Kansainvälistä viestintää käännöstoimiston silmin

Näin hyödynnät Kielitoimiston sanakirjaa

Kirjoittaja Translatum Oy | 18.11.2014

”Kielitoimiston sanakirja netissä.” – Vaikka suomen kielen sanakirjan vapauttamista maksuttomaan verkkokäyttöön on vaadittu jo pitkään, vielä muutamia viikkoja sitten tämä toiveikas nettihaku tuotti vesiperän. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut: Kotimaisten kielten keskus julkaisi sanakirjan 11.11.2014 vapaasti verkossa käytettäväksi. Se on saatavilla osoitteessa www.kielitoimistonsanakirja.fi.

Nyt kun sanakirja on maksuttomasti käytössämme, mitä sillä sitten voi tehdä? Millaisia kielenkäyttöpulmia sen avulla voi ratkaista?

Sanakirjasta voi löytää vastauksen muun muassa kysymyksiin, jotka koskevat

  • yhteen ja erilleen kirjoittamista
  • lainasanojen kirjoittamista
  • muidenkin sanojen kirjoitusasua
  • taivuttamista
  • sanojen merkitystä
  • ilmausten tyyliä ja sopivuutta.

Tässä artikkelissa Kielitohtorimme havainnollistaa sanakirjan käyttömahdollisuuksia käyttäen esimerkkeinä todellisia kielenhuoltokysymyksiä. Ensin esitetään kysymys linkkinä vastaavaan Kielitohtori-kysymykseen vastauksineen. Sitä seuraa sulkeissa vastaus linkitettynä Kielitoimiston sanakirjan hakusana-artikkeliin, jota vastauksen perusteena on käytetty.

Ensin: näin luet Kielitoimiston sanakirjaa

  • Kussakin sanakirjan sana-artikkelissa varsinainen hakusana näkyy punaisella.
  • Sen jälkeen esitetään sanan tai ilmauksen merkityksen kuvaus. Jos merkityksiä on useita, ne on kirjattu omiksi, numeroiduiksi kohdikseen.
  • Merkitysselityksen alussa esitetään ilmauksen mahdollinen tyyliväri tai käyttöala lihavoituina ja kursivoituina lyhenteinä.
  • Käyttöesimerkit on kirjoitettu kursivoidulla tekstillä.
  • Muiden tietojen alla näkyvät sanan taivutusmuodot luettelomaisesti esitettynä.

sanakirja

Kielitoimiston sanakirja, hakusana moduuli.

Tarkempia sanakirjan luku- ja käyttöohjeita on sanakirjan ohjeessa (vasemman yläreunan valikkorivi).

Yhteen vai erilleen?

Suuri osa Kielitohtorille esitetyistä kielenhuoltokysymyksistä käsittelee yhteen ja erilleen kirjoittamista. Monesti näihin kysymyksiin löytyy apu juuri Kielitoimiston sanakirjasta. Kun haettavan ilmauksen kirjoittaa sanakirjan hakukenttään, kenttä osaa usein ehdottaa oikeaa hakusanaa, kirjoittipa haettavan tekstin tässä sitten yhteen tai erikseen.

Kaksisuuntainen nuoli tarkoittaa, että ilmauksen voi kirjoittaa myös erikseen.

Aina oikea muoto ei löydy suoraan hakusanoista. Tällöin kannattaa kokeilla hakutavan muuttamista. Oletuksena etsintä kohdistuu hakusanoihin, jolloin hakumuotona näkyy ”Etsi hakusanoista”. Sen voi vaihtaa myös muotoon ”Etsi koko tekstistä”, jolloin hakutoiminto etsii myös sana-artikkelien selityksistä ja käyttöesimerkeistä. Tätä kannattaa soveltaa esimerkiksi seuraavanlaisessa tapauksessa.

Oikea kirjoitustapa löytyy käyttöesimerkkien teksteistä, kun hakukenttään kirjoitetaan sanat ”kevyen liikenteen väylä” ja hakutavaksi vaihdetaan ”Etsi koko tekstistä”. (Valitettavasti ilmaus pitää tässä kohtaa osata kokeilla kirjoittaa erikseen.) Vaihtoehtoisesti voi säilyttää oletuksen mukaisen hakumuodon ja hakea sanalla kevyt, liikenne tai väylä. Ilmaus kevyen liikenteen väylä löytyy kaikkien kolmen sanan käyttöesimerkeistä.

Miten lainasanoja kirjoitetaan?

Myös lainasanat eli vierassanat aiheuttavat kirjoittajalle usein päänvaivaa. Suomessahan sanat pyritään kirjoittamaan samalla tavoin kuin ne lausutaan. Etenkin vieraita äänteitä sisältävien sanojen osalta myös ääntäminen kuitenkin usein vaihtelee, ja siksi kirjoitustapaa voi olla vaikea päätellä ääntämyksen perusteella.

Sanakirjan lainasanojen valikoima ei ole kattava ja erisnimet sieltä puuttuvat kokonaan, mutta aina kannattaa kokeilla onneaan. Vastaus löytyy muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

Jos haluaa varmistaa, että haku löytää oikean hakusanan myös etsittäessä väärällä kirjoitusasulla, kannattaa hakutavaksi vaihtaa ”Lähihaku”.

Entä kotoperäisiä ilmauksia?

Kaikkien tutumpienkaan ilmausten kirjoitustapa tai käyttö ei aina välttämättä ole itsestään selvä. Puheen perusteella on esimerkiksi vaikea tietää, kirjoitetaanko niin sanottuihin -ottaa/-oittaa-verbeihin i-kirjain vai ei. Asiaan on periaatteessa olemassa sääntökin, mutta kenties helpointa on tarkistaa sanakirjasta.

Joskus jotkin kaksi sanaa voivat kuulostaa yhtä oikeilta, eikä kielikorva välttämättä auta kertomaan, kumpaa pitäisi käyttää. Sanakirja voi vahvistaa, että kumpi vain kelpaa:

Miten sanoja taivutetaan?

Syntyperäinen suomenpuhuja yleensä taivuttaa suomen sanoja luonnostaan oikein, mutta jotkin sanat tai taivutusmuodot ovat niin harvinaisia, että niiden edessä jää etevämpikin empimään. Toisaalta monilla sanoilla on useita rinnakkaisia taivutusmuotoja, joiden keskinäinen paremmuus saattaa askarruttaa.

Sanakirja voi auttaa myös näissä tapauksissa. Taivutusmuodot ovat luettelona sana-artikkelien alaosassa, ja joissakin taivutukseltaan hankaliksi tunnetuissa sanoissa taivutus on nostettu heti hakusanan perään.

Erityisen hankalaa voi olla tietää, miten lainasanoja taivutetaan ja miten taivutus merkitään.

Mitä jokin tietty sana tarkoittaa?

Sanojen merkityksen etsiminen on hyvin tyypillinen sanakirjan käyttötarkoitus. Sitä kannattaa hyödyntää myös, kun on tarpeen löytää jollekin sanalle synonyymi, samaa tarkoittava sana.

Sanakirjan tarjoamia merkityksiä ei kuitenkaan voi pitää kiveen kirjoitettuina. Sanakirjan merkityskuvaukset koskevat yleiskieltä; monilla erikoisaloilla tai erilaisissa yhteisöissä sanoille muodostuu omia merkityksiä, joiden ei voi olettaa olevan kaikkien tiedossa. Synonyymienkaan merkitys harvoin on täysin yksi yhteen.

Onko ilmaus tekstiin sopiva?

Sanakirjasta löytyy tietoa myös ilmauksen tyylistä ja käyttöalasta. Nämä tiedot on esitetty tarpeen mukaan hakusanan jälkeen lihavoidulla, kursivoidulla lyhenteellä, kuten ark. (arkikielinen), leik. (leikillisesti), halv. (halventavasti), tekn. (tekninen). Lyhenteiden merkityksiä voi tarkistaa täältä.

Ilmauksen sopivuus on siis suhteessa käyttöyhteyteen: virallisiin tai muutoin erityisen huoliteltuihin teksteihin kannattaa valita jokin muu kuin arkiseksi luokiteltu ilmaus, eikä tekniseksi merkittyä termiä välttämättä kannata käyttää yleiskielisessä tekstissä. Yleiskielisiä ilmauksia ei sanakirjaan ole merkitty erikseen kuin erikoistapauksissa.

Voiko sitä-ja-sitä rakennetta käyttää?

Sanakirja ei varsinaisesti ole kielioppiteos eikä sinällään tarjoa tietoa siitä, miten hyväksyttävänä tai kartettavana kielenhuolto erilaisia kielen rakenteita pitää. Hieman soveltaen sieltä kuitenkin voi löytää ainakin viitteellistä tietoa myös tällaisista kysymyksistä. Lienee melko turvallista olettaa, ettei sanakirjaan ole kirjattu kieliopin vastaisia rakenteita tästä erikseen mainitsematta.

Esimerkki:

Käytännössä kannattaa ensin pohtia, minkä hakusanan yhteydestä tietoa saattaisi löytyä, ja lukea sitten läpi kyseinen sana-artikkeli käyttöesimerkkejä myöten.

Tässä hakusanan onnistua yhteydessä esitetyistä tiedoista voi päätellä, että molemmat rakenteet – joku onnistuu tekemään jotakin ja jonkun onnistuu tehdä jotakin – ovat kielenmukaisia ja hyväksyttäviä. Molemmat nimittäin esitellään käyttöesimerkeissä ilman mainintaa siitä, että ilmausta tulisi jotenkin välttää (tällainen maininta voisi olla esim. ”pitää olla [toisin]”, ”paremmin [toisin]”, ”kartettavaa käyttöä” tms.).

Mitä Kielitoimiston sanakirjasta ei löydy?

Kielitoimiston sanakirjasta ei löydy kaikkia olemassa olevia suomen kielen sanoja. Jos siis jotakin sanaa ei siitä löydy, se ei välttämättä tarkoita, ettei sana olisi käytössä suomen kielessä tai ettei sitä voisi käyttää. Tavoitteena on ollut koota sanakirjaan kielen keskeiset sanavarat. Ulkopuolelle on jäänyt etenkin erikoisalojen sanoja, tilapäisesti käytettyjä yhdyssanoja ja johdoksia.

Lisäksi yleiskielen sanakirjoihin otetaan tavallisimmin mukaan vain yleisnimet, ei erisnimiä. Tämä pätee myös Kielitoimiston sanakirjaan.

Esimerkiksi maiden nimien sekä etu- ja sukunimien kirjoittamiseen ja taivuttamiseen Kielitoimistolla on kuitenkin erilliset verkkoaineistonsa. Niihin pääset esimerkiksi täältä:

Kielitohtori vinkkaa: Tunnetko Kielitoimiston verkkoaineistot?

Tutustu blogiimme!

Translatumin blogissa jaamme näkemyksiämme käännösalan, kansainvälisyyden ja kielen ajankohtaisista ilmiöistä.

Tilaa blogiartikkelit sähköpostiisi