Kansainvälistä viestintää käännöstoimiston silmin

Käännösalan digitalisoituminen: konekäännöskukkasia vai jotakin käänteentekevää?

Kirjoittaja Translatum Oy | 26.6.2018

 

 hand

Mikä on ensimmäinen mieleen tuleva asia, kun puhutaan käännösalan digitalisoitumisesta? Arvatenkin konekääntäminen.

Entä mitä moni ajattelee ensimmäisenä, kun puhutaan konekäännöksistä? Epäilemättä sellaisia hullunkurisia käännöskukkasia kuin ihailija, kun pitäisi puhua tuulettimesta (fan), tai vähärasvainen tarkoitettaessa valoa (light).

Ymmärrettävää – mutta yksipuolista!

 

Neuroverkot kurovat kiinni ihmis- ja konekääntäjän välistä kuilua

Milloin olet viimeksi kokeillut, millaista käännösjälkeä ilmainen Google Translate nykyään tuottaa? Jos kokemuksesi ovat muutaman vuoden takaa, saatat yllättyä.

Esimerkiksi käännöstenhallintaratkaisuja tuottavan Navitepin esittelytekstiä Google Translate kääntää suomeksi näin (ks. myös kuvankaappaus itse palvelusta):

Kaikki toiminnot käsitellään suoraan pilvipalveluna, niin että asiakaskohtaisia käännösmuisteja voidaan käyttää missä tahansa maapallon ympäri. Kaikki käännös- ja modulaariset kirjoitustyökalut ovat kaikkien asiakkaiden teknisten kirjoittajien ja kääntäjien käytettävissä, riippumatta siitä, missä he ovat tällä hetkellä työskentelemässä.

 

Yllättävän tolkullista siis. Viimeisessä virkkeessä käännös tosin hätkähdyttää ihan muusta syystä:

Tapamme nykypäivän tarpeet tulevaisuuden ratkaisulla.

 

Ehkä hieman turhan Terminator-henkinen käänne...?

Loppua lukuun ottamatta voi kai sanoa, että jälki on suhteellisen kehityskelpoista – ja tässä kyse on kuitenkin vain ilmaispalvelusta. Lisäksi suuria kieliä kone kääntää edelleen sujuvammin kuin suomea. Tällä hetkellä konekäännös toimii parhaiten maailman pääkielillä niin, että käännetään englannista tai englantiin.

Yleisesti ottaen käännöskoneiden nopean kehityksen taustalla on neuroverkkojen käyttöönotto. Google ilmoitti Neural Machine Translation -järjestelmänsä julkaisusta vuoden 2016 lopulla, ja sen jälkeen neuroverkkoihin ja koneoppimiseen perustuvien konekääntimien kehitys on ottanut aikamoisen harppauksen eteenpäin kaikilla rintamilla.

 

Parhaassa konekäännöksessäkin on ihmisen kädenjälki

Kuten edellä näimme, kone kompastelee käännöksissä edelleen. Käännösalalla ei kuitenkaan ole tyydytty naureskelemaan koneen kompuroinnille, vaan se on otettu käsikynkkään ja opetettu sille sujuvaa askeltamista. Toisin sanoen ammattimaisessa konekääntämisessä on kyse aivan eri asiasta kuin selaimessa käytettävässä ilmaispalvelussa.

Ensinnäkin käännöstoimistossa konekäännintä käytetään tyypillisesti yhdessä asiakaskohtaisen käännösmuistin kanssa. Käännösmuistilla tarkoitetaan tietokantaa, joka sisältää aiempia, ihmisvoimin tehtyjä käännöksiä. Mitä enemmän muistia voidaan hyödyntää, sitä varmemmin termit ja toistuvat ilmaustyypit kääntyvät toivotulla tavalla.

Toiseksi ammattimaiseen konekääntämiseen kuuluu olennaisena osana posteditointi eli koneen tuottaman käännöksen tarkistus ja muokkaus ihmisvoimin. Konekäännöksissä nimittäin piilee yksi tyypillinen sudenkuoppa: kone saattaa toisinaan tuottaa käännöksen, joka näyttää ja kuulostaa aivan järkevältä, mutta ei vastaa lainkaan alkuperäisen tekstin sisältöä. Sen merkitys saattaa jopa olla päinvastainen kuin alkutekstissä.

Jälki- eli posteditoinnissa tarkistetaan, että käännös täsmää alkuperäisen tekstin sisältöön. Editoija tarkistaa myös kielioppia ja korjaa kielivirheitä. Kokonaan uuteen uskoon tekstiä ei kuitenkaan enää kirjoiteta, koska konekääntämisen hyöty häviäisi sen myötä.

Kaikkiaan konekäännösteknologia on käännösalalle se kuuluisa hyvä renki: kone ei sovi läheskään kaikenlaisten tekstien kääntämiseen, mutta joissakin tilanteissa se on oivallinen mahdollisuus. Konekäännös sopii erityisesti teksteihin, joiden käyttötarve on lyhyt, jopa kertaluonteinen. Kyse voi olla esimerkiksi yhtä palaveria varten tarvittavasta raporttikäännöksestä.

Konekääntämisestä ja uuden ajan konekääntimistä on kirjoitettu tarkemmin Käännösalan asiantuntijat KAJ ry:n verkkolehdessä.

 

Käännösalan digitalisaatio kevittää asiakkaan työkuormaa

Konekääntäminen on lopultakin vain yksi osa käännösalan digitalisoitumista. Digitalisaation luonteeseen kuuluu, että aina kun mahdollista, sovellukset usutetaan keskustelemaan keskenään sen sijaan, että työvaiheita tehtäisiin käsin. Puhutaan siis rajapinnoista ja automaatiosta.

Käännösalalla automatisoitavissa ovat olleet monenlaiset vaiheet tarjouspyynnöstä tilaamiseen ja edelleen käännösprojektin koordinointiin. Käännöstyökaluissa – siis ihmiskääntäjien ammattityökaluissa – on edelleen omat digitalisaatiomahdollisuutensa.

Kaikki tämä on perinteistä käännöstoimiston tonttia, ja sen automatisointi totta kai hyödyttää myös asiakasta toiminnan tehostuessa. Mutta mielenkiintoiseksi asiat menevät silloin, kun käännösalan digitalisaatio alkaa toden teolla kevittää asiakkaiden omaa työkuormaa. Vai mitä itse ajattelet sovelluksesta, joka automatisoi tekstien keräämisen esimerkiksi nettisivuiltasi tai verkkokaupastasi siirtäen ne eteenpäin käännettäväksi yhtenä pakettina – ja palauttaa käännetyn sisällön oikeille paikoilleen?

Lue lisää siitä, miten näemme käännösalan digitalisaation ja sen perimmäisen merkityksen:

Tutustu blogiimme!

Translatumin blogissa jaamme näkemyksiämme käännösalan, kansainvälisyyden ja kielen ajankohtaisista ilmiöistä.

Tilaa blogiartikkelit sähköpostiisi

Viimeisimmät artikkelit