Kansainvälistä viestintää käännöstoimiston silmin

Myyvän tekstin kääntäminen edellyttää viestintäkulttuurin tuntemusta

Kirjoittaja Translatum Oy | 11.4.2017

Kääntäminen ei ole vain lähtötekstin sanojen peilaamista toiseen kieleen. On tiedettävä, miten ilmaista asiat, jotta käännös vaikuttaisi kohdekulttuurin keskellä elävään lukijaan samoin kuin alkuperäinen teksti oman kohderyhmänsä lukijaan. Kun on kyse myyvistä tekstilajeista, tämä vaikutus on myös hyvin määriteltävissä: syntyykö kauppoja vai ei?

Lokalisoitu, lukijan näkökulmasta luonteva kielenkäyttö synnyttää luottamusta, joka on välttämätöntä ostopäätöksen tekemiseksi. Sanasanainen tai muutoin liian selkeästi käännökseksi tunnistettava teksti sitä vastoin vieraannuttaa ja voimistaa riskin tunnetta.

LinkedIn-bloggauksessa Seitsemän vinkkiä viestintään Piilaaksossa viestintäjohtaja Heidi Lemmetyinen kertoo omia kokemuksiaan siitä, miten amerikkalainen markkinointiviestintä eroaa suomalaisesta:

Kun käännän kirjoittamiani tiedotteita tai artikkeleja jenkkienglannista suomeksi, pudotan pois 90 % adjektiiveista ja superlatiiveista. Usein koko tarina lyhenee puoleen entisestään. Siinä missä suomen kieli on ytimekästä ja asiapitoista, on amerikkalainen viestintä maalailevaa ja hehkuttavaa. Suomalaisella tavalla kommunikointi ei yksinkertaisesti ole täällä uskottavaa.

 Yhdysvaltalaislukija siis tarvitsee vakuuttuakseen vahvoja väitteitä, rohkeaa hehkutusta ja monisanaista maalailua. Tämä on hyvä muistaa tekstejä käännettäessä.

Sama pätee tietenkin myös vastaavan tekstin suomentamiseen, mutta vastakkaisesta näkökulmasta. Aiemmassa artikkelissamme 10 vinkkiä sujuvaan suomentamiseen neuvommekin näin:

Karsi amerikkalaishenkinen hehkutus pois markkinointitekstiä kääntäessäsi – tai ainakin laimenna ylisanoja suomalaiseen makuun sopiviksi. Vaikka tyyli alkutekstissä toimisikin, suomalaisesta se voi vaikuttaa vieraannuttavalta ja epäuskottavalta.

 Siinä missä amerikkalaisviestintä suosii adjektiiveja ja niiden superlatiiveja, suomenkielisessä viestinnässä panostetaan ilmaisuvoimaisiin verbeihin.

Myös muissa kulttuureissa on omaleimaiset piirteensä. Esimerkiksi saksankielisillä alueilla sävy on muodollisempi, ja toimiva markkinointiteksti perustuu enemmän tietoon kuin tunteisiin. Ruotsissa taas ollaan avoimia ja epämuodollisia, ja siinä missä suomenkielinen teksti menee suoraan asiaan, ruotsalainen tyyli on ilmavampaa ja jutustelevampaa. 

Pelkkien sanojen kääntelyn sijaan on siis huomioitava myös tyylin ja sävyjen lokalisointi. Toki tekstin tulee olla myös muutoin sujuvaa ja uskottavaa, eikä kohdekulttuurille ominaisia piirteitä ole syytä liioitellakaan. (Lemmetyinen tosin huomauttaa blogitekstissään, ettei suomalainen Piilaaksossa yksinkertaisesti pysty esiintymään liian rehentelevästi!)

Jos mahdollista, kansainvälistyvän yrityksen kannattaa ottaa rekrytoinneissaan huomioon myös työntekijöiden kulttuurintuntemus. Ei ole huono idea palkata syntyperäisiä kielenpuhujia, jotka voivat tuoda yritykseen paitsi kielietua myös arvokasta tietoa muista kulttuureista.

Jos kohdemaan viestintäkulttuurin tuntemusta ei löydy oman yrityksen sisältä, on erinomainen valinta antaa markkinointitekstit ammattikääntäjän käännettäväksi. Lue lisää syitä, jotka kääntävät vaa'ankielen käännösalan ammattilaisen suuntaan, seuraavista artikkeleistamme:

 

Tutustu blogiimme!

Translatumin blogissa jaamme näkemyksiämme käännösalan, kansainvälisyyden ja kielen ajankohtaisista ilmiöistä.

Tilaa blogiartikkelit sähköpostiisi

Viimeisimmät artikkelit