käytännön käännöstoimeksiantojen merkeissä.

 

 

Anni Juhela

 

”Olen Anni, ja opiskelen saksaa käännösviestinnän opintopolulla Turun yliopistossa. Sivuaineinani minulla on fonetiikka ja sosiologia, ja ollessani vaihdossa opiskelin muun muassa tietotekniikan ja sähkötekniikan perusteita.

Kääntäjäharjoitteluni Translatumilla oli todella mielenkiintoinen ja opettavainen. Tein harjoitteluni etänä, joten sain kokea, millaista freelance-kääntäjän työ todellisuudessa on. Pääsääntöisesti kaikki kommunikointi minun ja ohjaajani välillä tapahtui sähköpostin välityksellä, mutta soitimme myös muutamat Skype-puhelut. Sähköpostein viestittely toimi oikein hyvin.

Vaikka teinkin töitä kotoa käsin, työskentelin ns. virastoaikoina, jolloin myös ohjaajani oli töissä. Jos minulle tuli kääntäessä eteen jokin ongelma, kirjoitin siitä sähköpostin ohjaajalleni ja vastaus tuli tuota pikaa takaisin. Tietenkin sitä välillä jonkin pienen ongelman kohdalla toivoi, että olisi tehnyt harjoittelua toimistossa, sillä sähköpostin kirjoittaminen ja vastauksen saanti veivät kauemmin kuin pikaisen kysymyksen esittäminen siinä vieressä töitä tekevälle henkilölle.

Kääntämiseen käytettiin Memsource-ohjelmaa, joka osoittautui erittäin helppokäyttöiseksi. Sain sähköpostilla tiedon, että minulle oli lisätty käännettäviä tekstejä Memsourceen, jolloin avasin ohjelman, käänsin tekstit ja palautin ne takaisin samaisen työkalun kautta. Oikolukijan kommentit sain sähköpostilla, ja näiden kommenttien pohjalta muokatut käännökset palautin takaisin sähköpostilla.

Harjoittelun aikana oppi siis käyttämään hyvin Memsource-käännösohjelmaa, ja oli näppärää, että käännösten vastaanottaminen, kääntäminen ja palauttaminen toimivat yhden ja saman alustan kautta.

Oikolukijalta saadut kommentit olivat tietysti kovasti hyödyllisiä. Omista käännöksistä saatava palaute auttaa huomaamaan, miten kielitaitoaan voisi vielä kehittää entisestään ja millä muulla tavoin jokin tietty asia X voitaisiin ilmaista suomeksi.

Työskentelin harjoitteluni ajan yhtenä kääntäjänä isossa projektissa, mikä oli kokemuksena mielenkiintoinen. Käytimme projektin aikana yhteistä käännösmuistia, mistä oli paljon hyötyä tässä projektissa. Kääntämissämme teksteissä samat ilmaisut ja termit toistuivat huomattavan taajaan, joten jos joku toinen kääntäjä oli jo ehtinyt kääntää kyseisen kohdan tai termin, sen sai lisättyä omaan käännökseen suoraan muistista.

Toki tämä useamman kääntäjän ja käännösmuistin käyttäminen asetti myös haasteita. Joihinkin teksteihin saattoi tulla muistista täydellisesti vastaavia kohtia, ja sitten omat käännettävät kohdat piti saada tyylillisesti sopimaan näihin aiemmin käännettyihin kohtiin.

Harjoittelun aikana sai myös hyviä vinkkejä muun muassa hinnoitteluun ja kääntämiseen liittyvään teknisempään puoleen, kuten tiedostojen muodon muuttamiseen toiseksi. Lisäksi harjoittelun aikana oppi paremmin arvioimaan, kuinka paljon pystyy kääntämään päivässä.

Kaiken kaikkiaan tämä harjoittelu oli todella hyödyllinen ja uskon, että se antoi minulle hyvät valmiudet aloittaa työskentely kääntäjänä valmistumiseni jälkeen.”

 

Käännösharjoittelu Translatumissa: kädet saveen ja kääntämään!

Posted by Translatum Oy | 3.10.2017

Mikä tekee ammattikääntäjästä ammattilaisen? Alalle on hyvä ponnistaa sopivasta koulutuksesta, mutta lisäksi tarvitaan myös kokemusta. Kuluneena kesänä Translatum tuki kahden nuoren käännösalan osaajan ammatillista kehitystä tarjoamalla heille harjoittelupaikan käännöstoimistossa.

Sini Vertomaa ja Anni Juhela työskentelivät kahden kuukauden ajan ison käännösprojektin parissa. Kiitämme tuoreita harjoittelijoitamme heidän hyvästä työpanoksestaan! Pyysimme heitä myös kertomaan omin sanoin, millainen kokemus kääntäjäharjoittelu heille oli. Alla Sini kertoo, miten harjoittelu sujui paikan päällä toimistossa, ja seuraavassa postauksessa ääneen pääsee etänä työskennellyt Anni.

 

kuva_Sini.pngSini Vertomaa

 

”Olen Sini Vertomaa, monikielisen viestinnän ja käännöstieteen opiskelija Tampereen yliopistosta. Tällä hetkellä olen myös graduntekijä ja aloitteleva kääntäjä, B-työkieleni on saksa. Erikoistumisaloihini kuuluvat aiemmin opiskelemani biotieteet ja erityisesti biokemia, nyttemmin tekniikan ja talousviestinnän käännökset.

Hakiessani harjoittelupaikkaa toiveissani oli päästä kääntämään autenttisia toimeksiantoja oikeille asiakkaille ja näkemään alaa käytännössä, niin sanotusti sisäpuolelta. Toivomukseni täyttyi Translatum Oy:ssä työskennellessäni yli odotusten.

En ollut aiemmin kääntänyt muutoin kuin opintojen kautta, joten oikeisiin töihin pääseminen tuntui hienolta. Heti ensimmäisestä päivästä lähtien pääsin todella kääntämään. Työhön pääsi nopeasti kiinni, opettelin käyttämään käännösmuistiohjelmaa ja projektinhallintaohjelmaa, ja tehtäviini kuului kääntämisen lisäksi lähinnä oikolukujen tarkistusta.

Vaikka toimeksiannot olivat kaikki samalta alalta ja niissä esiintyi paljon toistoa, ne vaihtelivat kuitenkin esimerkiksi pituudeltaan ja tiedonhakuun meni vaihtelevasti aikaa. Tässä tapauksessa projektit koostuivat useista teksteistä, enkä ensi alkuun osannut arvioida kääntämiseen kuluvaa aikaa sanamäärän perusteella. Jos sain käännökset nopeasti tehtyä, tuli tunne, että voiko tämä todella olla näinkin helppoa.

Aluksi tuntui (ja osittain edelleen tuntuu) myös hieman haastavalta tietää, milloin käännös on riittävän valmis ja riittävän hyvä, kun minulla ei ollut aiempaa sisältöosaamista tekstien käsittelemästä aiheesta. Aloittelevalla kääntäjällä teksteihin vaikuttaisi tarkistuksesta huolimatta jäävän jotakin korjattavaa, ja tekstien palattua oikoluvusta niiden läpikäyminen vielä kertaalleen olikin joka kerta hyvin opettavaista.

Työssä toistui hyvällä tavalla tietty rutiini; joka aamu avasin samat ohjelmat ja aloitin kääntämisen samalla tavalla. Koska tekstejä oli paljon, mutta useimmat niistä olivat melko lyhyitä, ehdin päivän aikana saada myös paljon valmiiksi.

Pidin siitä, että käännösten kautta ikään kuin ehdin käydä päivän aikana monissa eri paikoissa ja matkustaa eri aikakausien välillä. Myös yleissivistykseni laajeni, kun perehdyin itselleni uuteen aiheeseen syvällisemmin ja etsin taustatietoja; tämä onkin yksi kääntäjän työn parhaimmista puolista.

Mitä harjoittelusta jäi käteen?

Ainakin osaan nyt käyttää sujuvasti käännösmuistiohjelmaa ja projektinhallintaohjelmaa, arvioida työhön kuluvaa aikaa ja sitä kautta esimerkiksi hinnoitella työtäni huomattavasti tarkemmin kuin ennen harjoittelua. Olen kääntäjänä itsevarmempi ja osaan perustella työni merkitystä selkeämmin. Tiedän, kuinka päästä freelance-kääntäjänä alkuun ja lähestyä käännöstoimistoja.

Opin työelämäviestinnästä ja yritysviestinnästä. Yllätyin siitä, kuinka itsenäistä kääntäjän työ on myös toimistossa työskennellessä; kukaan ei ole katsomassa mitä teet missäkin välissä. Toisaalta juuri tämän takia on osattava itse hallita ajankäyttöään ja orientoitua juuri kulloiseenkin työn alla olevaan tekstiin, vaikka toki työkavereidenkin kanssa on hyvä vaihtaa välillä pari sanaa.

Toimistossa työskentely erosi kotoa työskentelystä oikeastaan vain siten, että näin myös muiden kieliammattilaisten kuin kääntäjien työtä läheltä, ja vastauksia kysymyksiin sai luonnollisesti hieman nopeammin kuin kotoa käsin. Verkostoitumisen merkitystä (myös itsenäiselle freelance-kääntäjälle) ei varmasti voikaan liikaa korostaa.”

NaviAd helpottaa mainos- ja viestintätoimistojen käännöstilauksia

Posted by Translatum Oy | 24.8.2017

 

 

”Tilaisimme enemmän käännöksiä, jos se olisi helpompaa.” Asiakkaat puhuivat, me kuuntelimme: huutoon vastattiin ensin kehittämällä Navitep ja nyttemmin mainos- ja viestintätoimistojen tarpeisiin erikoistunut NaviAd.

Paitsi että viestintäalan yritykset tuottavat tekstejä asiakkaidensa tarpeisiin, ne hoitavat usein myös näiden tekstien käännätyksen toisille kielille. Perinteisesti työnkulku on mennyt tähän tapaan:

Kun mainos-/viestintätoimisto on saanut esitteen tai nettisivun tekstit valmiiksi, se
1) poimii tekstit käsin taitto- tai sisällönhallintaohjelmasta
2) tekee tarjouspyyntökierroksen käännöksistä
3) neuvottelee aikataulun valitun käännöspalveluntarjoajan kanssa
4) lähettää materiaalin sähköpostitse
5) vie kääntämisen jälkeen tekstit takaisin ohjelmaan – jälleen manuaalisesti.

Melko paljon toistuvaa rutiinityötä ja sähköpostivastausten odottelua, vai mitä?

Asiakkaiden käännösten hallintaan tarkoitettu NaviAd helpottaa prosessia ratkaisevasti:

  • Toimii helppokäyttöisen lomakkeen avulla – sähköpostirumban voi unohtaa
  • Hyväksyy suoraan yli 50 tiedostomuotoa – ei aikaa vievää copy-pastea
  • Lähettää tarjouksen muutamassa sekunnissa – tarjousviestissä täsmälliset hintatiedot
  • Hoitaa kääntäjien kilpailutuksen – mukana vain valikoituja ammattilaisia

Suoraviivaisen ratkaisun ytimessä ovat käännökset, mutta tilaukseen voi tarpeen mukaan lisätä myös muita palveluja, kuten oikoluvun, copyeditoinnin, taiton tai hakukoneoptimoinnin.

NaviAdin ansiosta käännösten tilaaminen on nopeaa ja sujuvaa ja täsmällinen hinta on tiedossa jo etukäteen. Tilausvaiheen automatisointi myös mahdollistaa 25 %:n suoran kustannussäästön. Voidaankin sanoa, että NaviAd tarjoaa käyttöön käännöstoimiston palvelut freelancereiden hinnoilla.

 

NaviAd: 25 %:n kustannussäästöt,
70 % tehokkaampi käännösten hallinta.

 

Digiajan työkalut tehostavat ammattikääntäjien työtä

Koska teksteillä rakennetaan asiakkaan brändiä ja/tai edistetään tämän tuotteiden myyntiä, käännösten on oltava laadukkaita. Vaikka NaviAd-ratkaisussa työvaiheet on automatisoitu, itse kääntäminen tehdään ihmisvoimin. Käännöksen tilaajalla on käytössään yli 500 valikoitua käännösalan ammattilaista, jotka toimittavat käännöksiä yli 150 kieliparissa.

Apunaan kääntäjillä on modernit käännöstyökalut, kuten reaaliaikaisesti päivittyvä pilvipohjainen käännösmuisti sekä käännössovellukseen integroitu termityökalu (johon myös tilaajalla on pääsy). Nämä edistävät käännösten yhdenmukaisuutta silloinkin, kun projekteja tehostetaan käyttämällä useita eri kääntäjiä.

Toisaalta mitä enemmän käännöksiä käännösmuistiin kertyy, sitä suurempi on tilaajan taloudellinen hyöty tilattaessa vastaavia käännöksiä jatkossa – mahdollisuus hyödyntää lausetason muistiosumia näkyy alennuksina käännöksen hinnassa. Karttuva käännösmuisti on tilaajan omaisuutta, ja hän saa sen pyydettäessä milloin tahansa omaan käyttöönsä.

 

Keskenään juttelevat järjestelmät säästävät aikaa ja vaivaa

NaviAdin kehittämisen kantavana ajatuksena on digitalisaatio. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että aina kun mahdollista, sovellukset usutetaan keskustelemaan keskenään sen sijaan, että työvaiheita tehtäisiin käsin.

Ratkaisuun rakennetut rajapinnat mahdollistavat käännettävien tekstien liikkumisen suoraan järjestelmien välillä. Toistaiseksi siinä on rajapinnat muun muassa WordPress-sisällönhallintajärjestelmään (nettisivutekstien käännöksiä varten) sekä DoX-dokumentointijärjestelmään (rakenteisten dokumenttien kääntämistä varten). Myös liitäntä tilaajan omaan järjestelmään on toteutettavissa.

Asiakkaidemme viesti on ollut kirkas: käännösten tilaamisen on oltava sujuvampaa. Yhtä selvää meille on ollut se, että tämä edellyttää rutiinien automatisoimista ja prosessin digitalisoimista niin pitkälle kuin mahdollista. Olemme taittaneet jo aika taipaleen tätä tavoitetta kohti. Jos haluat nähdä itse, mitä olemme saaneet aikaan, ota yhteyttä!

Myyvän tekstin kääntäminen edellyttää viestintäkulttuurin tuntemusta

Posted by Translatum Oy | 11.4.2017

Kääntäminen ei ole vain lähtötekstin sanojen peilaamista toiseen kieleen. On tiedettävä, miten ilmaista asiat, jotta käännös vaikuttaisi kohdekulttuurin keskellä elävään lukijaan samoin kuin alkuperäinen teksti oman kohderyhmänsä lukijaan. Kun on kyse myyvistä tekstilajeista, tämä vaikutus on myös hyvin määriteltävissä: syntyykö kauppoja vai ei?

Lokalisoitu, lukijan näkökulmasta luonteva kielenkäyttö synnyttää luottamusta, joka on välttämätöntä ostopäätöksen tekemiseksi. Sanasanainen tai muutoin liian selkeästi käännökseksi tunnistettava teksti sitä vastoin vieraannuttaa ja voimistaa riskin tunnetta.

LinkedIn-bloggauksessa Seitsemän vinkkiä viestintään Piilaaksossa viestintäjohtaja Heidi Lemmetyinen kertoo omia kokemuksiaan siitä, miten amerikkalainen markkinointiviestintä eroaa suomalaisesta:

Kun käännän kirjoittamiani tiedotteita tai artikkeleja jenkkienglannista suomeksi, pudotan pois 90 % adjektiiveista ja superlatiiveista. Usein koko tarina lyhenee puoleen entisestään. Siinä missä suomen kieli on ytimekästä ja asiapitoista, on amerikkalainen viestintä maalailevaa ja hehkuttavaa. Suomalaisella tavalla kommunikointi ei yksinkertaisesti ole täällä uskottavaa.

 Yhdysvaltalaislukija siis tarvitsee vakuuttuakseen vahvoja väitteitä, rohkeaa hehkutusta ja monisanaista maalailua. Tämä on hyvä muistaa tekstejä käännettäessä.

Sama pätee tietenkin myös vastaavan tekstin suomentamiseen, mutta vastakkaisesta näkökulmasta. Aiemmassa artikkelissamme 10 vinkkiä sujuvaan suomentamiseen neuvommekin näin:

Karsi amerikkalaishenkinen hehkutus pois markkinointitekstiä kääntäessäsi – tai ainakin laimenna ylisanoja suomalaiseen makuun sopiviksi. Vaikka tyyli alkutekstissä toimisikin, suomalaisesta se voi vaikuttaa vieraannuttavalta ja epäuskottavalta.

 Siinä missä amerikkalaisviestintä suosii adjektiiveja ja niiden superlatiiveja, suomenkielisessä viestinnässä panostetaan ilmaisuvoimaisiin verbeihin.

Myös muissa kulttuureissa on omaleimaiset piirteensä. Esimerkiksi saksankielisillä alueilla sävy on muodollisempi, ja toimiva markkinointiteksti perustuu enemmän tietoon kuin tunteisiin. Ruotsissa taas ollaan avoimia ja epämuodollisia, ja siinä missä suomenkielinen teksti menee suoraan asiaan, ruotsalainen tyyli on ilmavampaa ja jutustelevampaa. 

Pelkkien sanojen kääntelyn sijaan on siis huomioitava myös tyylin ja sävyjen lokalisointi. Toki tekstin tulee olla myös muutoin sujuvaa ja uskottavaa, eikä kohdekulttuurille ominaisia piirteitä ole syytä liioitellakaan. (Lemmetyinen tosin huomauttaa blogitekstissään, ettei suomalainen Piilaaksossa yksinkertaisesti pysty esiintymään liian rehentelevästi!)

Jos mahdollista, kansainvälistyvän yrityksen kannattaa ottaa rekrytoinneissaan huomioon myös työntekijöiden kulttuurintuntemus. Ei ole huono idea palkata syntyperäisiä kielenpuhujia, jotka voivat tuoda yritykseen paitsi kielietua myös arvokasta tietoa muista kulttuureista.

Jos kohdemaan viestintäkulttuurin tuntemusta ei löydy oman yrityksen sisältä, on erinomainen valinta antaa markkinointitekstit ammattikääntäjän käännettäväksi. Lue lisää syitä, jotka kääntävät vaa'ankielen käännösalan ammattilaisen suuntaan, seuraavista artikkeleistamme:

 

Tutustu blogiimme!

Translatumin blogissa jaamme näkemyksiämme käännösalan, kansainvälisyyden ja kielen ajankohtaisista ilmiöistä.

Tilaa blogiartikkelit sähköpostiisi

Viimeisimmät artikkelit