Kansainvälistä viestintää käännöstoimiston silmin

Käännöstekstin tarkistaminen on asiantuntijatyötä

Kirjoittaja Translatum Oy | 26.10.2016

Kun asiakas tilaa käännöstyön käännöstoimistosta, hintaan kuuluu usein itse käännöksen lisäksi toisen kieliammattilaisen tekemä tarkistus. Tätä työvaihetta voidaan hieman sisällöstäkin riippuen nimittää oikoluvuksi, korjausluvuksi, kielenhuolloksi, kielen- tai tekstintarkistukseksi, editoinniksi tai revisoinniksi.

Millaista lisäarvoa tämä toinen työvaihe tuo käännökseen? Entä miten ammattilaisen tekemä editointi eroaa siitä, että tekstin kävisi läpi joku muu kohdekielen osaaja?

Tekstintarkistus käännöslaadun tekijänä

Joskus on kysytty, miksi tarvitaan erillinen tarkistusvaihe – eivätkö toimiston käyttämät kääntäjät osaa hommaansa, jos heidän työnsä jälki joudutaan tarkistamaan?

Kyse ei ole lainkaan tästä, vaan toisen henkilön tekemä tekstintarkistus on muodostunut käännösalalla standardiksi, ja sen on todettu yleisesti parantavan käännösten laatua. Kääntäjä toki itsekin tarkistaa käännöksensä, mutta vielä parempi lopputulos saadaan, kun toinen kieliasiantuntija käy tekstin läpi tuorein silmin omasta näkökulmastaan. On nimittäin helppoa sokeutua oman tekstin puutteille, jotka toinen silmäpari taas saattaa havaita nopeastikin.

Tarkistusvaiheen sisällyttäminen käännösprosessiin edistää toiminnan laatua yleisemminkin. Kääntäjien toimittama laatu paranee, kun he saavat palautetta teksteistään. Tämä tosin edellyttää työnkulkua, jossa tarkistettu teksti muutosehdotuksineen palaa vielä kääntäjän nähtäväksi ja hyväksyttäväksi. Esimerkiksi käännöstoimisto Translatumissa näin toimitaan.

Toisiaan täydentäviä vahvuuksia

Etenkin erikoisalojen tekstejä käännettäessä on tärkeää, että kääntäjä tuntee alaa ja sen termistöä. Useimmat asiatekstikääntäjät ovatkin erikoistuneet kääntämään tiettyjen alojen tekstejä.

Käännöksen täsmällisyyden kannalta on etu, jos kääntäjä tietää voivansa keskittyä merkityssisältöjen välittymiseen ja ilmaisun sujuvuudesta ja pintatason viimeistelystä huolehditaan erillisessä tarkistusvaiheessa. Vaikka myös kääntäjä toki on kohdekielen ammattilainen, hänen ei ole järkevää käyttää loputtomasti aikaa sellaisten asioiden viilaamiseen ja tarkisteluun, jotka ovat selkeästi kielenhuoltajan kenttää.

Kaksikielisten sisältöjen hallintaa

Käännösten kielenhuolto on jossakin määrin erilaista kuin suoraan kohdekielellä kirjoitettujen tekstien tarkistaminen. Käännöstoimisto Translatumissa tämä työvaihe tehdään mahdollisuuksien mukaan ns. vertailevana tarkistuksena, jossa käännöstä verrataan lähdetekstiin ja tarvittaessa korjataan sen sisällöllistä tarkkuutta.

Tutkimuksissa on ehkä hieman yllättävästikin todettu, että vertaileva tarkistus parantaa myös tekstin luettavuutta ja  kieliopinmukaisuutta tehokkaammin kuin pelkästään kohdetekstiin kohdistuva tarkistus. Yhtenä syynä saattaa olla se, että kun tarkistaja löytää käännöksestä epäselvästi ilmaistun kohdan, korjausta tai parannusta voi olla helpompi ehdottaa, kun tulkinnan tukena on alkukielinen teksti. Tämä kuitenkin edellyttää kielenhuoltajalta kielitaitoa, jotta hän ymmärtää lähdetekstin sisällön.

Nykyään asiatekstien käännökset tehdään lähes poikkeuksetta käännöstyökaluja käyttäen. Vertaileva tarkistus tehdään joko käännösohjelmassa itsessään tai sitten käännöstyökalun tuottamaan kaksikieliseen Word-asiakirjaan, jonka näkymä saattaa poiketa tavanomaisesta tekstiasiakirjasta hyvinkin paljon. Joka tapauksessa vaatii jonkin verran opettelua, ennen kuin käännöstyökalun segmentoiman tekstin lukeminen ja muokkaaminen alkaa olla sujuvaa.

Ammattimaisuuden tuomaa tehokkuutta

Kun tarkistustyö annetaan kokeneen ammattilaisen tehtäväksi, voidaan luottaa siihen, että teksti käsittelyssä paranee. Ammattilaisella kielenhuollon rutiinit ja perusasiat ovat selkärangassa, minkä lisäksi hän tietää, mistä nopeasti ja luotettavasti löytää sellaisen kielenhuoltotiedon, jota ei kannata säilöä pitkäkestoisessa muistissa.

Asiansa tunteva kielenhuoltaja myös pidättäytyy tekemästä muita kuin tarpeellisia muutoksia. Puhtaasti makuasioihin perustuvien muutosten tekeminen vie turhaan aikaa niin editointivaiheessa kuin korjauksia läpikäytäessäkin. Toisaalta esimerkiksi vanhentuneeseen tai muutoin virheelliseen tietoon pohjautuvat muutokset tosiasiallisesti huonontavat lopputulosta tai ainakin vievät tarpeettomasti aikaa korjausten hyväksymisvaiheessa, kun kääntäjä joutuu itse vielä arvioimaan korjausten hyödyllisyyttä.  

Syvällistä osaamista

Koska kääntäjät ovat kielen ammattilaisia, on mahdollista, että käännöstekstille riittää tarkistusluku, jossa korjataan lähinnä jäljelle jääneet oikeinkirjoitus- ja muut oikeakielisyysseikat. Usein on kuitenkin eduksi, jos tarkistusvaiheessa voidaan kiinnittää syvällisempää huomiota tekstin yleiseen ymmärrettävyyteen, sujuvuuteen ja luettavuuteen.

Joissakin toimeksiannoissa tavoitteena on vapaa käännös, jolta toivotaan erityistä sujuvuutta ja tarvittaessa voimakastakin lähtötekstistä irtautumista. Tällöin kyse ei oikeastaan ole enää perinteisessä mielessä käännöksestä, vaan puhutaan käytännössä käännetyn tekstin toimittamisesta tai copyeditoinnista. Tämä edellyttää tekstin tavoitteiden sisäistämistä, vahvaa sanankäyttötaitoa, hyvää tyylitajua ja kielellistä luovuutta – ominaisuuksia, joita voi odottaa lähinnä kokeneelta, vahvan kielitajun omaavalta tekstityöläiseltä.

Asiakas sisältöasiantuntijana

Yllä on käsitelty käännettävien tekstien tarkistamista kielen- ja tekstinhuollon näkökulmasta. Mitä tulee käännöstekstien asiasisältöön, paras asiantuntija on lopulta asiakas itse.

Lopputuloksen kannalta toimivaksi on todettu työnkulku, jossa asiakkaan edustaja tekee muutoin valmiille käännökselle vielä asiantuntijatarkistuksen. Tässä asiatarkistuksessa keskitytään muun muassa varmistamaan, että teknisistä termeistä käytetään juuri niitä nimityksiä, joita asiakkaan toiminnassa on tapana käyttää. Korjauskierroksen jälkeen teksti palautuu käännöstoimistoon, jossa kääntäjä saa korjaukset nähtäväkseen ja asiakaskohtainen käännösmuisti päivitetään vastaamaan tehtyjä muutoksia.

Eduksi on myös, jos asiakas on tarvittaessa konsultoitavissa jo käännöstä tehtäessä ja pystyy vastaamaan kääntäjän lähettämiin termikyselyihin. Nämä toimintamallit edistävät tulevienkin käännösten laatua, kun käytettävä käännösmuisti ja termistö täsmentyvät jokaisen käännöksen myötä.

Tutustu blogiimme!

Translatumin blogissa jaamme näkemyksiämme käännösalan, kansainvälisyyden ja kielen ajankohtaisista ilmiöistä.

Tilaa blogiartikkelit sähköpostiisi