Kansainvälistä viestintää käännöstoimiston silmin

Japanin-bisnekseen tarvitaan verkostoja sekä kielen ja kulttuurin hallintaa

Kirjoittaja Translatum Oy | 5.2.2018

IMG_0753.jpg

 

Japanissa on kysyntää suomalaisille tuotteille ja osaamiselle – muillekin kuin metsä- ja metalliteollisuuden tuotteille, jotka tällä hetkellä hallitsevat Suomen Japanin-vientiä. Viime vuonna vientikynnys madaltui entisestään, kun Japani ja EU pääsivät yhteisymmärrykseen vapaakauppasopimuksesta.

Mitä suomalaisyrityksissä sitten vielä odotetaan? Eikö markkinavaltausta kannattaisi lähteä tekemään ennemmin kuin myöhemmin?

 

Valttikortteina maltti ja vahvat verkostot

Japanin kaupan asiantuntijan Tiina Ropon mukaan harkittu eteneminen on kuitenkin järkevintä, mitä Japanin markkinoille tähtäävä yritys voi tehdä.

– Yrityksen on tärkeää tunnistaa ja tunnustaa omat valmiutensa tai niiden puute. Japani ei nimittäin ole testimarkkina eikä oikea areena kansainvälistymiskokeiluille, vaan sinne vaaditaan kypsyyttä ja pitkäjänteistä sitoutumista. Pitää myös tietää tarkalleen, mitä on tekemässä.

Tiina Ropo tietää, koska hän lukeutuu Suomen harvoihin Japaniin suuntautuvan liiketoiminnan asiantuntijoihin. Hänellä on alalta pitkä kokemus ja laajat verkostot, joita hän on rakentanut 90-luvun alusta lähtien, jolloin hän yhdessä miehensä Akira Ropon kanssa myi hirsitaloja Japaniin. Nykyään hän auttaa muita suomalaisyrityksiä Japanin markkinoille Business Japan -asiantuntijapalvelun puitteissa.

Ropon mukaan Suomessa on paljon japanilaisia kiinnostavia tuotteita ja osaamista. Esimerkeiksi hän nostaa terveysteknologian, cleantechin ja energiaratkaisut, mutta arvioi, että melkein mille tahansa tuotteelle voi löytyä Japanista markkinat, jos asiat tehdään oikein. Suurimmat haasteet liittyvätkin useimmiten muihin asioihin kuin itse tuotteisiin.

– Sanon suoraan: jollei sinua tunneta, et välttämättä pääse puhelinvaihdetta pidemmälle liikeneuvottelujen sopimisessa. Japanissa luottamus on ensiarvoisen tärkeää, joten suhteiden ja verkostojen merkitys korostuu, Tiina Ropo sanoo.

 

Samaa puuta, eri maata

Suomella ja suomalaisilla on Japanissa hyvä maine. Japanilaiset pitävät suomalaisista, ja olemme heille myös mieluisia kauppakumppaneita. Ropo uskoo tämän juontavan osittain juurensa luonteiden ja kulttuureiden yhtymäkohtiin.

– Tietyissä asioissa olemme aika samasta puusta veistettyjä. Esimerkiksi neuvottelutilanteissa siedämme molemmat hiljaisuutta hyvin: suhtautuminen hiljaisiin hetkiin on luontevaa, eikä niitä tarvitse yrittää täyttää smalltalkilla.

Erojakin löytyy, esimerkiksi suhtautumisessa liiketoimintaan. Ropo esittää vertauksen: siinä missä suomalainen bisnes muistuttaa metsästystä, japanilainen on enemmänkin maanviljelyä. – Me suosimme nopeaa ja näkyvää toimintaa ja vaihdamme herkästi apajaa, jollei tulosta ole heti tullakseen. Japanilainen taas kasvattaa liiketoimintaansa hitaasti ja kärsivällisesti olemassa olevia yhteistyöverkostojaan vaalien.

Suomalaistyylinen ”kovapanosammunta” ei siis Japanissa toimi, vaan työtä on puurrettava sitkeästi, jos uutena tulokkaana haluaa saada japanilaisen näkemään oman bisneksensä tarjoamat hyödyt. Toisaalta kun liikesuhde kerran saadaan toimimaan, yhteistyö voi olla hyvinkin pitkäaikaista ja palkitsevaa.

 

Japanilaisten kanssa toimitaan japaniksi

– Suomalaisille tulee poikkeuksetta yllätyksenä se, ettei japanilaisten kanssa pärjää englannin kielellä. Ja vaikka englantia osattaisiinkin, silti asiat hoidetaan mieluummin omalla kielellä, Tiina Ropo painottaa.

Kielimuurin huolellinen purkaminen on erityisen tärkeää, koska japanilainen ei paljasta, milloin vastapuolen puhe on jäänyt ymmärtämättä.

– Jos japanilainen toistelee ”Yes, yes”, voi olla varma hänen pudonneen kärryiltä. Hän ei sano sitä, koska kokee sen loukkaavan puhujaa. Toinen osapuoli voi jäädä siihen käsitykseen, että neuvottelut ovat edenneet hyvin, ja ihmettelee, kun asiaan ei koskaan palata!

Käytännössä tulkin käyttäminen liikeneuvotteluissa on siis välttämätöntä, samoin tekstimateriaalien käännättäminen japaniksi. Japanilainen päätöksentekoprosessi on pitkä, ja sen tueksi vaaditaan paljon tietoa. Siksi käännökset kannattaa hankkia jo melko pian ensitunnustelujen jälkeen.

– Käännöksissä on tärkeää käyttää äidinkielistä japanin osaajaa. Toisaalta käännöksen toimittajalta täytyy edellyttää huolellisuutta ja tarkkuutta, jotta käännökseen ei päädy esimerkiksi hankalia tilanteita aiheuttavia termivirheitä, Ropo muistuttaa.

Ropo yhteistyökumppaneineen on käyttänyt japanin käännöksissä onnistuneesti käännöstoimisto Translatumin palveluita.

 

Tiina Ropon 7 vinkkiä Japanin markkinoille

 

● Tiedosta, että pikavoittoja ei ole luvassa. Parhaimmillaan pitkäjänteisyys palkitsee.

● Opi lukemaan japanilaista – myös rivien väleistä. Käytä tarvittaessa asiantuntijaa apuna.

● Ota vaatimukset ja yksityiskohdat tosissasi. Jos japanilainen kysyy, montako ruuvia pussissa on, vastaa tarkalla lukumäärällä.

● Ole luotettava. Pysy sovitussa. Jos aikataulut uhkaavat pettää, ota etukäteen yhteyttä ja selitä asia.

● Huolehdi tasaisesta laadusta. Toimitusten on vastattava näyte-erän laatua.

● Varaudu hoitamaan liikesuhdetta. Se tarkoittaa myös säännöllisiä vierailuja asiakkaan luokse.

● Säilytä autenttisuus siinä, mitä edustat ja tarjoat. Pohjoismaisuus ja suomalaisuus kiinnostavat – jos japanilainen haluaisi japanilaista, hän ostaisi kotimarkkinoilta!

 

Tiina Ropo / Business Japan.

Tutustu blogiimme!

Translatumin blogissa jaamme näkemyksiämme käännösalan, kansainvälisyyden ja kielen ajankohtaisista ilmiöistä.

Tilaa blogiartikkelit sähköpostiisi

Viimeisimmät artikkelit