Kansainvälistä viestintää käännöstoimiston silmin

Onnistunut käännös: pintapulikointia vai syväsukellusta?

Posted by Translatum Oy | 26.5.2015

Sanat yksin ovat pelkkää pintaa

Kielimuuri ja sen ylittäminen on teema, joka on aina kiehtonut ja askarruttanut ihmiskuntaa. Tämä näkyy siinä, miten se toistuu niin muinaisissa teksteissä kuin tulevaisuudenkuvauksissakin.

Esimerkiksi 2300-luvulle sijoittuvassa klassikko-scifisarja Star Trekissä kuvataan toistuvasti eri maailmojen ja niiden kielten ja kulttuurien kohtaamisia. Näitä helpottaa universaalikääntäjä, laite joka tulkkaa lennosta mitä tahansa universumin kieltä. (Tosielämän universaalikääntäjänkään kehittäminen ei enää ole kaukana, ainakin jos Microsoftin Skype-aiheisia uutisia on uskominen.)

Universaalista tulkkauksesta huolimatta viestintä ei tässä kuvitteellisessa tulevaisuuden maailmassakaan ole aina menestyksekästä. Eräässä sarjan jaksossa tutustutaan kansaan, jonka kieli perustuu täysin mytologisille viittauksille. Vaikka universaalikääntäjä onnistuu kääntämään sanat, sanotun merkitys jää hämäräksi ilman paikallisen kansanperinteen tuntemusta. Tämä on tehnyt diplomaattisten suhteiden solmimisen kyseiseen kansaan mahdottomaksi.

Emme kuitenkaan tarvitse aikakonetta tai avaruusalusta etsiskelläksemme tällaista ilmiötä. Aivan vastaavaa tapahtuu myös reaalimaailmassa. Mitä kauempana toisen kielen puhujien kulttuuri on omastamme, sitä epätodennäköisemmin pintapuolinen kääntäminen riittää tuottamaan minkäänlaista ymmärrystä viestin todellisesta sisällöstä. Ja ilmeneepä tätä yhden ja saman kielen sisälläkin: eri viiteryhmien edustajat – esimerkiksi teini-ikäiset ja eläkeläiset – tuntuvat toisinaan puhuvan samaa kieltä vain nimellisesti.

Näistä syistä kääntäjän on oltava paitsi kielen, myös kulttuurin tuntija. 

Ei aina tarvetta sukeltaa syvyyksiin

Laajennetaan näkökulmaa kuitenkin hieman. Tekstit ja tekstilajit ovat erilaisia siinä suhteessa, miten paljon kulttuurista taustatietoa niiden onnistunut kääntäminen vaatii. Esimerkiksi monia teknisiä tekstejä käännettäessä on enemmän hyötyä tekniikan kuin kirjoittajan kulttuurin tuntemuksesta.

Kieltä voidaan myös jo lähtöjään käyttää tavalla, joka pyrkii olemaan universaalisti yksitulkintainen. Esimerkki tällaisesta kielenkäytöstä, joka on tietoisesti koetettu kytkeä irti kulttuurisista tekijöistä, on standardienglanti eli Simplified Techical English. Se on teknisen viestinnän – siis teknisen dokumentoinnin ja kääntämisen – tarpeisiin kehitettyä yksinkertaistettua englantia, jolla tavoitellaan mahdollisimman yksitulkintaista tekstiviestintää.

Ja vaikka ei käytettäisikään varsinaisesti standardoitua kieltä, kirjoittaja voi silti tehdä paljon tekstinsä yksiselitteisyyttä ja ymmärrettävyyttä edistääkseen. Jos teksti kirjoitetaan alun perinkin kääntämistä ajatellen, on järkevää välttää esimerkiksi idiomaattisesti käytettyjä kielikuvia, vertauksia ja kulttuuriviittauksia.

Toisaalta kaikkien käännösten ei ole tarkoituskaan pystyä välittämään kaikkia lähdetekstin vivahteita, vaan joskus tavoitteena on vain antaa lukijalle jonkintasoinen käsitys tekstin sisällöstä. Tällöin ei niin haittaa, vaikka kulttuurisidonnaiset ilmaukset käännettäessä hämärtyisivät.

Älä osta telttaa, jos tarvitset talon – ja toisinpäin

Mikä on ”hyvä asunto”? Jonkinlaisia perusedellytyksiä lukuun ottamatta sitä on mahdoton määritellä tietämättä, kenelle ja millaiseen tarpeeseen asumusta etsitään. Iso omakotitalo on passeli monipäiselle perheelle, yksineläjälle lähinnä kauhistus. Samainen perhe ei yhtenä hetkenä voisi kuvitellakaan asuvansa vuokrakolmiossa, mutta toisessa tilanteessa se voi vaikkapa tilapäisratkaisuna olla aivan järkevää. Lomamatkoilla koko perhe voi onnellisena majoittua asuntoautoon tai telttaankin.

Samalla tavoin ei voida puhua ”hyvästä käännöksestä” tietämättä, millaiseen käyttöön käännös on tarkoitettu. Kun kyseessä on viranomaiselle esitettävä asiakirja, tarvitaan virallinen käännös – tällöin ei auta, vaikka sisältö olisi miten täsmällistä ja kaunista kieltä, jollei kääntäjällä kuitenkaan ole virallista auktorisointia. Muunlaiseen käyttöön auktorisoinnista maksaminen taas olisi aivan tarpeeton lisäkustannus.

Esimerkiksi markkinointitekstien tarkoitus on suostutella lukijaansa toimimaan tietyllä tavalla. Tällaisten tekstien kääntämisessä kääntäjän kulttuurintuntemus on olennaista: lukijaa ei ole varaa karkottaa vieraannuttavia käännösratkaisuja käyttämällä, vaan on päinvastoin osattava hyödyntää kaikki mahdolliset kielelliset vaikutuskeinot. Laadukkaat käännökset eivät ole yritykselle hullumpi tapa koettaa erottautua kilpailijoistaan.

Jos taas tarkoitus on vain saada pintapuolinen yleiskäsitys tekstin käsittelemistä asioista, jopa konekäännös voi ajaa asiansa. Ehkei se ole hyvä sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta kuitenkin tilanteeseen – ja ns. telttabudjettiin – sopiva.

Virallinen käännös – kun tarvitset laillisesti pätevän käännöksen

Posted by Translatum Oy | 11.5.2015

Mitä virallisella tai auktorisoidulla käännöksellä tarkoitetaan ja milloin sellainen tarvitaan? Tässä artikkelissa kerromme, mitä sinun on hyvä tietää, kun pohdit virallisen käännöksen tilaamista.

Virallisella käännöksellä on
alkuperäisen pätevyys

Virallinen eli nykytermein auktorisoidun kääntäjän laatima käännös on virallisen asiakirjan laillisesti pätevä käännös. Se on siis yhtä lainvoimainen kuin alkuperäinen asiakirja.

Virallisen käännöksen voi laatia vain auktorisoitu kääntäjä, jolla on OPH:n myöntämä kelpoisuus. Virallinen käännös toimitetaan aina paperisena, kääntäjän vakuuslausekkeella ja useimmiten myös leimalla varustettuna. Tarvittaessa kääntäjä myös hankkii käännöksen oikeaksi todistavan Apostille-todistuksen maistraatista.

Virallisen käännöksen saat vaikkapa meidän eli käännöstoimisto Translatumin kautta.

Viranomaiselle virallinen käännös

Käännöksen täytyy olla viralliseksi vahvistettu silloin, kun kyseessä on koti- tai ulkomaan viranomaisille esitettävä asiakirja. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset todistukset (syntymä-, virka- ja tutkintotodistukset) ja oikeusasiakirjat.

Kansainvälisessä yritystoiminnassa virallisia käännöksiä tarvitaan usein liiketoimintaan liittyvistä asiakirjoista, kuten yhtiöjärjestyksistä ja kaupparekisteriotteista.

Riittäisikö tavallinenkin?

Käännöksen virallisuus ei viittaa käännöksen laatuun, ainoastaan sen lailliseen statukseen. Auktorisoidun kääntäjän tutkinnon puuttuminen ei tee kääntäjästä vähemmän ammattitaitoista – kyse on usein lähinnä erilaisista valinnoista erikoistumisen suhteen. Sisällöllisesti hyvän käännöksen saamiseen ei siis tarvita auktorisointia.

Virallisten käännösten toimitusaika sekä niistä maksettavat korvaukset poikkeavat jonkin verran tavallisista. Siksi käännöstä ei kannata tilata virallisena vain varmuuden vuoksi, vaan vaatimukset kannattaa selvittää etukäteen asiakirjan vastaanottajalta.

Hyödyllistä on myös tietää, että joskus virallisen käännöksen voi saada alkuperäisen asiakirjan toimittaneelta taholtakin. Esimerkiksi todistuskäännöksen voi usein saada tutkinnon myöntäneestä oppilaitoksesta – korkeakouluista saa jo valmistuessa englanninkielisen todistusliitteen eli Diploma Supplementin.

Virallisuus ottaa aikansa

Vaikka virallisissa asiakirjoissa ei aina ole kovinkaan paljon tekstiä, käännöksen tilaamista ei kannata jättää aivan viime hetkeen.

Virallinen käännös toimitetaan aina paperilla, ja postinkulun viemä aika on huomioitava. Jos julkisen notaarin on todettava asiakirja oikeaksi (Apostille-menettely), on varattava aikaa myös kääntäjän maistraattikäyntiä varten. Toisaalta auktorisoituja kääntäjiä on kussakin kieliparissa rajallinen määrä, ja aikatauluun vaikuttaa muun ohella heidän kulloinenkin työtilanteensa.

On myös hyvä varmistaa, että käännettävät asiakirjat ovat valmiiksi käsillä: laillisesti pätevä käännös voidaan nimittäin tehdä vain alkuperäisestä asiakirjasta tai sen oikeaksi vahvistetusta kopiosta.

Lainmukaisuus edellä – 
toimeksiantajan etu huomioiden

Auktorisoitua kääntäjää koskevat esimerkiksi esteellisyyssäännökset: jos toimeksianto johtaisi eturistiriitaan, hän ei ota sitä vastaan. Tekemästään käännöksestä ja sen oikeellisuudesta kääntäjä taas sitoutuu vastaamaan. 

Auktorisoidulla kääntäjällä on kaikessa toiminnassaan ehdoton vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus. Tämä tosin koskee kaikkea muutakin käännöstoimistossa tehtävää työtä kuin auktorisoitua kääntämistä.

Harva käännösasioihin vihkiytymätön tietää täsmälleen, mitä laillisesti pätevä käännös tarkoittaa, milloin sellaista tarvitaan ja miten vaatimukset voidaan täyttää. Auktorisoidulla kääntäjällä onkin paitsi mahdollisuus myös velvollisuus auttaa asiakkaitaan näiden asioiden suhteen.

Normipäivä 2015 – kielenhuollon suositusten syntysijoilla

Posted by Translatum Oy | 24.4.2015

Perjantaina 17.4. Tieteiden talossa pidettiin Normipäiväksi nimetty teemapäivä, jonka aiheena oli kielenhuollon suositusten eli normien laatiminen. Tapahtuman järjestivät Kotikielen Seura ja suomen kielen lautakunta.

Normipäivässä esiteltiin yleisölle alkaa tekemään -esimerkkitapauksen valossa, millaisten haasteiden edessä kielenhuoltosuosituksista päättävät ihmiset ovat. Tapahtumassa paikalla ollut Kielitohtorimme nostaa esiin ja taustoittaa näitä näkökulmia  – paikoin kantaakin ottaen.

Taustaa: mihin kielenhuollon suosituksia tarvitaan?

Normipäivä-tapahtumassa heitettiin ilmoille kysymys siitä, mihin virallista kielenhuoltoa ylipäätään tarvitaan. Kysymys onkin mielestäni olennainen suositusten merkitystä ja kokonaiskuvaa pohdittaessa.

Käsittääkseni kielenkäyttöön liittyviä suosituksia annetaan samasta syystä kuin aikoinaan kirjakieli kehitettiin: halutaan, että kaikilla olisi käytössään yksi yhteinen kielimuoto erilaisten arki- ja puhekielen muotojen rinnalla. Tavoitteena on, että kielenkäyttäjät voivat viestiä keskenään mahdollisimman ymmärrettävästi, ilman että erilaiset kirjoitus- tai kielenkäyttötavat aiheuttaisivat tulkintaongelmia.

Nykyaikaista kielenhuoltoa ja laajemmin kielenohjailua tehdään kuitenkin melkoisen erilaisessa hengessä kuin esimerkiksi 1800-luvun lopulla. Siinä missä silloinen oikeakielisyysaate keskittyi kansalliskielen ominaislaadun yllä­pitämiseen ja kehittämiseen sekä vieraan vaikutteen torjumiseen, nykyään kielenhuollossa painotetaan viestinnällisyyttä, vallitsevaa käytäntöä ja kieliyhteisön todellisia tarpeita.

Nykykielenhuollon taustalla olevista periaatteista voi lukea tarkemmin artikkelista Kielikäsityksestä kielenhuollon uusiin periaatteisiin, jonka takana on suomen kielen lautakunnan puheenjohtajanakin toiminut Harri Mantila.

Suositusten tekijöillä kieli keskellä suuta

Kielenhuoltonormien laatijat joutuvat suosituksia tehdessään puntaroimaan useita, usein toisilleen vastakkaisiakin näkökulmia. Tätä tasapainoilua Normipäivässä havainnollistivat muun muassa suomen kielen professori Minna-Riitta Luukka ja Kielitoimiston tutkija Riitta Korhonen.

Korhosen mukaan tiukat oikein–väärin-säännöt ovat helppoja oppia, opettaa ja välittää muille. Tällaisten ehdottomuuksien kääntöpuolena on kuitenkin se, että ne ovat turhan jyrkkiä eivätkä useinkaan vastaa todellista kielenkäyttöä.  Väljemmät ”yleensä näin, mutta jossakin tilanteessa noin”- tai ”useampi vaihtoehto käy” -suositukset taas voivat paremmin vastata käytäntöä, mutta ne ovat mutkikkaampia omaksua ja muistaa ja niiden soveltaminen vaatii kirjoittajalta enemmän omaa harkintaa.

Käytännön kielenhuoltokysymysten vastaanottajana ja vastaajana tunnistan niin tiukkoihin sääntöihin kuin väljempiinkin suosituksiin liittyvät hyvät ja huonot puolet. Kun jokin ilmaus on yleensä kartettava mutta joissakin olosuhteissa hyväksyttävä, siitä viestittäessä on usein ylitettävä kaksi kynnystä. Ensin joutuu rikkomaan kuvan yleiskielestä järjestelmänä, jossa kaikki on normitettua ja jossa kaikki normit ovat ehdottomia. Sitten on osattava kuvata sallittua vaihtelua tarpeeksi havainnollisesti. Näihin haasteisiin olen törmännyt esimerkiksi omata-verbin ja tulla-futuurin käyttöön liittyvissä kysymyksissä.

Toisaalta suositusten laatijoiden on Mantilan kirjaamien periaatteidenkin perusteella kunnioitettava myös kielenkäyttäjien jatkuvuuden tunnetta: suosituksia ei voida antaa vain nopeimmin uusia ilmauksia omaksuvien ehdoilla. Tätä kuvastaa hyvin se, miten pitkään alkaa tekemään -rakenteenkin hyväksymistä yleiskieleen kypsyteltiin – uudistusmielisimpien näkökulmasta mentiin ehkä jopa hautomisen puolelle.

Alkaa tekemään -kohu eli #rektiogate

Alkaa tekemään -rakenteessa ei sinänsä ole mitään kielenvastaista, ja se on ollut vanhastaan käytössä suomen läntisissä murteissa. Se, että itämurteinen alkaa tehdä aikoinaan 1800-luvulla nostettiin kirjakieleen normiksi, perustui haluun maustaa muutoin länsimurteisiin tukeutunutta kirjakieltä myös itäisemmillä ilmauksilla. Kyse on ollut enemmänkin sattumasta kuin kummankaan ilmauksen paremmuudesta tai huonommuudesta.

Alkaa tekemään on suosituksesta huolimatta aina ollut yleisesti käytössä myös kirjoitetussa kielessä. Tapahtumassa tuoreen pro gradu -tutkielmansa havaintoja esitellyt Márton Hirvonen kertoi todenneensa, ettei murretaustalla välttämättä olekaan rakenteen valinnassa merkitystä, vaan sama ihminen saattaa käyttää molempia muotoja sekaisin samassakin virkkeessä: Puuta alkoi kaatumaan siihen tahtiin, että se alkoi jo aiheuttaa ihmisille vaaraa (lainaus HS 27.6.2013). Tämä viittaa siihen, että ilmauksia käytetään hivenen eri tarkoituksiin, mikä puoltanee molempien asemaa myös kirjoitetussa kielessä.

Suomen kielen lautakunta hyväksyi alkaa tekemään -rakenteen yleiskieleen alkuvuodesta 2014. Vankoista perusteluista huolimatta kaikki eivät ottaneet suosituksen väljennystä avosylin vastaan: alkaa tehdä -säännön noudattaminen oli ehtinyt saavuttaa lähes ikonisen aseman hyvän kielen tunnusmerkkinä, ja monille tähän normiin kajoaminen symboloi laajempaa menetystä. Norminmuutoksen some-vastaanotosta kertonut Laura Niemi viittasikin erään Twitter-kirjoittajan sanoihin: ”Kaikki meni: Nokia, Tiimari ja kielioppi!”

Kielen ja sen huollon muuttuva maisema

Kielenhuollon suosituksissa on mielestäni jotain samaa kuin ravitsemussuosituksissa: molemmat voivat toimia siinä ajassa ja ympäristössä, mihin ne on kehitetty, mutta kummatkaan eivät voi olla kiveen hakattuja lakeja, vaan molempia täytyy voida päivittää tarpeen mukaan.

Otetaan esimerkiksi 1970-luvun Pohjois-Karjala-projekti. Vaikeassa lähtötilanteessa, jossa tyypillinen ruokavalio sisälsi kohtuuttoman runsaasti tyydyttynyttä rasvaa, yksinkertainen viesti ”Vältä voita!” toimi tehtävässään huippukorkeiden kolesteroliarvojen laskemisessa. Sittemmin tutkimus on kertonut, että käsitys tyydyttyneestä rasvasta yksinomaan haitallisena on turhan yksipuolinen.

Alkaa tehdä -suositus on peräisin 1800-luvulta, ja sille on varmasti ollut perusteensa ajassa, jossa on ollut tärkeää pyrkiä kohti yhtä yhtenäistä yleiskielen järjestelmää. Kieliympäristö ja myös käsitys kielestä on kuitenkin muuttunut silloisista ajoista hyvin paljon. Nykymaailmassa on vähemmän paineita huolehtia suomen yleiskielen olemassaolosta, ja huomiota voidaankin kiinnittää enemmän viestinnän toimivuuteen ja tehokkuuteen.

Viestinnällisyyden puolesta Normipäivässä puhui muun muassa äidinkielenopetuksen äänenä toiminut lehtori Sari Hyytiäinen. Puheenvuorossaan hän kaipasi opetukseen vähemmän sääntöjä sääntöjen vuoksi ja enemmän sellaisten asioiden huomioimista kuin tekstin johdonmukaisuus, sidosteisuus, selkeiden virkerakenteiden muodostus sekä tilanteisen tyylivalinnan etsiminen.

Suomen kielen lautakunta on viime aikoina tihentänyt tahtiaan suositusten antamisessa 2000-luvun aiempiin vuosiin verrattuna. Useimmat näistä uusista suosituksista löysäävät vanhoja tiukkoja normeja, ja mitä ilmeisimmin sama suuntaus jatkuu. Oman ennustukseni seuraavaksi väljenevistä normeista olen kirjannut aiempaan blogiartikkeliin: Kielenhuollon muuttuvat suositukset – mitä seuraavaksi?

Käännöstoimiston kymmenen kysytyintä

Posted by Translatum Oy | 23.3.2015

Askarruttaako jokin kääntämiseen tai käännösten tilaamiseen liittyvä seikka? Tässä artikkelissa esittelemme käännöstoimisto Translatumin FAQ:n eli usein kysytyt kysymykset. Jos et löydä vastausta tältä sivulta, asiakaspalvelumme vastaa mielellään kysymykseesi.

Usein kysyttyä:

Mihin käännöksen toimitusaika perustuu?
Mitä käytätte hinnoitteluperusteena?
Mille kielille käännätte?
Miksi eri kielet ovat erihintaisia?
Missä muodossa käännettävät tekstit tulisi toimittaa?
Onnistuvatko nettisivukäännökset suoraan netissä?
Miksi kääntäjä kyselee käännökseen apua?
Kuinka paljon kääntäjä kääntää päivässä?
Miksi käännökseen sisältyy erillinen oikoluku?
Mitä miettiä valmiiksi ennen yhteydenottoa?

 

Mihin käännöksen toimitusaika perustuu?

Käännöksen valmistumisen ajankohtaan vaikuttavat

  • tekstin laajuus eli sen sanamäärä
  • tekstin vaativuus
  • työhön sopivan kääntäjän työtilanne tilaushetkellä.

Tekstin aihe ja erikoisala vaikuttavat käännöstyön vaativuuteen ja siten myös toimitusaikaan. Esimerkiksi lääketieteelliset tai sopimuskäännökset vaativat enemmän aikaa valmistuakseen kuin yleiskieliset tekstit.

Myös esimerkiksi ohjelmistotekstien kääntäminen vie suhteessa enemmän aikaa kuin juoksevasanaisten tekstikokonaisuuksien kääntäminen, koska kunkin tekstipalasen konteksti täytyy selvittää erikseen ja mahdolliset pituusrajoitukset tulee huomioida.

Hyvä käännös ei koskaan synny kiirehtien!

Miten Translatum hinnoittelee käännöspalvelunsa: sana-, rivi-, sivu-, liuska- vai tuntiveloituksen mukaan?

Käytämme käännöstöissä pääsääntöisesti sanaveloitusta. Käytössämme on myös minimiveloitus, jota sovellamme pieniin toimeksiantoihin.

Lähdekielen sanamäärään perustuva hinnanmuodostustapa on asiakkaalle kannattavin, koska se on täsmällisin keino määrittää käännettävän tekstin määrä ja käännöksen kustannus on selkeästi tiedossa etukäteen.

Tarjouskilpailuissa hinta kannattaa aina pyytää lähdekielen sanamäärän mukaan – näin ilmoitetut hinnat ovat vertailukelpoisia. 

Mille kielille Translatum tekee käännöksiä?

Käännämme käytännössä kaikille kielille.

Miksi eri kielten sanahinnat poikkeavat toisistaan?

Kyse on osittain tavanomaisista kysynnän ja tarjonnan laeista. Esimerkiksi joidenkin harvinaisten kielten osaajia on niin niukalti, että niiden kielten käännökset ovat hieman hintavampia kuin joidenkin yleisempien kielten käännökset.

Toisaalta myös kielen rakenteella on oma vaikutuksensa sanahintaan. Toisissa kielissä sama teksti saattaa rakenteellisista syistä rakentua lukumääräisesti vähemmistä sanoista kuin jossakin toisessa kielessä (esim. yhdyssanojen ja taivutusmuotojen takia). Tätä eroa kompensoidaan sanahinnassa. Lopullisen käännöstyön kokonaishinnassa eroa ei välttämättä kovin paljon ole, juuri erilaisten sanamäärien takia.

Missä muodossa käännettävä materiaali on paras toimittaa?

Kätevimmin ja nopeimmin tarjous- ja käännösprosessi hoituvat, kun lähdemateriaali toimitetaan tiedoston alkuperäisessä eli muokattavassa muodossa. Näitä ovat esim. doc(x), xls(x), ppt(x), html ja taittotiedostot.

Yleisesti käytössä oleva pdf-tiedostomuoto on hieman haastava tarjouksen laatimista ja kääntämistä ajatellen, etenkin jos kyse on skannatuista tai salasanasuojatuista tiedostoista. Pdf:issä tekstiin ei usein pääse suoraan käsiksi, ja silloinkin kun pääsee, käännetty tiedosto ei ulkoasultaan vastaa alkuperäistä tiedostoa – toisin kuin silloin, kun käännettäväksi on toimitettu esim. alkuperäinen taittotiedosto. Lisäksi muokattavia tiedostomuotoja käytettäessä asiakkaan on tarvittaessa helpompi tehdä käännettyihin tiedostoihin omia muutoksia toimituksen jälkeen.

Useimmiten pdf-tiedostojenkin kääntäminen on kuitenkin mahdollista, mutta siitä aiheutuu asiakkaalle yleensä hieman lisäkustannuksia. Näiden määrä riippuu tarvittavasta manuaalisesta käsittelystä, joka puolestaan määräytyy pdf-tiedoston rakenteen, pituuden ja ulkoasun mukaan.

Sen sijaan pdf:t ovat erinomaisia viitemateriaalina, koska niistä kääntäjä näkee tekstin asettelun ja kuvat.

Onnistuuko nettisivujen kääntäminen suoraan Internetissä?

Kyllä onnistuu, mutta kääntäminen tehdään silloin yleensä tuntityönä ja työ on hitaampaa kuin tekstin kääntäminen tiedostoon. Silloin myös tarvitsemme tunnukset käyttämäänne julkaisuohjelmaan.

Voimme kääntää Internet-sivut suoraan html- tai xml-tiedostoissa. Parasta olisi saada nämä tiedostot asiakkaalta, koska asiakas kuitenkin tuntee parhaiten sivuston rakenteen ja tietää, mitkä osiot tulee kääntää ja mitä taas ei. Usein sivuilla on esitteitä pdf-tiedostomuodossa ja uutisia tai muita nopeasti vanhenevia osioita, joiden kääntäminen ei välttämättä ole järkevää.

Miksi kääntäjä kaipaa käännökseen taustamateriaalia tai kyselee apua termeihin?

Hyvät käännökset syntyvät yhteistyönä asiakkaan kanssa. Paras käännöstulos saadaan, jos kääntäjien mahdollisiin kysymyksiin voidaan toimittaa vastaukset ja vastaajana toimii joku kyseisen aiheen hyvin tunteva henkilö.

Jotta kääntäjä pystyy valitsemaan sopivimmat termit ja tekstisisällöt käännökseen, on erittäin tärkeää, että hän ymmärtää, millainen tuote tai palvelu on kyseessä.

Kääntäjät ovat taitavia tiedonhakijoita ja hyödyntävät monipuolisesti Internetiä ja muita lähteitä. Lähtökohtaisesti asiakas on kuitenkin oman tekstinsä paras asiantuntija. Asiakasyrityksellä saattaa olla omaa erikoistermistöä, kuvia laitteesta tai jopa aiempia vastaavan tekstin käännöksiä sekä luonnollisesti oman alansa erikoistuntemusta. Tästä kaikesta on apua uutta käännöstä tehtäessä.

Hyvän kääntäjän tunnusmerkkejä on juuri se, että hän osaa kysyä neuvoa tarvittaessa.

Kuinka paljon kääntäjä kääntää päivässä?

Kääntäjä kääntää päivässä noin 2 000 sanaa. Käännösvauhtiin vaikuttavat muun muassa tekstin vaikeustaso sekä lähde- ja kohdekieli.

Käännöstoimisto Translatumissa kaikki käännökset oikolukee natiivi eli kohdekieltä äidinkielenään puhuva kieliammattilainen. Kielentarkistaja oikolukee noin 8 000 sanaa päivässä.

Miksi käännökseen sisältyy erillinen oikoluku?

Vaikka kääntäjät toki ovat kielen ammattilaisia itsekin, toisen kieliasiantuntijan tekemä tarkistus tuo lopputulokseen lisäarvoa, kun teksti käy toisenkin silmäparin alla ja sen sopivuus tarkoitukseensa varmistetaan. Kielentarkistajan osaaminen täydentää kääntäjän vahvuuksia, ja tarkistusvaihe tarjoaa mahdollisuuden esimerkiksi yhteiseen termipohdintaan.

Translatumin käännöstöissä oikoluku sisältyy hintaan. On kuitenkin mahdollista tilata käännös myös ilman erillistä oikolukua, jolloin käännös on hieman edullisempi. Tällainen raakakäännös on kuitenkin tarkoitettu lähinnä tilaajayrityksen sisäiseen käyttöön.

Mitkä asiat kannattaa miettiä valmiiksi ennen yhteydenottoa?

  • Millaista palvelua tarvitset? Käännöstä, tekstintarkistusta tai oikolukua vai kenties taittotyötä?
  • Mitkä ovat käännöstyön lähde- ja kohdekielet, eli mistä kielestä käännetään ja mihin kieliin?
  • Mikä on käännettävän tekstin aihealue ja tyyppi? Onko kyse sopimustekstistä, teknisestä huolto-ohjeesta vai kenties ravintolan ruokalistasta?
  • Kuinka laajasta työstä on kyse? Mikä on työn sanamäärä?
  • Mitkä ovat aikataulutoivomuksesi?
  • Mikä on käännettävän materiaalin tiedostomuoto? Jos et pysty lähettämään materiaalia nähtäväksemme, tieto materiaalin tiedostomuodosta auttaa.
  • Missä tiedostomuodossa tarvitset käännöksen takaisin?

10 vinkkiä sujuvaan suomentamiseen

Posted by Translatum Oy | 3.3.2015

Toimitko päätoimisena asiatekstikääntäjänä tai suomennatko tekstejä muun työsi ohessa? Kenties editoit toisten tekemiä käännöksiä? Tai ehkä sinua kiinnostaa muuten vain tietää, millainen on sujuva suomennos – tai ylipäätään sujuva teksti.

Käännöstyön ydintä on sisällön välittäminen, ja kielellinen ilmaisu voi joko tukea tai vaikeuttaa tuota viestin välittymistä. Tässä muutamia käytännön vinkkejä ja huomioita, joilla voi olla vaikutusta suomennoksen ymmärrettävyyteen ja sujuvuuteen.

1.  Malta yksinkertaistaa

Uskalla olla yksioikoinen. Yksinkertaista kieltä on helpompi lukea ja ymmärtää kuin monimutkaista. Käyttämällä helppoa, selkeää kieltä teet palveluksen tekstin varsinaiselle käyttäjälle – siis sen lopulliselle lukijalle.

Joskus käännös hakeutuu muotoonsa ilman tietoista valintaa: alkuteksti voi esimerkiksi ohjata käyttämään mutkikkaita substantiivirakenteita ja lauseenvastikkeita. Kielitaju ja ammattitaito kuitenkin auttavat muovaamaan monimutkaisesta alkutekstistä simppeliä suomea.

2.  Tiivistä

Mieti, mitä alkutekstissä halutaan sanoa, ja sano se suomeksi niin vähin sanoin ja helpoin rakentein kuin osaat. Jätä pois turhat sanat ja kiemurat.

Kun sanot lyhyemmin sen minkä voi sanoa lyhyesti, voit käyttää enemmän merkkejä siellä, missä asiasisällön selkeys hyötyy monisanaisuudesta.

3.  Käytä puhekielen rakenteita

Käytä rakenteita, jotka ovat puheesta tuttuja. Kotioloissa ei varmaankaan tulisi kehotettua näin:

Elintarvikkeiden säilymisen takaamiseksi varmista, ettet jätä jääkaappikokonaisuuden oviosaa auki.

Vaan pikemminkin tähän tapaan:

Laita jääkaapin ovi kiinni, ettei ruuat pilaannu!

Periaatteessa suomennoksissa tähdätään samaan, tietysti kirjakielen muotoja käyttäen. Vaikkei puhuttaisikaan arkisista asioista, ideaa voi silti hyödyntää.

Pää- ja sivulauseille perustuva teksti on melkein aina mukavampaa luettavaa kuin substantiivi-ilmauksista (kuten juuri -minen-muodoista) ja lauseenvastikkeista rakentuva teksti. Se etenee loogisemmin ja helpottaa syy-seuraussuhteiden hahmottamista.

4.  Lyhennä virkkeitä

Poimi ylipitkästä virkkeestä pääasiat ja kirjoita jokaiselle oma virke; käytä tässä yllä mainittuja kevyitä rakenteita. 

Ihmisen työmuisti on rajallinen, ja sen on helpompi käsitellä lyhyitä virkkeitä. Pitkiä rönsyjä seuratessaan lukija ehtii unohtaa, mistä aluksi puhuttiin. 15-sanainen virke on jo pitkähkö, yli 20-sanainen ylipitkä. Ei sanoja silti laskea tarvitse – seuraa vain intuitiotasi.

5.  Kuljeta juonta jouhevasti

Etenkin käännöstyökalun segmentoimassa tekstissä on tarpeen varmistaa, että teksti etenee luontevasti ja sidosteisesti. 

Lausetasolla olennaista on esittää asiat suomen kielelle ominaisessa järjestyksessä. Suomessa uusi asia tulee tyypillisesti lauseen loppuun ja tunnettu alkuun. Asian uutuusarvo riippuu siitä, mitä tekstissä aiemmin on käsitelty, joten vaikka kyse periaatteessa on lauseen sisäisestä asiasta, kokonaisuus vaikuttaa silti.

Kappaletasolla virkkeet on hyvä nivoa sidesanoja ja pronomineja käyttäen sujuvaksi, loogisesti eteneväksi kokonaisuudeksi. 

Esimerkki:

Järjestelmän käyttöön liittyvät tapahtumat ovat ensimmäisellä välilehdellä.
Napsauttamalla otsikon vieressä olevaa plusmerkkiä saa tapahtumat näkyviin, mikä mahdollistaa tapahtuman muokkaamisen valitsemalla sen vieressä olevan valintaruudun ja napsauttamalla Muokkaa-painiketta.

Mieluummin esimerkiksi näin:

Ensimmäisellä välilehdellä on järjestelmän käyttöön liittyviä tapahtumia
Voit tuoda ne näkyviin napsauttamalla otsikon vieressä olevaa plusmerkkiä.  
Sen jälkeen voit muokata yksittäistä tapahtumaa valitsemalla sen valintaruudun ja napsauttamalla Muokkaa-painiketta.

6.  Konkretisoi

Käännä niin konkreettisesti kuin kykenet. Esimerkiksi foreign matter voi vaikkapa laitteen puhdistamiseen liittyvissä ohjeissa olla likaa tai roskia. Ihmisen on helpompi hahmottaa asioita, jotka hän voi nähdä mielessään.

Toisaalta pitkälle menevien omien tulkintojen tekeminen voi olla turhan uskaliasta – parempi on pyytää alkuperäisen tekstin laatijaa valaisemaan tekstin tarkoitusta kuin arvailla omiaan.

7.  Kotoista tyyliä

Karsi amerikkalaishenkinen hehkutus pois markkinointitekstiä kääntäessäsi – tai ainakin laimenna ylisanoja suomalaiseen makuun sopiviksi. Vaikka tyyli alkutekstissä toimisikin, suomalaisesta se voi vaikuttaa vieraannuttavalta, epäuskottavalta, jopa naiivilta.

Älä siirrä mekaanisesti kaikkia alkutekstin henkilöpronomineja ja omistuspäätteitä suomennokseen. Suuri osa käännöksenmakuisuudesta tulee juuri tällaisesta ylisinuttelusta ja -meitittelystä. Sinämuotoa ei silti tarvitse kokonaan välttää, koska oikein käytettynä se on tehokas puhuttelukeino.

Vältä ilmeisimpiä anglismeja, esimerkiksi jälkiattribuutin käyttöä:

Napsauta painiketta vasemmassa reunassa.

Mieluummin:

Napsauta vasemmassa reunassa olevaa painiketta (tai vasemman reunan painiketta).

8.  Käytä vakiintuneita sanoja

Käytä sanoja, jotka ovat vakiintuneet käyttöön – vaikkeivät ne olisikaan supisuomalaisia. Vaikka Kielitoimiston sanakirjassa sanotaan, että globalisaatio on yhtä kuin maapalloistuminen tai blogi on verkkopäiväkirja, älä käytä näitä suomennoksia, jos ja kun vierassana sopii yhteyteen paremmin.

Moni kielen ammattilainen on oppinut välttämään vierassanoja viimeiseen asti. Kuitenkin tärkeämpää kuin opettaa lukijalle suomen kielen säilymiseen liittyviä arvoja on varmistaa viestin välittyminen.

9.  Priorisoi tilanteen mukaan

Sujuvuus on erityisen tärkeää tiettyjen tekstilajien käännöksissä, esimerkiksi markkinointiteksteissä tai tiedotteissa. Ymmärrettäviä tulisi tietenkin olla kaikkien tekstien.

Kaikkien käännösten kieliasua ei ole tarkoituksenmukaista hioa aivan hienoimmalla viilalla. Esimerkiksi laajoissa teknisten laitteiden käyttöoppaissa isoimmat paukut kannattanee laittaa pikemminkin termien ja muun asiasisällön täsmällisyyteen kuin ilmaisun hienosäätöön.

Toisaalta usein kyse on enemmänkin asenteista kuin ajankäytöstä: kun asian sisäistää, se tulee selkärangasta. Eikä se koneenkäyttäjääkään varmaan häiritse, jos käyttöohjeet on kirjoitettu sujuvalla suomella. Priorisointi on silti tärkeä ja usein välttämätönkin taito – myös kääntämisessä.

10.  Täytä toimeksianto

Käännöksen tilaaja voi toisinaan haluta, että käännös vastaa alkuperäistä tekstiä lähes sanasanaisuuteen saakka. Tällainen sanatarkkuus on harvoin sitä, mitä sujuvuudella tarkoitetaan, minkä voi myös tilaajalle kertoa. Joskus tähän voi olla perustellut syyt, ja asiakkaan toiveet tulee toki kuulla: sitä, mitä tilataan, myös toimitetaan. 

Olennaista kuitenkin on, että silloin kun sujuvaa suomea nimenomaisesti toivotaan, tuohon tarpeeseen voidaan myös vastata.

Translatum vie käännösprosessin pilveen

Posted by Translatum Oy | 11.2.2015

Kerroimme aiemmin kehitysaskelista, joita olemme ottaneet kohti kattavaa käännöspalveluiden verkkoliiketoimintaa. Nyt järjestelmämme on saanut uusia edistyneitä ominaisuuksia, joiden myötä olemme entistä lähempänä tavoitettamme.

Ratkaisumme hyödyntää monipuolisesti pilviteknologiaa vastauksena tämän hetken ja tulevaisuuden reaaliaikaista yhteistyötä, verkottuneisuutta ja innovointia koskeviin haasteisiin.

Älykäs järjestelmä tunnistaa asiakkaan 24/7

Translatum otti viime syksynä käyttöön verkkotilausratkaisun, joka sujuvoittaa huomattavasti käännöstarjouksen pyytämistä ja käännösten tilaamista. Järjestelmä automatisoi monia tilausvaiheen toimia, jotka aiemmin on tehty käsin. Se analysoi ladatun tiedoston sanamäärän, laskee käännöksen hinnan ja lähettää tarjouksen asiakkaan sähköpostiin viestinä, jonka linkeistä tarjouksen voi hyväksyä tai hylätä.

Nyt järjestelmän kehitys on saavuttanut pisteen, jossa se osaa havaita ja yksilöidä Translatumin kanssa sopimuksen tehneet asiakkaat. Tämä yksilöinti tehdään käyttäjän verkkodomainin perusteella.

Tunnistuksen ansiosta käännöstarjous voidaan nyt laskea automaattisesti asiakaskohtaisilla hinnoilla. Tekstien sanamäärät myös analysoidaan suhteessa oikeaan käännösmuistiin, joka sisältää asiakkaan aiemmin tilaamat käännökset, jolloin mahdollisten käännösmuistivastineiden tuottamat alennukset huomioidaan tarjouksessa.

Tämä on mahdollista, koska Translatumin pilviympäristö sisältää kaikki tarvittavat asiakkuuteen liittyvät tiedot, kuten juuri hinnastot ja käännösmuistit.

Muutos entiseen on merkittävä, sillä se tuo ympärivuorokautisen pikatilauksen edut myös niille asiakkaille, jotka ennen joutuivat odottamaan, että heidän tarjouspyyntönsä käsiteltäisiin manuaalisesti toimistoaikoina. Domaintunnistuksen ansiosta tarjouksen voi pyytää kuka tahansa saman organisaation edustaja.

Kääntämisen uusi aika:
pilvessä pelataan paremmin yhteen

Luonnollisesti myös järjestelmään integroitu käännöstyökalu toimii pilvipohjaisesti. Tämä tuo useita etuja paikallisesti käytettäviin käännöstyökaluihin nähden.

Toisin kuin perinteisissä käännöstyökaluissa, joissa käännösmuistin päivittäminen tehdään käsin käännöksen valmistuttua, pilvikäännösmuistin ylläpito on varmaa ja vaivatonta, koska muisti päivittyy automaattisesti ja reaaliaikaisesti käännöstyön edetessä. Tämä automaatio poistaa inhimillisen unohduksen ja erehdyksen vaaran, kun päivittäminen ei ole pelkästään ihmismuistin varassa.

Pilviratkaisu helpottaa myös kääntäjien yhteistyötä.

Yhden tekstikokonaisuuden jakamista useiden eri kääntäjien kesken on perinteisesti vältetty viimeiseen asti, koska tällainen paloittelu saattaa johtaa termistöltään epäjohdonmukaiseen lopputulokseen. Edellisen sukupolven käännöstyökaluja käytettäessä kukin kääntäjä työstää käännöstä useimmiten itsenäisesti, ilman tietoa muiden samaan aikaan tekemistä käännösratkaisuista.

Koska pilvityökalun käännösmuisti on aina ajan tasalla ja kaikkien käytettävissä, saman projektin parissa voi helpommin työskennellä useampikin kääntäjä ilman, että käännös hajoaa epäyhtenäisyyteensä.

Ohjakset asiakkaalle

Käännöksen tilaajalle itse kääntäminen on tähän saakka ollut näkymätöntä, mutta nyt myös asiakkaalle voidaan tarjota pääsy prosessin ytimeen. Näin esimerkiksi käännöstyön etenemistä voidaan seurata reaaliaikaisesti.

Ja jos tekstiä on kääntämisen jälkeen tarve muokata paremmin yrityksen tarpeisiin sopivaksi, se voidaan tehdä itse työkalussa, jolloin muutokset päivittyvät suoraan muistiin. Sovelluksessa on myös integroitu termityökalu, minkä ansiosta sopimusasiakas voi itse luoda ja hallita käännöksiinsä liittyvää yrityskohtaista sanastoa.

Näistä ominaisuuksista on suurta hyötyä tulevia käännöstöitä ajatellen.

Seuraavana etappina asiakasliittymät

Ratkaisua kehitetään edelleen, ja seuraavaksi vuorossa ovat liittymät sopimusasiakkaiden omien, olemassa olevien järjestelmien sekä meidän sovelluksemme välille. Rajapinnat tätä varten ovat valmisteilla, ja yhteistyökumppaneita etsitään.

Asiakasliittymä lisää prosessin läpinäkyvyyttä ja helpottaa muun muassa tilaamista entisestään – esimerkiksi käännöstilaukseen kuuluvien tiedostojen siirtoon voidaan niin haluttaessa hyödyntää yksinkertaista vedä-ja-pudota-menetelmää.

Ratkaisu voidaan myös valjastaa yksinomaan yrityksen sisäiseen käyttöön, jos yrityksellä on omia kääntäjiä. Tällöin koko ketju toimeksiannosta kääntämiseen ja käännösmuistien ylläpitoon tehostuu huomattavasti perinteisiin menetelmiin verrattuna.

Ainutlaatuisen ratkaisumme tarkoituksena on auttaa asiakkaitamme hyödyntämään niitä mahdollisuuksia, joita digitaalinen automaatio sekä palveluiden painopisteen siirtyminen pilvialustoille tuovat. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä ja kysy lisää!

Translatumin joulutervehdys

Posted by Risto Kuosmanen | 19.12.2014

Aikaisempien vuosien tapaan kohdistamme joulukorttibudjetin hyvään tarkoitukseen, ja tänä vuonna kannustamme nuoria yrittäjyyden tielle Taivas + Helvetti -ilmiön kautta.

Itselläni on 18 vuoden kokemus yrittäjyydestä ja sen taivaasta ja helvetistä. Aina ei ole helppoa, mutta periksi ei anneta… Tosiasia kuitenkin on, että yrittäjyyden ja pienten yritysten kautta Suomi saadaan taas nousuun, joten on kunnia-asia olla mukana tässä projektissa. Lisätietoa ilmiöstä löytyy osoitteesta www.taivasjahelvetti.fi.

Nyt on muutenkin aika kiittää kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Melkoisen värikäs ja tapahtumantäyteinen vuosi on kohta lopuillaan ja erittäin kiinnostava vuosi edessäpäin.

Vielä viimeiset päivät, ja sen jälkeen on aika sulkea kannettavan kansi, laittaa autoreply sähköpostiin ja vastaaja päälle työkännykkään. Joulu rauhoitetaan perheelle ja ystäville, ja silloin arkinen aherrus ja kiire unohdetaan ainakin pariksi päiväksi. Se tekee hyvää välillä kaikille!

Rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2015!

Ystävällisesti

Risto Kuosmanen, yrittäjä
Translatum Oy

Näin hyödynnät Kielitoimiston sanakirjaa

Posted by Translatum Oy | 18.11.2014

”Kielitoimiston sanakirja netissä.” – Vaikka suomen kielen sanakirjan vapauttamista maksuttomaan verkkokäyttöön on vaadittu jo pitkään, vielä muutamia viikkoja sitten tämä toiveikas nettihaku tuotti vesiperän. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut: Kotimaisten kielten keskus julkaisi sanakirjan 11.11.2014 vapaasti verkossa käytettäväksi. Se on saatavilla osoitteessa www.kielitoimistonsanakirja.fi.

Nyt kun sanakirja on maksuttomasti käytössämme, mitä sillä sitten voi tehdä? Millaisia kielenkäyttöpulmia sen avulla voi ratkaista?

Sanakirjasta voi löytää vastauksen muun muassa kysymyksiin, jotka koskevat

  • yhteen ja erilleen kirjoittamista
  • lainasanojen kirjoittamista
  • muidenkin sanojen kirjoitusasua
  • taivuttamista
  • sanojen merkitystä
  • ilmausten tyyliä ja sopivuutta.

Tässä artikkelissa Kielitohtorimme havainnollistaa sanakirjan käyttömahdollisuuksia käyttäen esimerkkeinä todellisia kielenhuoltokysymyksiä. Ensin esitetään kysymys linkkinä vastaavaan Kielitohtori-kysymykseen vastauksineen. Sitä seuraa sulkeissa vastaus linkitettynä Kielitoimiston sanakirjan hakusana-artikkeliin, jota vastauksen perusteena on käytetty.

Ensin: näin luet Kielitoimiston sanakirjaa

  • Kussakin sanakirjan sana-artikkelissa varsinainen hakusana näkyy punaisella.
  • Sen jälkeen esitetään sanan tai ilmauksen merkityksen kuvaus. Jos merkityksiä on useita, ne on kirjattu omiksi, numeroiduiksi kohdikseen.
  • Merkitysselityksen alussa esitetään ilmauksen mahdollinen tyyliväri tai käyttöala lihavoituina ja kursivoituina lyhenteinä.
  • Käyttöesimerkit on kirjoitettu kursivoidulla tekstillä.
  • Muiden tietojen alla näkyvät sanan taivutusmuodot luettelomaisesti esitettynä.

sanakirja

Kielitoimiston sanakirja, hakusana moduuli.

Tarkempia sanakirjan luku- ja käyttöohjeita on sanakirjan ohjeessa (vasemman yläreunan valikkorivi).

Yhteen vai erilleen?

Suuri osa Kielitohtorille esitetyistä kielenhuoltokysymyksistä käsittelee yhteen ja erilleen kirjoittamista. Monesti näihin kysymyksiin löytyy apu juuri Kielitoimiston sanakirjasta. Kun haettavan ilmauksen kirjoittaa sanakirjan hakukenttään, kenttä osaa usein ehdottaa oikeaa hakusanaa, kirjoittipa haettavan tekstin tässä sitten yhteen tai erikseen.

Kaksisuuntainen nuoli tarkoittaa, että ilmauksen voi kirjoittaa myös erikseen.

Aina oikea muoto ei löydy suoraan hakusanoista. Tällöin kannattaa kokeilla hakutavan muuttamista. Oletuksena etsintä kohdistuu hakusanoihin, jolloin hakumuotona näkyy ”Etsi hakusanoista”. Sen voi vaihtaa myös muotoon ”Etsi koko tekstistä”, jolloin hakutoiminto etsii myös sana-artikkelien selityksistä ja käyttöesimerkeistä. Tätä kannattaa soveltaa esimerkiksi seuraavanlaisessa tapauksessa.

Oikea kirjoitustapa löytyy käyttöesimerkkien teksteistä, kun hakukenttään kirjoitetaan sanat ”kevyen liikenteen väylä” ja hakutavaksi vaihdetaan ”Etsi koko tekstistä”. (Valitettavasti ilmaus pitää tässä kohtaa osata kokeilla kirjoittaa erikseen.) Vaihtoehtoisesti voi säilyttää oletuksen mukaisen hakumuodon ja hakea sanalla kevyt, liikenne tai väylä. Ilmaus kevyen liikenteen väylä löytyy kaikkien kolmen sanan käyttöesimerkeistä.

Miten lainasanoja kirjoitetaan?

Myös lainasanat eli vierassanat aiheuttavat kirjoittajalle usein päänvaivaa. Suomessahan sanat pyritään kirjoittamaan samalla tavoin kuin ne lausutaan. Etenkin vieraita äänteitä sisältävien sanojen osalta myös ääntäminen kuitenkin usein vaihtelee, ja siksi kirjoitustapaa voi olla vaikea päätellä ääntämyksen perusteella.

Sanakirjan lainasanojen valikoima ei ole kattava ja erisnimet sieltä puuttuvat kokonaan, mutta aina kannattaa kokeilla onneaan. Vastaus löytyy muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

Jos haluaa varmistaa, että haku löytää oikean hakusanan myös etsittäessä väärällä kirjoitusasulla, kannattaa hakutavaksi vaihtaa ”Lähihaku”.

Entä kotoperäisiä ilmauksia?

Kaikkien tutumpienkaan ilmausten kirjoitustapa tai käyttö ei aina välttämättä ole itsestään selvä. Puheen perusteella on esimerkiksi vaikea tietää, kirjoitetaanko niin sanottuihin -ottaa/-oittaa-verbeihin i-kirjain vai ei. Asiaan on periaatteessa olemassa sääntökin, mutta kenties helpointa on tarkistaa sanakirjasta.

Joskus jotkin kaksi sanaa voivat kuulostaa yhtä oikeilta, eikä kielikorva välttämättä auta kertomaan, kumpaa pitäisi käyttää. Sanakirja voi vahvistaa, että kumpi vain kelpaa:

Miten sanoja taivutetaan?

Syntyperäinen suomenpuhuja yleensä taivuttaa suomen sanoja luonnostaan oikein, mutta jotkin sanat tai taivutusmuodot ovat niin harvinaisia, että niiden edessä jää etevämpikin empimään. Toisaalta monilla sanoilla on useita rinnakkaisia taivutusmuotoja, joiden keskinäinen paremmuus saattaa askarruttaa.

Sanakirja voi auttaa myös näissä tapauksissa. Taivutusmuodot ovat luettelona sana-artikkelien alaosassa, ja joissakin taivutukseltaan hankaliksi tunnetuissa sanoissa taivutus on nostettu heti hakusanan perään.

Erityisen hankalaa voi olla tietää, miten lainasanoja taivutetaan ja miten taivutus merkitään.

Mitä jokin tietty sana tarkoittaa?

Sanojen merkityksen etsiminen on hyvin tyypillinen sanakirjan käyttötarkoitus. Sitä kannattaa hyödyntää myös, kun on tarpeen löytää jollekin sanalle synonyymi, samaa tarkoittava sana.

Sanakirjan tarjoamia merkityksiä ei kuitenkaan voi pitää kiveen kirjoitettuina. Sanakirjan merkityskuvaukset koskevat yleiskieltä; monilla erikoisaloilla tai erilaisissa yhteisöissä sanoille muodostuu omia merkityksiä, joiden ei voi olettaa olevan kaikkien tiedossa. Synonyymienkaan merkitys harvoin on täysin yksi yhteen.

Onko ilmaus tekstiin sopiva?

Sanakirjasta löytyy tietoa myös ilmauksen tyylistä ja käyttöalasta. Nämä tiedot on esitetty tarpeen mukaan hakusanan jälkeen lihavoidulla, kursivoidulla lyhenteellä, kuten ark. (arkikielinen), leik. (leikillisesti), halv. (halventavasti), tekn. (tekninen). Lyhenteiden merkityksiä voi tarkistaa täältä.

Ilmauksen sopivuus on siis suhteessa käyttöyhteyteen: virallisiin tai muutoin erityisen huoliteltuihin teksteihin kannattaa valita jokin muu kuin arkiseksi luokiteltu ilmaus, eikä tekniseksi merkittyä termiä välttämättä kannata käyttää yleiskielisessä tekstissä. Yleiskielisiä ilmauksia ei sanakirjaan ole merkitty erikseen kuin erikoistapauksissa.

Voiko sitä-ja-sitä rakennetta käyttää?

Sanakirja ei varsinaisesti ole kielioppiteos eikä sinällään tarjoa tietoa siitä, miten hyväksyttävänä tai kartettavana kielenhuolto erilaisia kielen rakenteita pitää. Hieman soveltaen sieltä kuitenkin voi löytää ainakin viitteellistä tietoa myös tällaisista kysymyksistä. Lienee melko turvallista olettaa, ettei sanakirjaan ole kirjattu kieliopin vastaisia rakenteita tästä erikseen mainitsematta.

Esimerkki:

Käytännössä kannattaa ensin pohtia, minkä hakusanan yhteydestä tietoa saattaisi löytyä, ja lukea sitten läpi kyseinen sana-artikkeli käyttöesimerkkejä myöten.

Tässä hakusanan onnistua yhteydessä esitetyistä tiedoista voi päätellä, että molemmat rakenteet – joku onnistuu tekemään jotakin ja jonkun onnistuu tehdä jotakin – ovat kielenmukaisia ja hyväksyttäviä. Molemmat nimittäin esitellään käyttöesimerkeissä ilman mainintaa siitä, että ilmausta tulisi jotenkin välttää (tällainen maininta voisi olla esim. ”pitää olla [toisin]”, ”paremmin [toisin]”, ”kartettavaa käyttöä” tms.).

Mitä Kielitoimiston sanakirjasta ei löydy?

Kielitoimiston sanakirjasta ei löydy kaikkia olemassa olevia suomen kielen sanoja. Jos siis jotakin sanaa ei siitä löydy, se ei välttämättä tarkoita, ettei sana olisi käytössä suomen kielessä tai ettei sitä voisi käyttää. Tavoitteena on ollut koota sanakirjaan kielen keskeiset sanavarat. Ulkopuolelle on jäänyt etenkin erikoisalojen sanoja, tilapäisesti käytettyjä yhdyssanoja ja johdoksia.

Lisäksi yleiskielen sanakirjoihin otetaan tavallisimmin mukaan vain yleisnimet, ei erisnimiä. Tämä pätee myös Kielitoimiston sanakirjaan.

Esimerkiksi maiden nimien sekä etu- ja sukunimien kirjoittamiseen ja taivuttamiseen Kielitoimistolla on kuitenkin erilliset verkkoaineistonsa. Niihin pääset esimerkiksi täältä:

Kielitohtori vinkkaa: Tunnetko Kielitoimiston verkkoaineistot?

Käännöskieli: ehkä erilaista, ei välttämättä huonompaa

Posted by Translatum Oy | 30.10.2014

Sanoihin käännöskieli ja käännösteksti tuntuu joskus piiloutuvan negatiivisia sivumerkityksiä. Saatetaan ajatella, että käännetty teksti on automaattisesti huonompaa kuin alkuperäiskielellä kirjoitettu. Millaisia kielellisiä eroja käännösteksteissä ja alkuperäisteksteissä sitten on? Jos eroja löytyy, tarkoittaako se, että käännösteksti on automaattisesti kehnompaa? Tässä artikkelissa Kielitohtorimme tarkastelee asiaa suomennosten kannalta.

Eroja sanastossa

Tutkimusten* mukaan käännössuomen sanasto on jonkin verran yhdenmukaisempaa ja yksinkertaisempaa kuin supisuomen – se on siis vähemmän monipuolista kuin alkujaan suomeksi kirjoitetussa tekstissä.

Toisaalta kuten kuka tahansa kääntäjä tietää, käännettävät tekstit voivat käsitellä sellaisia asioita tai ilmiöitä, joille ei välttämättä ole kohdekielessä valmista nimitystä. Silloin kääntäminen tuo kieliyhteisön tietoisuuteen uusia käsitteitä ja niihin viittaavaa uutta sanastoa.

Teknisissä käännöksissä tämä on konkretisoitunut esimerkiksi tapauksessa, jossa alkutekstinä oli saksankielinen tuoteluettelo. Luetteloon sisältyi kymmenittäin erilaisia muttereita, joille ei suomessa ollut valmiita nimityksiä, vaan joille kääntäjä pääsi kehittämään omat suomennokset.

Käännös sinuttelee ja minuttelee enemmän

Kun esimerkiksi englannin kielessä halutaan ilmaista persoonaa, on välttämätöntä käyttää erillistä persoona- tai omistuspronominia: you, your. Suomen kielessä sitä ei aina tarvita, vaan persoonan voi nähdä predikaattiverbistä tai omistusliitteestä: (minä) luin, (me) olemme todenneet, (sinun) tietokoneesi.

On todettu*, että suomeksi käännetyissä teksteissä käytetään persoonapronomineja enemmän kuin sellaisissa teksteissä, jotka on kirjoitettu suomeksi jo alun perin. Syynä on tällöin lähtökieli: koska lähtötekstissä pronomini joka tapauksessa on, se siirtyy helposti myös suomennokseen, vaikka se kieliopillisesti ei olisikaan tarpeen.

Suomennoksissa käytetään myös geneeristä sinää ja sinä-passiivia herkemmin kuin alkujaan suomeksi kirjoitetuissa teksteissä. Supisuomessa käytetään enemmän perinteistä passiivia tai muita geneerisiä ilmauksia: Ovi voidaan avata avaimella. Ovi aukeaa avaimella. Oven voi avata avaimella. Käännösteksti ”sinuttelee”: Voit avata oven avaimella.

Joskus kyse on juuri lukijalle kohdistetusta kielestä, ja se voi olla täysin luontevaa. Liikaa käytettynä tai liian yleistävänä sinä-puhuttelu voi kuitenkin olla häiritsevää.

Eroja lauseenvastikkeiden käytössä

Joidenkin tutkimustulosten* mukaan käännöskieli käyttää enemmän infinitiivirakenteita (esimerkiksi lauseenvastikkeita ja -minen-muotoja) kuin alkuperäiskieli; toisten havaintojen mukaan asia taas saattaa olla päinvastoinkin.

Lauseenvastikkeet ovat rakenteita, joita käytetään korvaamaan esimerkiksi sivulausetta, esim. Tiedot poistuvat sulkiessasi selainikkunan vs. Tiedot poistuvat, kun suljet selainikkunan. Toisissa tekstilajeissa lauseenvastikkeita käytetään enemmän kuin toisissa.

Perinteisesti on katsottu, että ylenmääräinen lauseenvastikkeiden käyttö ei kuulu hyvään, selkeään kielenkäyttöön. Joskus esimerkiksi englanninkielisen lähtötekstin rakenne saattaa houkutella mekaaniseen lauseenvastikkeen käyttöön (esim. [in order] to do something -rakenteen kääntäminen poikkeuksetta muotoon tehdäksesi jotakin). Ammattikääntäjät kuitenkin yleensä osaavat kiertää tämän sudenkuopan.

Käännöskieli on lähempänä kielen normeja

On myös havaittu*, että alun perin suomeksi kirjoitetuissa teksteissä vaihtelu eri kirjoittajien välillä on suurempaa kuin suomeksi käännetyissä teksteissä eri kääntäjien välillä. Käännöskieli tyypillisesti poikkeaa kirjoitetun kielen normeista ja suosituksista vähemmän kuin alkuperäiskielinen teksti.

Myös vieraiden ilmausten ja rakenteiden mahdollista siirtymistä suomennoksiin on tutkittu*. Ainakin tutkitut venäjän kääntäjät onnistuivat varsin hyvin huomioimaan tämän riskin ja välttämään sen.

Kääntäjät ovat kategorisesti kielen ammattilaisia, ja siten heillä on hyvät edellytykset tuottaa tekstiä, joka noudattaa huolitellulle kielelle asetettuja vaatimuksia. Tilanteesta riippuen käännökseltä voi siis odottaa jopa parempaa kielenkäyttöä kuin lähtötekstiltä.

Saako käännös tuntua käännökseltä?

Aikoinaan 1800-luvulla kääntäminen oli tärkeää suomen kirjakielen kehittymiselle, ja käännöksistä otettiin hyvän kielen mallia. Sittemmin asia on kääntynyt päinvastoin: kielen ominaispiirteitä pyritään säilyttämään torjumalla vieraita vaikutteita.

Käännetyn kielen ja alkuperäiskielen väliset erot voivat olla pieniä ja lähinnä tyylillisiä, mutta nämä vähäisetkin erot voivat vaikuttaa koettuun vierauden tuntuun, ”käännöksenmakuisuuteen”. Toisia kielenkäyttäjiä nämä erot häiritsevät enemmän kuin toisia.

Usein pidetään itsestään selvänä, ettei tekstistä saa näkyä sen olevan käännös. Vastakkaisiakin näkemyksiä on esitetty. Käännössuomea käsittelevän kokoelmateoksen toimittaja, englannin kielen professori Anna Mauranen on todennut, ettei ole löytänyt perusteita sille, miksi käännöksen pitäisi pyrkiä häivyttämään itsensä ja esiintymään supisuomalaisena.

Joskus väitetään, että vierasvaikutteinen kielenkäyttö vääjäämättä rapauttaa suomen kieltä ja johtaa lopulta sen tuhoutumiseen. Voisiko kuitenkin olla, että enemmän syytä huoleen suomenystävillä on vasta, kun ei enää käännetä, vaan oletetaan kaikkien ymmärtävän maailmankieliä?

 

*) Mauranen, Anna ja Jantunen, Jarmo H. 2005: Käännössuomeksi – tutkimuksia suomennosten kielestä.

Aiheesta myös Kielikellon 4/2005 artikkelissa Käännössuomi ja supisuomi.

Kokeile uutta verkkotilauslomaketta, ja saat tarjouksen sekunneissa

Posted by Translatum Oy | 14.10.2014

Oletko jo kokeillut kätevää verkkotilausmahdollisuuttamme? Tarvitaan vain muutama hiiren napsautus ja parin tietorivin täyttö, ja kohta tarjous käännöstyöstä jo kilahtaakin sähköpostilaatikkoosi. Verkkotilauslomake on käytettävissä osoitteessa www.translatum.fi.

Näin se toimii:

1. Valitse käännettävät tiedostot yksi kerrallaan: napsauta Selaa, etsi haluamasi tiedosto ja napsauta Avaa. Jos käännettäviä tiedostoja on enemmän kuin kolme, napsauta sinistä Lisää tiedostoja -painiketta.

yhdistetty4 resized 600

 

2. Valitse käännettävän tekstin kieli pudotusvalikosta.

kielenvalinta resized 600

 

3. Valitse kaikki kielet, joille haluat tekstisi käännettävän.

kohdekielet resized 600

 

4. Täytä yhteydenottotiedot ja napsauta Lähetä.

omattiedot resized 600

5. Kun lomake on lähetetty, tarjous saapuu annettuun sähköpostiosoitteeseen muutamassa sekunnissa. Nopean tarjouksen mahdollistaa tekninen ratkaisumme, joka automaattisesti analysoi tekstin sanamäärän ja laskee käännöksen hinnan. Tarjouksen pyytäminen ei sido mihinkään, vaan sen voi hyväksyä tai hylätä tarjousviestin linkkejä käyttämällä.

Perinteisiäkään yhteydenottomenetelmiä ei kuitenkaan ole unohdettu: voit myös kirjoittaa osoitteeseen projects@translatum.fi tai soittaa numeroon +358 (0)207 411 020.

Mitkä ovat verkosta tilaamisen hyödyt?

Yleisestikin ottaen verkko on muuttamassa olennaisesti kaupan luonnetta: kivijalkakauppojen myynti on vähitellen murenemassa, kun asiakkaat siirtyvät verkkokauppoihin. Syynä ovat muun muassa asioinnin nopeus ja kätevyys, ympärivuorokautinen palvelu, hintavertailun helppous ja kokonaisvalikoiman kattavuus.

Aineettomiin tuotteisiin liittyvää asiointia on toki hoidettu verkon välityksellä jo kauan. Myös käännösalalla työt ja tilaukset on jo pitkään hoidettu etanapostin ja faksin sijaan sähköpostin ja tiedostojensiirtopalveluiden avulla. Nyt suunta on kuitenkin kohti seuraavaa kehityspistettä, täysiveristä palveluiden verkkokauppaa.

Käännöspalveluiden verkkokauppa tarjoaa verkkokaupan yleiset edut – nopeuden, helppouden ja monipuolisuuden. Siinä missä monet verkkokaupat tarjoavat vain vakioituja tuotteita tai palveluita, Translatumin kehittelemä edistynyt verkkotilausjärjestelmä tulee mahdollistamaan myös asiakkaan mukaan räätälöidyt tarjoukset, jotka lasketaan sopimuksen mukaisilla hinnoilla ja asiakaskohtaista käännösmuistia hyödyntäen.

Jos olet kiinnostunut muun muassa räätälöidyn verkkotilausmenettelyn mahdollistavasta sopimusasiakkuudesta, ota yhteyttä ja kysy lisää!

Tutustu blogiimme!

Translatumin blogissa jaamme näkemyksiämme käännösalan, kansainvälisyyden ja kielen ajankohtaisista ilmiöistä.

Tilaa blogiartikkelit sähköpostiisi