Kansainvälistä viestintää käännöstoimiston silmin

NaviAd helpottaa mainos- ja viestintätoimistojen käännöstilauksia

Posted by Translatum Oy | 24.8.2017

 

 

”Tilaisimme enemmän käännöksiä, jos se olisi helpompaa.” Asiakkaat puhuivat, me kuuntelimme: huutoon vastattiin ensin kehittämällä Navitep ja nyttemmin mainos- ja viestintätoimistojen tarpeisiin erikoistunut NaviAd.

Paitsi että viestintäalan yritykset tuottavat tekstejä asiakkaidensa tarpeisiin, ne hoitavat usein myös näiden tekstien käännätyksen toisille kielille. Perinteisesti työnkulku on mennyt tähän tapaan:

Kun mainos-/viestintätoimisto on saanut esitteen tai nettisivun tekstit valmiiksi, se
1) poimii tekstit käsin taitto- tai sisällönhallintaohjelmasta
2) tekee tarjouspyyntökierroksen käännöksistä
3) neuvottelee aikataulun valitun käännöspalveluntarjoajan kanssa
4) lähettää materiaalin sähköpostitse
5) vie kääntämisen jälkeen tekstit takaisin ohjelmaan – jälleen manuaalisesti.

Melko paljon toistuvaa rutiinityötä ja sähköpostivastausten odottelua, vai mitä?

Asiakkaiden käännösten hallintaan tarkoitettu NaviAd helpottaa prosessia ratkaisevasti:

  • Toimii helppokäyttöisen lomakkeen avulla – sähköpostirumban voi unohtaa
  • Hyväksyy suoraan yli 50 tiedostomuotoa – ei aikaa vievää copy-pastea
  • Lähettää tarjouksen muutamassa sekunnissa – tarjousviestissä täsmälliset hintatiedot
  • Hoitaa kääntäjien kilpailutuksen – mukana vain valikoituja ammattilaisia

Suoraviivaisen ratkaisun ytimessä ovat käännökset, mutta tilaukseen voi tarpeen mukaan lisätä myös muita palveluja, kuten oikoluvun, copyeditoinnin, taiton tai hakukoneoptimoinnin.

NaviAdin ansiosta käännösten tilaaminen on nopeaa ja sujuvaa ja täsmällinen hinta on tiedossa jo etukäteen. Tilausvaiheen automatisointi myös mahdollistaa 25 %:n suoran kustannussäästön. Voidaankin sanoa, että NaviAd tarjoaa käyttöön käännöstoimiston palvelut freelancereiden hinnoilla.

 

NaviAd: 25 %:n kustannussäästöt,
70 % tehokkaampi käännösten hallinta.

 

Digiajan työkalut tehostavat ammattikääntäjien työtä

Koska teksteillä rakennetaan asiakkaan brändiä ja/tai edistetään tämän tuotteiden myyntiä, käännösten on oltava laadukkaita. Vaikka NaviAd-ratkaisussa työvaiheet on automatisoitu, itse kääntäminen tehdään ihmisvoimin. Käännöksen tilaajalla on käytössään yli 500 valikoitua käännösalan ammattilaista, jotka toimittavat käännöksiä yli 150 kieliparissa.

Apunaan kääntäjillä on modernit käännöstyökalut, kuten reaaliaikaisesti päivittyvä pilvipohjainen käännösmuisti sekä käännössovellukseen integroitu termityökalu (johon myös tilaajalla on pääsy). Nämä edistävät käännösten yhdenmukaisuutta silloinkin, kun projekteja tehostetaan käyttämällä useita eri kääntäjiä.

Toisaalta mitä enemmän käännöksiä käännösmuistiin kertyy, sitä suurempi on tilaajan taloudellinen hyöty tilattaessa vastaavia käännöksiä jatkossa – mahdollisuus hyödyntää lausetason muistiosumia näkyy alennuksina käännöksen hinnassa. Karttuva käännösmuisti on tilaajan omaisuutta, ja hän saa sen pyydettäessä milloin tahansa omaan käyttöönsä.

 

Keskenään juttelevat järjestelmät säästävät aikaa ja vaivaa

NaviAdin kehittämisen kantavana ajatuksena on digitalisaatio. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että aina kun mahdollista, sovellukset usutetaan keskustelemaan keskenään sen sijaan, että työvaiheita tehtäisiin käsin.

Ratkaisuun rakennetut rajapinnat mahdollistavat käännettävien tekstien liikkumisen suoraan järjestelmien välillä. Toistaiseksi siinä on rajapinnat muun muassa WordPress-sisällönhallintajärjestelmään (nettisivutekstien käännöksiä varten) sekä DoX-dokumentointijärjestelmään (rakenteisten dokumenttien kääntämistä varten). Myös liitäntä tilaajan omaan järjestelmään on toteutettavissa.

Asiakkaidemme viesti on ollut kirkas: käännösten tilaamisen on oltava sujuvampaa. Yhtä selvää meille on ollut se, että tämä edellyttää rutiinien automatisoimista ja prosessin digitalisoimista niin pitkälle kuin mahdollista. Olemme taittaneet jo aika taipaleen tätä tavoitetta kohti. Jos haluat nähdä itse, mitä olemme saaneet aikaan, ota yhteyttä!

Myyvän tekstin kääntäminen edellyttää viestintäkulttuurin tuntemusta

Posted by Translatum Oy | 11.4.2017

Kääntäminen ei ole vain lähtötekstin sanojen peilaamista toiseen kieleen. On tiedettävä, miten ilmaista asiat, jotta käännös vaikuttaisi kohdekulttuurin keskellä elävään lukijaan samoin kuin alkuperäinen teksti oman kohderyhmänsä lukijaan. Kun on kyse myyvistä tekstilajeista, tämä vaikutus on myös hyvin määriteltävissä: syntyykö kauppoja vai ei?

Lokalisoitu, lukijan näkökulmasta luonteva kielenkäyttö synnyttää luottamusta, joka on välttämätöntä ostopäätöksen tekemiseksi. Sanasanainen tai muutoin liian selkeästi käännökseksi tunnistettava teksti sitä vastoin vieraannuttaa ja voimistaa riskin tunnetta.

LinkedIn-bloggauksessa Seitsemän vinkkiä viestintään Piilaaksossa viestintäjohtaja Heidi Lemmetyinen kertoo omia kokemuksiaan siitä, miten amerikkalainen markkinointiviestintä eroaa suomalaisesta:

Kun käännän kirjoittamiani tiedotteita tai artikkeleja jenkkienglannista suomeksi, pudotan pois 90 % adjektiiveista ja superlatiiveista. Usein koko tarina lyhenee puoleen entisestään. Siinä missä suomen kieli on ytimekästä ja asiapitoista, on amerikkalainen viestintä maalailevaa ja hehkuttavaa. Suomalaisella tavalla kommunikointi ei yksinkertaisesti ole täällä uskottavaa.

 Yhdysvaltalaislukija siis tarvitsee vakuuttuakseen vahvoja väitteitä, rohkeaa hehkutusta ja monisanaista maalailua. Tämä on hyvä muistaa tekstejä käännettäessä.

Sama pätee tietenkin myös vastaavan tekstin suomentamiseen, mutta vastakkaisesta näkökulmasta. Aiemmassa artikkelissamme 10 vinkkiä sujuvaan suomentamiseen neuvommekin näin:

Karsi amerikkalaishenkinen hehkutus pois markkinointitekstiä kääntäessäsi – tai ainakin laimenna ylisanoja suomalaiseen makuun sopiviksi. Vaikka tyyli alkutekstissä toimisikin, suomalaisesta se voi vaikuttaa vieraannuttavalta ja epäuskottavalta.

 Siinä missä amerikkalaisviestintä suosii adjektiiveja ja niiden superlatiiveja, suomenkielisessä viestinnässä panostetaan ilmaisuvoimaisiin verbeihin.

Myös muissa kulttuureissa on omaleimaiset piirteensä. Esimerkiksi saksankielisillä alueilla sävy on muodollisempi, ja toimiva markkinointiteksti perustuu enemmän tietoon kuin tunteisiin. Ruotsissa taas ollaan avoimia ja epämuodollisia, ja siinä missä suomenkielinen teksti menee suoraan asiaan, ruotsalainen tyyli on ilmavampaa ja jutustelevampaa. 

Pelkkien sanojen kääntelyn sijaan on siis huomioitava myös tyylin ja sävyjen lokalisointi. Toki tekstin tulee olla myös muutoin sujuvaa ja uskottavaa, eikä kohdekulttuurille ominaisia piirteitä ole syytä liioitellakaan. (Lemmetyinen tosin huomauttaa blogitekstissään, ettei suomalainen Piilaaksossa yksinkertaisesti pysty esiintymään liian rehentelevästi!)

Jos mahdollista, kansainvälistyvän yrityksen kannattaa ottaa rekrytoinneissaan huomioon myös työntekijöiden kulttuurintuntemus. Ei ole huono idea palkata syntyperäisiä kielenpuhujia, jotka voivat tuoda yritykseen paitsi kielietua myös arvokasta tietoa muista kulttuureista.

Jos kohdemaan viestintäkulttuurin tuntemusta ei löydy oman yrityksen sisältä, on erinomainen valinta antaa markkinointitekstit ammattikääntäjän käännettäväksi. Lue lisää syitä, jotka kääntävät vaa'ankielen käännösalan ammattilaisen suuntaan, seuraavista artikkeleistamme:

 

Ihmis- ja konekäännöksen välistä kuilua kurotaan neuroverkoin

Posted by Translatum Oy | 30.3.2017

Koneet tulevat.png

 

Koneet tulevat ja kääntävät kieltä, siinä missä ne myös kirjoittavat uutisjuttuja, ajavat autoa, tekevät lääketieteellisiä diagnooseja ja säveltävät musiikkia. Sitä ei tarvitse epäillä. Kyse on enää siitä, mitä kieliä, millaisia tekstejä ja miten hyvin ne milläkin aikataululla oppivat kääntämään.

Olemme saaneet lukea, että konekääntämisen – kuten muidenkin tekoälysovellusten – kehitys perustuu neuroverkkoihin ja koneoppimiseen. Mitä se selväkielelle kääntäen tarkoittaa? Entä milloin voimme odottaa koneen kääntävän sujuvasti myös suomea?

Käännösäly oppii esimerkin voimalla

Neuroverkot ovat tietokoneisiin ohjelmoituja rakenteita, jotka kykenevät oppimaan niille esiteltyjen aineistojen lainalaisuuksia. Neuroverkot jäljittelevät ihmisaivoja: ne koostuvat neuroneista eli tiedonkäsittely-yksiköistä sekä synapseista eli näiden yksiköiden välisistä yhteyksistä. Neuroverkkojen oppiessa asioita yksiköiden välisten yhteyksien voimakkuus muuttuu.

Ihmisen tavoin neuroverkko oppii esimerkin voimalla. Käännösälyn tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että kun järjestelmälle kerrotaan yhden lauseen käännös kielestä toiseen, se osaa tämän perusteella päätellä miljoonien vastaavien rakenteiden käännökset molempiin suuntiin. Toisaalta neuroverkko voi oppia kääntämään myös sellaisia kielipareja, joiden käännöksiä sille ei ole esitelty. Tässä se käyttää epäsuorasti muista kielipareista oppimaansa tietoa.

Sanotaan, että kääntäjän työssä kolme olennaisinta tekijää ovat konteksti, konteksti ja konteksti. Juuri kyvyttömyys tulkita kontekstia onkin tähän mennessä tehnyt käännöskoneista melko hyödyttömiä. Niillä ei ole ollut keinoja tunnistaa useista mahdollisista käännösvastineista juuri sitä, joka on kulloiseenkin käyttöyhteyteen sopiva.

Neuroverkoilla on kuitenkin potentiaalia oppia käyttämään kontekstia vihjeenä ihmiskääntäjän tapaan. Silloin ne pystyvät tekemään ratkaisunsa sen perusteella, millaisia asioita tekstiympäristössä käsitellään.

Konekääntämisen kehitys keskittyy isoihin kieliin

Neuroverkkoihin perustuva kääntäminen vaatii tietokoneilta siksi paljon suorituskykyä, että käytännön sovelluksia on saatu odottaa melko pitkään. Nyt niitä kuitenkin on alkanut ilmestyä.

Neurokäännöstekniikkaa kehittävät tällä hetkellä ainakin Google, Microsoft, Kantan ja Lilt. Yleisesti edistyneimpänä pidetään ensiksi mainitun GNMT (Google Neural Machine Translation) -järjestelmää; toisaalta muiden toimijoiden erilaisia tekniikoita yhdistelevissä ratkaisuissa on niissäkin omat hyvät puolensa erityisesti ammattikäyttöä ajatellen.

Google ilmoitti GNMT-järjestelmänsä julkaisusta vuoden 2016 lopulla. Tämä järjestelmä pystyy tulkitsemaan kokonaisia lauseita sen sijaan, että se pilkkoisi tekstin pienempiin osiin ja tarjoaisi niiden käännöksiä. Uuden systeemin tuottamien käännösten kielioppi on aiempaa luonnollisempaa. Vaikka ihmiskääntäjän työtä vastaavaa jälkeä ei edelleenkään luvata, virheiden määrän kerrotaan vähentyneen 55–85 prosenttia tärkeimmissä kielipareissa. Englannin lisäksi mukana ovat tässä vaiheessa ranska, saksa, espanja, portugali, kiina, japani, korea ja turkki.

Entä suomi? Suomen kieli ei ole rakenteeltaan helpoimmasta päästä, mikä tietysti osaltaan hidastaa sen konekäännöskehitystä. Ehkä sitäkin suurempana kantona kaskessa on kuitenkin kielemme puhujien vähäisyys. Pieni kielialue tarkoittaa pientä markkina-aluetta –  ja niin kauan kuin käännösteknologioiden kehitys ohjautuu taloudellisin motiivein, Suomi ja suomi eivät varmastikaan ole ykköskohteita.

Siihen, että kone kääntää suomea sujuvasti, on arvioitu kuluvan vielä useampia kymmeniä vuosia. Pikaratkaisuksi suomen kääntämiseen neuroverkkotekniikasta ei siis taida olla. Tulevaisuuden teknologioiden rantautumista kieli- ja käännösalalle on yhtä kaikki kiehtovaa seurata.

Ja kuka tietää: ehkä tilanne muuttuu nopeammin kuin arvaammekaan. Kehitys ei ole lineaarista, joten vaikka nykytilanteen saavuttaminen kesti 60 vuotta, tulevina vuosina kehitystä voi tapahtua enemmän kuin kuluneina vuosikymmeninä yhteensä.

 

Lue myös aiemmat käännösteknologiaa käsittelevät juttumme:

Kissat, pässit ja pätevät käännöstermit

Posted by Translatum Oy | 25.1.2017

 

Kääntämisessä termeihin ja käsitteisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota – useistakin syistä. Aivan omanlaistaan asiantuntemusta ja tiedonhakutaitoa tarvitaan käännettäessä erikoisalan tekstejä kielestä toiseen, mutta yleiskielisenkin tekstin käsitteiden kääntämisessä on näkökulmia, joita ei välttämättä heti tule ajatelleeksi.

 

viestinnän perusedellytys on ymmärrettävyys

Tekstin teema eli se, mistä aiheesta tekstissä puhutaan, rakentuu usein termien ja käsitteiden ympärille. Siksi ne ovat ymmärrettävyyden kannalta erityisen tärkeitä. Jos jokin tekstin avainkäsitteistä on käännetty yksiselitteisen väärin, koko tekstin merkitys jää pahimmillaan hämärän peittoon.

Sanakirjoista on toki käännettäessä apua, mutta niistäkään käännöstä ei auta valita umpimähkään. Vaikka sanalla forensic on muiden muassa merkitys ’oikeusopillinen’, forensic analysis ei suinkaan tarkoita oikeustieteellistä vaan rikosteknistä analyysia. Jos ensin mainittu käännös vieläpä päätyy otsikkoon, koko tekstin tulkinta lähtee hakoteille jo ensi metreillä. 

Entä sitten tämän kirjoituksen otsikko? Tekniikan termit voivat olla joskus maallikon näkökulmasta yllättäviäkin – esimerkiksi torninosturin vaunua kutsutaan ammattislangissa joskus kissaksi. Sitä vastoin puhtaasta käännösvirheestä oli kyse tapauksessa, jossa hydraulipumpusta puhuttaessa ram oli käännetty männän sijaan pässiksi.

 

Älä anna käännöksen nakertaa uskottavuutta

Pässiesimerkki on tietysti äärimmäinen. Kuitenkin myös pienemmän mittaluokan käännösvirheet tai epätäsmällisyydet voivat vahingoittaa yrityksen toimintaa rapauttamalla sen uskottavuutta.

Siksi on olennaista, että käännettäessä keskeiset termit tunnistetaan ja niille valitaan sopiva vastine. On esimerkiksi tiedettävä, milloin audit ei ole mikä tahansa tarkastus tai katselmus vaan määrämuotoinen arviointi, auditointi. Ja huomattava, että junassa brake shoe ei olekaan jarrukenkä, vaan jarrutönkkä.

Yrityksen viestinnän on vakuutettava asiakkaat siitä, että sen edustajat tietävät, mistä puhuvat. Siksi on tärkeää varmistaa, että asioista käytetään alalle vakiintuneita nimityksiä kaikessa ulospäin tarkoitetussa viestinnässä, myös käännösteksteissä. 

 

Löytyvätkö tekstisi netistä?

Useimmat yritykset ja tuotteet ovat epäilemättä verkossa – mutta löytyvätkö ne sieltä niillä hakusanoilla, joita potentiaaliset asiakkaat hakukoneeseen naputtelevat?

Löydettävyyden varmistamiseksi on hyvä, jos esimerkiksi verkkokaupan tuotekuvauksia käännettäessä suodaan ajatus tai pari myös sille, millaisia sanoja asioista oikeassa elämässä käytetään. Vaikka työkalun virallinen nimitys sanakirjan mukaan on ruuvitaltta, käytännössä sitä kutsutaan tavallisemmin ruuvimeisseliksi.

Toisaalta valittaessa glove-sanan käännösvastinetta työvaateaiheiseen tekstiin voidaan miettiä, etsisikö työmies tai -nainen käsiensä suojaksi todennäköisimmin käsineitä, sormikkaita, hansikkaita vaiko ehkä hanskoja.

Verkkosivukäännöksiä voidaan myös hakukoneoptimoida kääntämisen yhteydessä; jos asia on ajankohtaista, kysy lisää.

 

Kielenkäyttö brändinrakentajana

Synonyymien eli useiden samaa tarkoittavien sanojen käyttö voi verkkotekstien tapauksessa parantaa löydettävyyttä. Joskus kuitenkin yhtenäistä yritys- tai tuotekuvaa halutaan rakentaa kaikilla rintamilla, myös kielenkäytön ja sanaston tasolla. Silloin karsitaan variaatiota ja pyritään johdonmukaisuuteen. Systemaattisesti tehtynä tämä voi tarkoittaa tyylioppaiden ja termistöjen luomista.

Trendikkyyttä tavoitteleva aamiaistuotteita markkinoiva yritys voi esimerkiksi linjata, että sen tuotetta kutsutaan kaikissa yhteyksissä granolaksi eikä muromysliksi, vaikka kyseessä on käytännössä sama asia.

Yksittäisten termien sijaan viestintäohjeissa voi myös painottua yleisen äänensävyn huomioiminen. Jos yritys haluaa esiintyä helposti lähestyttävänä, sen käyttämän kielen on oltava rentoa. Silloin vaikkapa sanan web luonteva suomennos on netti tai joskus verkko, harvemmin WWW tai Internet.

 

Miten varmistaa oikeat käännöstermit?

  • Käytä ammattikääntäjää! Hän pystyy arvioimaan pätevästi, millainen termi mihinkin yhteyteen kannattaa valita.
  • Kun käännöksiä tehdään toistuvasti, varmista että työssä hyödynnetään käännösmuisteja. Se auttaa ylläpitämään yhtenäisyyttä tekstien sisällä ja välillä.
  • Tee yhteistyötä kääntäjän kanssa, jos hän ottaa yhteyttä tarkistellakseen käännöstermien sopivuutta. Yhteistyö takaa parhaat tulokset.
  • Jos organisaatiosi on laatinut tyyliohjeita tai sanastoja, ne kannattaa mahdollisuuksien mukaan antaa tiedoksi myös kääntäjälle. Myös vapaamuotoisempi ohjeistaminen kannattaa.

Käännösalan kehityksen keskiössä on asiakas

Posted by Translatum Oy | 1.12.2016

 

Teknologian kehittyminen muuttaa tulevaisuudessa kaiken työn luonnetta, eikä käännösala ei ole poikkeus. Kehitys ei kuitenkaan voi tapahtua alan sisäisten motiivien ohjaamana saati teknologian itsensä ehdoilla, vaan sen suunnan määräävät asiakaskunnan toiveet ja tarpeet. Esimerkiksi kieli- ja käännösteknologian merkitys onkin siinä, miten se auttaa palveluntarjoajia vastaamaan vallitsevaan ja tulevaan kysyntään.

Mitä tämä sitten merkitsee käännöstoimijoille tämän päivän näkökulmasta? Tämä pohdinta perustuu omien näkemystemme ja kokemustemme ohella marraskuussa 2016 järjestetyn Kielityön tulevaisuus -seminaarin puheenvuoroihin. Seminaarissa puhuivat EUATC:n puheenjohtaja Rudy Tirry, Lingsoftin käännösyksikön operatiivinen johtaja Maria Leinonen, Synblen operatiivinen johtaja Jari Herrgård sekä Delinguan kääntäjä Kristiina Ådahl.

 

Isojakin käännöskokonaisuuksia nopealla aikataululla

Elämme mobiilissa maailmassa, jossa asioiden odotetaan tapahtuvan yhä nopeammin. Tämä tempon kiihtyminen näkyy kaikkialla työelämässä, ja sen myötä käännöksetkin tarvitaan usein käyttöön aiempaa tiiviimmällä tahdilla.

Isojen käännöskokonaisuuksien toimittaminen nopeasti vaatii käytännössä niiden jakamista usean eri kääntäjän käännettäväksi samaan aikaan. Tämä on vauhdittanut uusien toimintatapojen luomista ja toisaalta työkalujen kehittämistä näiden prosessien tueksi.

– Jaettu käännösprojekti edellyttää onnistuakseen oikeanlaisia prosesseja, pitkälle integroituja työkaluja, tehokasta viestintää ja toimivaa ohjeistusta, kertoi Jari Herrgård Kielityön tulevaisuus -seminaarissa. Myös Kristiina Ådahlin mukaan työkalujen, kuten muistien ja sanastojen, merkitys korostuu laajoissa jaetuissa projekteissa, kun yhtenäisyyden ylläpitoon on käännöstiimin koon takia kiinnitettävä erityishuomiota.

Jaettujen projektien parissa työskentelemiseen soveltuvat erityisen hyvin pilvipohjaiset sovellukset, joita käytetään myös käännöstoimisto Translatumissa. Näiden työkalujen etuna on tietojen automaattinen, reaaliaikainen päivittyminen: kaiken projektin parissa tehdyn työn hedelmät ovat heti tuoreeltaan kaikkien tiimin jäsenten poimittavissa. Tämä edistää samaan aikaan sekä nopeutta että laatua.

Aihetta käsitellään myös aiemmassa artikkelissamme Työelämän uudet tavat ja tahti vaativat käännösalan työkaluilta uudistumista.

 

Toimitetaan sitä, mitä tarvitaan

Herkkyys asiakkaan tilanteelle tilausvaiheessa on käännöspalveluiden tarjoajalle ratkaisevan tärkeää. – Käännösalalla on välttämätöntä lähteä asiakkaan tarpeista. Se voi tuntua itsestäänselvältä kaikilla toimialoilla, mutta ei sitä ole, sanoi Jari Herrgård. Hän viittasi tässä LVI-alalla pitkään vallinneeseen tilanteeseen, jossa kerrostalon putkiremontti on voinut kestää kolmekin kuukautta hankaloittaen merkittävästi talon asukkaiden elämää.

Tällainen ei ole käännösalalla vaihtoehto, vaan tarjouspyynnön vastaanottajan on kyettävä tunnistamaan asiakkaan kulloinenkin tarve ja vastattava siihen. Joskus se tarkoittaa aikataulun priorisoimista sisällön viimeistelyä tärkeämmäksi, ja tässä voivat tulla esiin yllä mainitut jaettuihin projekteihin liittyvät kyvyt ja resurssit. Toisinaan taas asiakkaalle on nimenomaan tärkeää käännöksen sisältö, sujuvuus ja oikea sävy. Silloinkin käännöstoimistossa on osattava valita käännöstyöhön juuri ne oikeat tekijät ja ohjeistettava heidät oikein.

 

Automaatio tuottaa aikasäästöä

– Teknologiat itsessään eivät ole tärkeitä, vaan niiden merkitys on siinä arvossa, jota ne pystyvät asiakkaan prosesseissa tuottamaan, muistutti Maria Leinonen puheenvuorossaan ja kehotti edelleen pohtimaan, miten kieliteknologiat voivat tehostaa kielipalvelujen tuotantoa.

Käännösalalla tulevaisuuden kieliteknologioilla viitataan tyypillisimmin konekääntämiseen. Aivan viime aikoina sen kehitys onkin ottanut aimo harppauksen, kun Google julkaisi uusimman, neurokonekäännöstekniikkaa käyttävän Translate-ohjelmistonsa. Uuden menetelmän avulla virheiden määrää on voitu vähentää jopa 85 prosenttia palvelun tärkeimmissä kielipareissa.

Kelvollisia konesuomennoksia saamme vielä odottaa. Teknologia voi kuitenkin tuottaa käännöspalveluissa arvoa myös muilla tavoin, kuten kuromalla kiinni eri työvaiheissa esiintyvää väljyyttä. Yksi esimerkki tästä on Translatumin automaattinen tilausjärjestelmä, jonka hyödyistä voi lukea artikkelista Translatumin sähköinen tilaus tuottaa aikasäästöä Differolle. Tilausjärjestelmä perustuu käännöstenhallintajärjestelmä Navitepiin, johon voi tutustua täällä.

 

Käännöstoimistojen palveluvalikoima monipuolistuu

Viestinnän digitalisoituminen on avannut käännösalan toimijoille uudenlaisia mahdollisuuksia. Asiakkailta tuleva kysyntä sekä kilpailuasetelmien tiivistyminen ohjaakin käännöspalveluiden tarjoajia ottamaan valikoimaansa uudenlaisia palveluita.

Käännös- ja kielialan osaaminen niveltyy luontevasti lähialojen, kuten verkkoviestinnän ja digimarkkinoinnin, palveluiden tuottamiseen. Seminaarin pääpuhujan Rudy Tirryn mukaan esimerkkejä käännöstoimistojen uusista palveluista voivat olla monikielisten sisältöjen hakukoneoptimointi sekä verkkosivujen ja muiden verkkopalveluiden sisällön hallinnointiin liittyvät tehtävät. Lisähyötyä asiakkaalle tuovat käännöstoimistojen laajat kansainväliset verkostot ja resurssit.

Palvellakseen asiakkaitaan mahdollisimman kattavasti myös Translatum tarjoaa käännösten hakukoneoptimointiin ja nettisivujen käännössisällön käsittelyyn liittyviä palveluita. Ja jos kaipaat jotain, mitä emme vielä tarjoa, ota yhteyttä – katsotaan, miten se parhaiten onnistuisi!

Käännöstekstin tarkistaminen on asiantuntijatyötä

Posted by Translatum Oy | 26.10.2016

Kun asiakas tilaa käännöstyön käännöstoimistosta, hintaan kuuluu usein itse käännöksen lisäksi toisen kieliammattilaisen tekemä tarkistus. Tätä työvaihetta voidaan hieman sisällöstäkin riippuen nimittää oikoluvuksi, korjausluvuksi, kielenhuolloksi, kielen- tai tekstintarkistukseksi, editoinniksi tai revisoinniksi.

Millaista lisäarvoa tämä toinen työvaihe tuo käännökseen? Entä miten ammattilaisen tekemä editointi eroaa siitä, että tekstin kävisi läpi joku muu kohdekielen osaaja?

 

Tekstintarkistus käännöslaadun tekijänä

Joskus on kysytty, miksi tarvitaan erillinen tarkistusvaihe – eivätkö toimiston käyttämät kääntäjät osaa hommaansa, jos heidän työnsä jälki joudutaan tarkistamaan?

Kyse ei ole lainkaan tästä, vaan toisen henkilön tekemä tekstintarkistus on muodostunut käännösalalla standardiksi, ja sen on todettu yleisesti parantavan käännösten laatua. Kuten kerromme artikkelissamme Miten valita käännöstoimisto tai muu käännöspalveluiden toimittaja?, tätä tarkistusvaihetta voi käyttää myös käännöstoimiston valintakriteerinä.

Kääntäjä toki itsekin tarkistaa käännöksensä, mutta vielä parempi lopputulos saadaan, kun toinen kieliasiantuntija käy tekstin läpi tuorein silmin omasta näkökulmastaan. On nimittäin helppoa sokeutua oman tekstin puutteille, jotka toinen silmäpari taas saattaa havaita nopeastikin.

Tarkistusvaiheen sisällyttäminen käännösprosessiin edistää toiminnan laatua yleisemminkin. Kääntäjien toimittama laatu paranee, kun he saavat palautetta teksteistään. Tämä tosin edellyttää työnkulkua, jossa tarkistettu teksti muutosehdotuksineen palaa vielä kääntäjän nähtäväksi ja hyväksyttäväksi. Esimerkiksi käännöstoimisto Translatumissa näin toimitaan.

Toisiaan täydentäviä vahvuuksia

Etenkin erikoisalojen tekstejä käännettäessä on tärkeää, että kääntäjä tuntee alaa ja sen termistöä. Useimmat asiatekstikääntäjät ovatkin erikoistuneet kääntämään tiettyjen alojen tekstejä.

Käännöksen täsmällisyyden kannalta on etu, jos kääntäjä tietää voivansa keskittyä merkityssisältöjen välittymiseen ja ilmaisun sujuvuudesta ja pintatason viimeistelystä huolehditaan erillisessä tarkistusvaiheessa. Vaikka myös kääntäjä toki on kohdekielen ammattilainen, hänen ei ole järkevää käyttää loputtomasti aikaa sellaisten asioiden viilaamiseen ja tarkisteluun, jotka ovat selkeästi kielenhuoltajan kenttää.

Kaksikielisten sisältöjen hallintaa

Käännösten kielenhuolto on jossakin määrin erilaista kuin suoraan kohdekielellä kirjoitettujen tekstien tarkistaminen. Käännöstoimisto Translatumissa tämä työvaihe tehdään mahdollisuuksien mukaan ns. vertailevana tarkistuksena, jossa käännöstä verrataan lähdetekstiin ja tarvittaessa korjataan sen sisällöllistä tarkkuutta.

Tutkimuksissa on ehkä hieman yllättävästikin todettu, että vertaileva tarkistus parantaa myös tekstin luettavuutta ja  kieliopinmukaisuutta tehokkaammin kuin pelkästään kohdetekstiin kohdistuva tarkistus. Yhtenä syynä saattaa olla se, että kun tarkistaja löytää käännöksestä epäselvästi ilmaistun kohdan, korjausta tai parannusta voi olla helpompi ehdottaa, kun tulkinnan tukena on alkukielinen teksti. Tämä kuitenkin edellyttää kielenhuoltajalta kielitaitoa, jotta hän ymmärtää lähdetekstin sisällön.

Nykyään asiatekstien käännökset tehdään lähes poikkeuksetta käännöstyökaluja käyttäen. Vertaileva tarkistus tehdään joko käännösohjelmassa itsessään tai sitten käännöstyökalun tuottamaan kaksikieliseen Word-asiakirjaan, jonka näkymä saattaa poiketa tavanomaisesta tekstiasiakirjasta hyvinkin paljon. Joka tapauksessa vaatii jonkin verran opettelua, ennen kuin käännöstyökalun segmentoiman tekstin lukeminen ja muokkaaminen alkaa olla sujuvaa.

Ammattimaisuuden tuomaa tehokkuutta

Kun tarkistustyö annetaan kokeneen ammattilaisen tehtäväksi, voidaan luottaa siihen, että teksti käsittelyssä paranee. Ammattilaisella kielenhuollon rutiinit ja perusasiat ovat selkärangassa, minkä lisäksi hän tietää, mistä nopeasti ja luotettavasti löytää sellaisen kielenhuoltotiedon, jota ei kannata säilöä pitkäkestoisessa muistissa.

Asiansa tunteva kielenhuoltaja myös pidättäytyy tekemästä muita kuin tarpeellisia muutoksia. Puhtaasti makuasioihin perustuvien muutosten tekeminen vie turhaan aikaa niin editointivaiheessa kuin korjauksia läpikäytäessäkin. Toisaalta esimerkiksi vanhentuneeseen tai muutoin virheelliseen tietoon pohjautuvat muutokset tosiasiallisesti huonontavat lopputulosta tai ainakin vievät tarpeettomasti aikaa korjausten hyväksymisvaiheessa, kun kääntäjä joutuu itse vielä arvioimaan korjausten hyödyllisyyttä.  

Syvällistä osaamista

Koska kääntäjät ovat kielen ammattilaisia, on mahdollista, että käännöstekstille riittää tarkistusluku, jossa korjataan lähinnä jäljelle jääneet oikeinkirjoitus- ja muut oikeakielisyysseikat. Usein on kuitenkin eduksi, jos tarkistusvaiheessa voidaan kiinnittää syvällisempää huomiota tekstin yleiseen ymmärrettävyyteen, sujuvuuteen ja luettavuuteen.

Joissakin toimeksiannoissa tavoitteena on vapaa käännös, jolta toivotaan erityistä sujuvuutta ja tarvittaessa voimakastakin lähtötekstistä irtautumista. Tällöin kyse ei oikeastaan ole enää perinteisessä mielessä käännöksestä, vaan puhutaan käytännössä käännetyn tekstin toimittamisesta tai copyeditoinnista. Tämä edellyttää tekstin tavoitteiden sisäistämistä, vahvaa sanankäyttötaitoa, hyvää tyylitajua ja kielellistä luovuutta – ominaisuuksia, joita voi odottaa lähinnä kokeneelta, vahvan kielitajun omaavalta tekstityöläiseltä.

Asiakas sisältöasiantuntijana

Yllä on käsitelty käännettävien tekstien tarkistamista kielen- ja tekstinhuollon näkökulmasta. Mitä tulee käännöstekstien asiasisältöön, paras asiantuntija on lopulta asiakas itse.

Lopputuloksen kannalta toimivaksi on todettu työnkulku, jossa asiakkaan edustaja tekee muutoin valmiille käännökselle vielä asiantuntijatarkistuksen. Tässä asiatarkistuksessa keskitytään muun muassa varmistamaan, että teknisistä termeistä käytetään juuri niitä nimityksiä, joita asiakkaan toiminnassa on tapana käyttää. Korjauskierroksen jälkeen teksti palautuu käännöstoimistoon, jossa kääntäjä saa korjaukset nähtäväkseen ja asiakaskohtainen käännösmuisti päivitetään vastaamaan tehtyjä muutoksia.

Eduksi on myös, jos asiakas on tarvittaessa konsultoitavissa jo käännöstä tehtäessä ja pystyy vastaamaan kääntäjän lähettämiin termikyselyihin. Nämä toimintamallit edistävät tulevienkin käännösten laatua, kun käytettävä käännösmuisti ja termistö täsmentyvät jokaisen käännöksen myötä.

Rakenteinen dokumentointi tehostaa sisällön tuottamista ja kääntämistä

Posted by Translatum Oy | 12.10.2016

Tekstien_uudelleenkytt.png

Tekstien_uudelleenkytt.png

 

Tekninen dokumentointi on tärkeä osa monen teollisuus- ja teknologiayrityksen toimintaa: tuotteiden mukana toimitetaan monenlaista tekstiä asennus- ja käyttöoppaista koulutusmateriaaleihin sekä huolto- ja kunnossapito-ohjeisiin. Kun tällaista sisältöä tuotetaan paljon, dokumentoinnin ja siihen liittyvän lokalisoinnin vaatimat resurssit ja kustannukset ovat merkittäviä.

Kun ylläpidetään laajaa tekstikokoelmaa, jota päivitetään ja käännetään säännöllisesti, on järkevää tehostaa dokumentointia panostamalla asianmukaisiin dokumentointikäytäntöihin ja -työkaluihin. Näin vältytään sisällöntuotannon ja kääntämisen päällekkäisyyksiltä, joita väistämättä ilmenee, jos tekninen dokumentointi ja kääntäminen on organisoimatonta ja perustuu esimerkiksi sellaisen perustekstinkäsittelysovelluksen kuin Wordin käyttöön. Kustannustehottomuuden ohella ongelmaksi voivat muodostua myös sisällön epäyhtenäisyys ja suoranaiset virheet.

Organisaatioissa, joissa dokumentaatiota tuotetaan paljon ja samantyyppiset tekstisisällöt toistuvat usein, kannattaakin harkita rakenteisen dokumentoinnin käyttöönottoa. Rakenteisessa dokumentoinnissa sisältö luodaan erillisinä aiheenmukaisina sisältöosioina eli moduuleina, jotka toimivat kokonaisuudesta irrallaan ja joita voidaan siten käyttää uudelleen erilaisissa julkaisuissa. Sisältöä käsitellään esitysasusta ja julkaisutavasta erillään. Modulaarisuus helpottaa sisällön hallintaa, kääntämistä ja julkaisua erilaisissa kanavissa.

Rakenteisen dokumentoinnin tuottamiseen on tarjolla useita erilaisia ratkaisuja ja sovelluksia. Sopivan työkalun valinnassa kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Kansainvälisille markkinoille tarkoitettu dokumentaatio pitää myös käännättää eri kielille, joten prosessia helpottaa huomattavasti, jos valittu dokumentointijärjestelmä keskustelee suoraan käännöstyökalujen kanssa.

Fenten Oy:n selainpohjainen DoX on tästä hyvä esimerkki. Pilvipohjaisena palveluna se mahdollistaa suoran rajapinnan käännöstenhallintajärjestelmä Navitepiin, ja tiedostot liikkuvat järjestelmien välillä automaattisesti.

Fentenin toimitusjohtaja Mikko Tauriainen näkee lisäarvon myös asiakkaille: ”Asiakkaan dokumenttien tuottaminen nopeutuu ja helpottuu, kun asiakkaan käytössä on vain yksi järjestelmä dokumenttien sisällön sekä käännösten tuottamiseen ja hallinnointiin.”

Mitä toimiva tekninen dokumentointi edellyttää tekstiltä?

Rakenteiseen dokumentointiin liittyy läheisesti myös teksteissä käytetyn kielen laatu. Ohjetekstien kaltaisessa teknisessä viestinnässä on tarkoituksenmukaista tavoitella kaikissa tekstisisällöissä ehdotonta yksiselitteisyyttä, helppolukuisuutta ja yhdenmukaisuutta. Se tarkoittaa, että on pyrittävä eroon tavanomaiselle kielenkäytölle tyypillisestä ilmaisun runsaudesta ja monitulkintaisuudesta.

Tällaisiin tarpeisiin onkin kehitetty sääntöjä ja sanastoja, joiden tarkoituksena on karsia luonnollisen kielen monitulkintaisuutta. Järjestelmällisesti toteutettuna tällaisten sääntöjen soveltamista kutsutaan kontrolloidun kielen käytöksi.

Yksinkertaistetun englannin (Simplified Techical English, STE) kaltainen kontrolloitu kieli perustuu sanastoon ja kirjoitussääntöihin. Ideana on, että kullakin sanalla on vain yksi tiukasti määritelty merkitys, jotta väärintulkinnan vaaraa ei ole. Kirjoitussäännöillä tähdätään siihen, että käytettäisiin kohtalaisen lyhyitä, helposti luettavia ja ymmärrettäviä rakenteita.

STE-sanasto voidaan hyvin ottaa pohjaksi myös asiakaskohtaisen termistöön, jolloin sanastoa ja kirjoitussääntöjä voidaan oikeilla työkaluilla hyödyntää jo käyttöohjeen kirjoitusvaiheessa. Näin saadaan lähtötekstistä kontrolloitua ja myös käännökset noudattavat STE:n perusperiaatteita.

Teknisessä dokumentoinnissa kontrolloidun kielen käyttö

  • parantaa ohjetekstien ymmärrettävyyttä ja luettavuutta ja siten käyttöturvallisuutta
  • auttaa tuottamaan yhtenäisempiä ja tasalaatuisempia tekstejä
  • parantaa uudelleenkäytettävyyttä
  • helpottaa ja nopeuttaa kääntämistä.

STE-standardin mukaisesta kirjoittamisesta voi lukea lisää aiemmasta artikkelistamme Yksi sana, yksi merkitys – standardienglannin edut. Yleisempiä vinkkejä käännettäväksi tarkoitetun tekstin laatimiseen löytyy kattavasta artikkelista Näin kirjoitat hyvin kääntyvää tekstiä.

 

Entä mitä vaatii rakenteisen tekstin kääntäminen?

Hyvin suunniteltu ja toteutettu tekninen dokumentointi helpottaa ja nopeuttaa kääntämistä. Koska modulaarinen kirjoittaminen yleensä edellyttää, että kukin osio toimii itsenäisenä kokonaisuutena, käännettävän sisällön kontekstin pitäisi olla suhteellisen helposti kääntäjän hahmotettavissa. Lisäksi käännöstyötä ja lopputuloksen laatua edistää se, että alkuperäinen teksti on kirjoitettu kontrolloidun kielen periaatteita käyttäen eli helppolukuisuuteen, yhdenmukaisuuteen ja yksiselitteisyyteen tähdäten.

Ja kun asiat on ilmaistu samanlaisina toistuvia rakenteita käyttäen, saadaan paras mahdollinen hyöty käännösmuistien käytöstä, kun vain muuttuvat osat tarvitsee kääntää. Tämä näkyy asiakkaalle myös aivan konkreettisena kustannussäästönä.

Käytännössä rakenteisen tekstin kääntämisessä on omat haasteensakin. Kun käännetään vain tekstin muuttuneita osia, ne ovat usein lyhyitä katkelmia keskellä laajempaa kokonaisuutta, jolloin kontekstin selvittäminen ottaa aikansa. Myös termien ja muun ilmaisun säilyttämiseen yhtenäisenä on tällöin kiinnitettävä erityishuomiota.

Tässä on eduksi, jos kääntäjä pystyy hyödyntämään monipuolisesti käytettävissä olevia apuvälineitä, kuten käännösmuistia sekä mahdollisia asiakas- tai projektikohtaisia sanastoja. On myös olemassa erityisiä käännöksen laadunvarmistustyökaluja, jollaisella voi nopeasti tarkistaa laajastakin tekstikokonaisuudesta, miten jokin tietty termi on kussakin kohdassa käännetty.

Kääntäjälle on hyötyä myös kyvystä tunnistaa rakenteisen tiedoston elementtejä – tarvittava käännös saattaa olla erilainen sen mukaan, onko kyseessä esimerkiksi otsikko, leipäteksti, kuvateksti tai hakemistoviite.

Modulaarista tekstiä käännettäessä on tärkeää muistaa säilyttää viittausten yleispätevyys. Jos siis alkutekstissä puhutaan geneerisesti  ”koneesta”, käännöksessä ei voi puhua ”kaivinkoneesta”, vaikka tämä täsmällisempi ilmaus sopisikin kyseiseen yhteyteen paremmin. Sama virke voi kuitenkin tulla myöhemmin käyttöön jossakin muussa tekstissä, jossa kaivinkoneesta puhuminen olisi täysin virheellistä, ehkä jopa absurdia.

Rakenteisen sisällön käsittely siis vaatii asiantuntemusta. Kuitenkin kun kaikki palaset sopivat kohdalleen, rakenteinen dokumentointi helpottaa niin tekstin kirjoittajan, kääntäjän kuin sen lukijankin tehtävää.

Käännöksen hakukoneoptimointi

Posted by Risto Kuosmanen | 13.9.2016

Knnksen_hakukoneoptimointi.jpg

 

Perinteisten painettujen esitteiden tarkoituksena on yrityksen ja sen tuotteiden tai palvelujen esittely mahdollisille asiakkaille. Markkinoiva tyyli pyritään säilyttämään myös käännöksessä, ja sisältöä jatkojalostetaan kohdemaan mukaisesti. Samaa prosessia on toistettu myös kotisivujen lokalisoinnissa. Markkinoiva käännös näyttää ja kuulostaa toki hyvältä, mutta riittääkö se yksinään tuomaan asiakkaita yrityksen kotisivuille? Luultavasti ei. Hyvän käännöksen lisäksi tarvitaan myös käännöksen hakukoneoptimointia, jotta potentiaaliset asiakkaat löytävät tuotteet ja palvelut hakukoneista.

Knnksen_hakukoneoptimointi.jpg

SUJUVA KIELI VAI LÖYDKnnksen_hakukoneoptimointi.jpgETTÄVYYS

Hakukoneoptimointi ja hakusanojen käännettävyys kannattaa huomioida jo lähtötekstin luontivaiheessa. Välillä tarvitaan kekseliäisyyttä, jotta saadaan pidettyä teksti ja tyyli sopivana kuitenkin hakukoneoptimointi huomioiden. Mahdollisimman luonnollinen, mutta rikas kieli, joka on myös hakukoneoptimoitu, toimii parhaiten. Kyseessä on myös tietoinen valinta: onko itseisarvona kirjallinen tuotos, vai halutaanko myös kävijöitä sivuille ja sitä kautta tuloja yrityksen kassaan?

HAKUSANOJEN LOKALISOINTI

Kaikkia hakusanoja ei kuitenkaan pysty suoraan kääntämään toimivasti eri kielille. Lisäksi pitää vielä tietää, millä hakusanoilla ihmiset oikeasti hakevat vastaavia tuotteita tai palveluja. Tämä vaatii jo paikallista tutkimusta ja kilpailijoiden hakusanojen kartoittamista erikseen jokaisessa kohdemaassa.

Esimerkiksi tässä artikkelissa avainsanaksi on asetettu ”käännöksen hakukoneoptimointi”. Tämä termi esiintyy muutaman kerran leipätekstissä ja otsikoissa, mutta ei kuitenkaan häiritsevästi. Vastaava suora englanninkielinen käännös hakusanalle on ”Search Engine Optimatization of translation”. Se ei kuitenkaan toimi sellaisenaan, vaan toimivampi hakusana englanninkielisillä sivuilla on ”SEO Translation”. Suora käännös ei siis aina toimi myöskään hakusanojen osalta, vaan pitää oikeasti tutkia kohdemaassa käytettävät hakusanat ja yleisimmät hakulauseet.

OPTIMOINTI OIKEAN HAKUKONEEN MUKAAN

Vaikka Google onkin johtavassa markkina-asemassa, niin silti näkyvyys pitää varmistaa myös muissa hakukoneissa kohdemaan mukaan. Esimerkiksi Kiinassa käytetään Baidua, Venäjällä Yandexia ja Japanissa Yahoota. Jos tavoitteena on päästä kyseisten maiden markkinoille, niin silloin löydettävyys pitää optimoida näiden hakukoneiden ehdoilla.

JULKAISUALUSTAN VALINTA

Myös julkaisualustan valintaan kannattaa kiinnittää huomiota, jos tavoitteena on näkyvyys kansainvälisillä markkinoilla. Perusoptimoinnin voi toki tehdä tekstin kirjoitus- ja käännösvaiheessa, mutta monissa julkaisujärjestelmissä on optimointiin vielä omat lisätyökalunsa, joilla näkyvyyttä pystyy parantamaan. Esimerkiksi Wordpressissä on Yoast SEO, joka opastaa sivu kerrallaan oikeisiin valintoihin kohti optimoitua sivustoa. Myös tämä työvaihe kannattaa antaa paikallisen natiivin tehtäväksi, koska hän tuntee paikalliset markkinat ja myös käytetyt hakusanat.

Digitaalisen liiketoiminnan sarjayrittäjä Teemu Malinen korostaakin hakukoneoptimoinnin tärkeyttä seuraavasti: ”Kaikki verkkoon tuotettu sisältö pitäisi suunnitella kohderyhmään kuuluvia ihmisiä ja hakukoneita varten, mikäli tavoitellaan maksimaalista arvontuottoa liiketoimintaan. Käännösten suhteen hakukoneoptimointi on siis ihan yhtä tärkeää kuin minkä tahansa muunkin verkkosisällön.”

Käännöksen hakukoneoptimointi on uusin lisäys myös käännöstoimisto Translatumin palveluvalikoimaan. Meidän kauttamme löydät kielen ammattilaiset haluamiisi kohdemaihin. Kotisivujen hakukoneoptimointi voidaan tehdä myös valmiiseen sivustoon, mutta helpointa ja kustannustehokkainta optimointi on sivuston käännöksen yhteydessä.

Topics: kansainvälistyminen, hakukoneoptimointi

Työelämän uudet tavat ja tahti vaativat käännösalan työkaluilta uudistumista

Posted by Translatum Oy | 21.6.2016

Työn luonne on muuttunut, kun etätyö ja muu itsenäinen työskentely on käännösalallakin yhä yleisempää. Toisaalta alalla on tarvetta parantaa tehokkuutta, mikä näkyy esimerkiksi paineina toimittaa käännökset yhä nopeammin. Muun muassa nämä asiat haastavat voimakkaasti perinteiset tavat hoitaa käännösprojekteja.

 

haasteet_w.jpghaasteet_w.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tahti tiivistyy

Muutos näkyy selkeästi havaittavissa käännöstoimistojen arjessa, ja asia on nyt todettu myös käännösteknologiayritys SDL:n tuoreessa Translation Technology Insights -tutkimusraportissa. Kyseisessä tutkimuksessa kartoitettiin käännösalan ammattilaisten näkemyksiä alan teknologisen kehityksen suunnista.

TTI-raportin mukaan neljä viidestä tutkimuskyselyn vastaajasta osallistuu etätyönä toteutettaviin käännösprojekteihin. Toisaalta 70 %:lla on kokemusta siitä, että käännökset tarvitaan käyttöön aiempaa nopeammin. Tämä puolestaan voi tarkoittaa sitä, että laajat tekstikokonaisuudet on jaettava pienempiin osiin, jotta useampi kääntäjä voi työstää käännöstä samaan aikaan.

 

Apua pilvityökaluista

Käännöstoimisto Translatumissa nämä kehityssuunnat on tunnistettu jo useita vuosia sitten. Translatumissa onkin siirrytty lähes kokonaan käyttämään pilvipohjaista käännöstyökalua, joka perinteisiin käännöstyökaluihin verrattuna soveltuu paremmin nykyaikaisiin työn tekemisen tapoihin ja tarpeisiin.

Pilviratkaisu helpottaa kääntäjien ja käännöksiä koordinoivien henkilöiden yhteistyötä, koska sen ansiosta käännösmuisti on aina ajan tasalla ja kaikkien asianomaisten käytettävissä riippumatta siitä, missä ja milloin kukin työtään tekee. Toisaalta laajat mutta kiireiset käännöstoimeksiannot ovat aiempaa varmemmin toimitettavissa: työn jakaminen useamman kääntäjän kesken onnistuu luotettavammin, koska muisti päivittyy automaattisesti ja reaaliaikaisesti käännöstyön edetessä.

Kun käännettävä kokonaisuus on tarpeen jakaa osiin, pilviratkaisun käyttäminen parantaa lopullisen käännöksen yhtenäisyyttä verrattuna perinteisiin paikallisesti käytettäviin käännöstyökaluihin, joita käytettäessä kääntäjät joutuvat työskentelemään toisistaan irrallaan. Rinnakkainen, mutta erillinen työskentely saattaa johtaa siihen, että samanlaisetkin tekstikohdat tulevat käännetyiksi usealla eri tavalla eikä sanastoa käytetä johdonmukaisesti.

 

Oikeat työkalut edistävät myös käännöksen laatua

Aiemmin mainitussa TTI-raportissa esiin nouseekin myös käännöksen laadun merkitys. Käännöksen tilaajan näkökulmasta erityisen tärkeä laadun tekijä on käytetyn termistön oikeellisuus, jota pilvipohjainen käännössovellus, kuten Memsource, myös edistää. Sovelluksessa on integroitu termityökalu, joka ohjaa kääntäjää oikeiden termien valintaan.  Asiakas voi halutessaan itse luoda ja hallita käännöksiinsä liittyvää sanastoa sovelluksen sisällä. Tämä on hyvä vaihtoehto, koska asiakas on eittämättä itse omien tekstiensä ja aihepiiriensä paras asiantuntija.

Nykyisellään työelämä ja työskentelyn tavat ovat alituisessa muutoksessa, ja uusia teknologisia ja muita tarpeita nousee jatkuvasti. Siksi ei ole huono ajatus valita palveluntoimittajiaan niin, että ne pystyvät vastaamaan joustavasti näihin muuttuviin vaatimuksiin. Lue omista näkemyksistämme lisää artikkelista Translatum vie käännösprosessin pilveen.

Näin kirjoitat hyvin kääntyvää tekstiä

Posted by Translatum Oy | 18.5.2016

Kaikki asiatekstit kannattaa kirjoittaa selkeiksi ja helposti ymmärrettäviksi, mutta erityisen tärkeää se on silloin, kun tekstin tiedetään menevän käännettäväksi muillekin kielille. Tekstin käännettävyyden merkitystä taustoitimme edellisessä artikkelissamme Toimiiko tekstisi myös käännettynä?

Käännettäväksi tarkoitettuun asiatekstiin pätevät suurelta osin samat periaatteet kuin mihin tahansa selkeyteen pyrkivään tekstiin. Kääntäminen onkin tekstille eräänlainen happotesti: lopputuloksessa näkyvät helposti lähtötekstin mahdolliset heikkoudet, kuten tarpeettoman mutkikkaat rakenteet, ei-niin-täsmälliset ilmaukset tai virkkeet, joiden logiikassa on parantamisen varaa. Hyvä käännettävyys asettaa kirjoittajalle lisäksi joitakin erityisiä vaatimuksia tai rajoituksia, joita muunlaisissa teksteissä ei tarvitse ajatella.

Teknisen kirjoittamisen ja kääntämisen tarpeisiin on jopa kehitetty kielenkäytön standardi, jonka soveltamisen tulosta kutsutaan yksinkertaistetuksi englanniksi (STE, Simplified Techical English). Siitä voi lukea lisää aiemmasta artikkelistamme Yksi sana, yksi merkitys – standardienglannin edut

Tällaisen ns. kontrolloidun kielen systemaattinen käyttö on etenkin satunnaisiin kirjoitustehtäviin melkoisen järeä työkalu, ja se sopiikin parhaiten teknisten tekstien laatimiseen yrityksissä, joissa esimerkiksi käyttöohjeita laaditaan jatkuvasti ja paljon. Samoja periaatteita hieman kevennettynä voi kuitenkin soveltaa tyystin toisenlaistenkin tekstien käännettävyyden varmistamiseen. Seuraavassa esitetyt ohjeet ja esimerkit koskevat pääosin suomeksi kirjoitettuja tekstejä, mutta perusperiaatteet soveltuvat muihinkin kieliin.

Artikkeli on rakentunut niin, että ensin käsitellään varsinaiseen kielenkäyttöön liittyviä asioita ja lopussa siirrytään tarkastelemaan myös tekstinulkoisia asioita.


to_be_translated12.jpg


Käytä konkreettista kieltä

Kun kirjoitetaan käännettäväksi, on hyvä välttää käyttämästä ”liian hienoja” sanoja ja käsitteitä. Niiden ongelmana on, että vaikka ne saattavat kuulostaa hyvältä, niiden täsmällistä merkitystä on vaikea päätellä.

Mitä väljempi lähtötekstin ilmaus merkitykseltään on, sitä enemmän kääntäessä jää tilaa virhetulkinnoille. Niinkin voi käydä, että pyrkiessään välttämään suoranaisia virheitä kääntäjä ottaa varman päälle ja valitsee hyvin yleisen tason käännösvastineen, joka kattaa suunnilleen kaikki tulkintavaihtoehdot. Tällaisista ympäripyöreyksistä lopputekstin lukijan on vaikea saada otetta.

Millainen kielenkäyttö sitten edistää ymmärrettävyyttä?

  • Konkreettinen alakäsite on monesti parempi kuin abstrakti yläkäsite: mieluummin siis vaahtosammutin kuin palonsammutusratkaisu, kun on kyse tästä nimenomaisesta fyysisestä tuotteesta.
  • Sen sijaan, että käytettäisiin merkitykseltään epäselviä muotisanoja kuten reunaehto, on parempi täsmentää, tarkoitetaanko esimerkiksi ennakkoehtoja tai vähimmäisvaatimuksia.
  • Sellaisia uusmuodosteita kuin yritysuskollinen avainasiakas on syytä välttää: jos tarkoitetaan kanta-asiakasta, kannattaa sanoa niin.

Vaikeille abstrakteille käsitteille on usein tyypillistä, että ne muodostuvat pitkistä, moniosaisista yhdyssanoista. Niitä välttelemällä pysyy selvemmillä vesillä.

Pidä virkkeet lyhyinä...

Virkkeisiin ei kannata mahduttaa liikaa asiaa – yhdessä virkkeessä on yleensä järkevää käsitellä vain yhtä asiakokonaisuutta. Jo 15–20-sanainen virke on pitkähkö. Jos virkkeessä on useita yhtään pidempiä päälauseita, kannattaa harkita niiden erottamista pisteellä omiksi virkkeikseen. Myöskään sivulauseiden ketjutus ei ole suositeltavaa.

Maratonvirkkeiden työstäminen on hidasta niin kääntäjälle kuin muillekin lukijoille: on työlästä yrittää pysytellä selvillä siitä, miten pitkässä virkkeessä mainitut asiat liittyvät toisiinsa. Niiden viittaussuhteet usein väkisinkin hämärtyvät, mikä ei edistä käännöksen täsmällisyyttä.

Ylipitkien virkkeiden tuntomerkeistä voi lukea tästä Kielitohtori-artikkelista.

...ja rakenteeltaan yksinkertaisina

Pituuttakin merkittävämpi asia on virkkeiden ja lauseiden rakenne. On suositeltavaa välttää epäselviä lauseenvastikkeita, pitkiä määriteketjuja ja raskaita substantiivirakenteita.

Lauseenvastikkeita voi olla käännettäessä vaikea tulkita oikein. Otetaan esimerkiksi seuraava virke:

  • Työtä tulisi jatkaa olosuhteiden parannuttua.

Onko siinä kyse suorasta kehotuksesta: työtä tulisi nyt jatkaa, koska olosuhteet ovat parantuneet? Vai onko paino ehdollisuudessa – työtä tulee jatkaa, jos ja kun olosuhteet joskus parantuvat? Tällaisiin asioihin kääntäjä joutuu ottamaan kantaa.

Pitkillä määriteketjuilla tarkoitetaan tällaisia monisanaisia, etupainotteisia kuvauksia:

  • Helsingin käräjäoikeuden viime keväänä tekemää päätöstä koskevaan metsänomistajien valitukseen on nyt saatu vastaus.

Raskaille substantiivirakenteille on tyypillistä minen-muotojen runsas käyttö:

  • Kierrätystavoitteiden saavuttamisen edellytyksenä ovat lajittelun tehostaminen ja uusien keräys- ja käsittelymenetelmien kehittäminen.

Tällaisten paperinmakuisten rakenteiden sijaan kannattaa käyttää simppelisti pää- ja sivulauseita – siis samantapaisia rakenteita kuin käytettäisiin selostettaessa samoja asioita puhuen. Pää- ja sivulauseille perustuva teksti etenee loogisemmin ja auttaa hahmottamaan syy-seuraussuhteita. Tämä helpottaa ja tehostaa suuresti kääntäjän työtä.

Esimerkkivirkkeet voisi kirjoittaa selkeämmin vaikka näin:

  • Helsingin käräjäoikeus päätti viime keväänä [asiasta X]. Metsänomistajat valittivat tuolloin päätöksestä, ja tähän valitukseen on nyt saatu vastaus.
  • Jotta kierrätyksessä päästäisiin tavoitteisiin, on tehostettava jätteiden lajittelua ja kehitettävä uusia tapoja niiden keräämiseen ja käsittelyyn.

 

Rakenna loogisia kokonaisuuksia

Tekstin ymmärrettävyyttä voi edistää huolehtimalla siitä, että se etenee selkeästi ja loogisesti.

Asiakokonaisuudet kannattaa jakaa kohtalaisen lyhyisiin, toisistaan erottuviin kappaleisiin. Samaan kappaleeseen saati saman virkkeen sisälle ei kannata niputtaa toisiinsa liittymättömiä asioita. Tekstiä lukeva ja tulkitseva yrittää luoda mielessään yhteyksiä samassa kappaleessa käsiteltyjen asioiden välille, ja on hämmentävää, jos sellaista yhteyttä ei tosiasiassa ole.

Peräkkäisten virkkeiden välisiä ajatuksellisia suhteita on hyvä kirjata näkyviin käyttäen erityisiä sidesanoja: siksi, niinpä, koska, kuitenkin, vaikka, sen lisäksi...

Viittausten kanssa on syytä olla tarkkana: tekstin sisäinen logiikka hämärtyy, jos jää epäselväksi, millä viitataan mihinkin. Muun muassa pronominien viittaussuhteita on tärkeää pitää silmällä. Esimerkiksi kun suomenkielisessä tekstissä puhutaan kahdesta eri henkilöstä, heihin viitataan taaksepäin eri pronomineilla: ensin mainittuun viitataan pronominilla hän ja jälkimmäiseen pronominilla tämä (ks. Kielitoimiston ohje).

Otsikoiden tulisi vastata sisältöä mahdollisimman hyvin. Jos kohtaan viitataan muualla tekstissä (nk. ristiviittaus), on tärkeää, että otsikon kirjoitusasu toistuu samanlaisena.

Lukitse käsitteet: yksi sana, yksi merkitys

Joissakin teksteissä pyritään välttämään liiallista toistoa, ja siksi niissä käytetään toisinaan synonyymeja tuomaan tekstiin vaihtelua. Käännettäväksi tarkoitetussa tekstissä tämä ei kuitenkaan ole hyvä idea, vaan termejä kannattaa käyttää johdonmukaisesti. Samasta asiasta tulisi käyttää aina samaa nimitystä. Toisaalta yhdellä sanalla ei pitäisi viitata moneen eri asiaan.

Monilla ammattikääntäjillä on nykyään käytössään erityisiä laadunvarmistustyökaluja, kuten Apsic Xbench. Sellaisella on kätevä tarkistella laajastakin tekstikokonaisuudesta, onko termit käännetty yhdenmukaisesti. Lähtökohtaisesti käännöksestä voi kuitenkin tulla korkeintaan yhtä johdonmukainen kuin alkuperäinen teksti on. Tarkkavainuinen kääntäjä voi toki tunnistaa epäjohdonmukaisuudet ja pyytää asiakkaalta täsmennystä, mutta etenkin kiirekäännöksissä tällaiset selvittelyt voivat viedä tarpeettoman paljon aikaa.

Käsitteitä voi katsoa myös siitä näkökulmasta, miten yleisesti ne ovat käytössä. Jos mahdollista, kannattaa välttää liian erikoistuneita termejä, kuten sanoja tai lyhenteitä, jotka ovat ehkä käytössä vain kirjoittajan omassa organisaatiossa. Ainakin niiden merkitystä on hyvä avata vaikkapa erillisessä kääntäjälle annettavassa ohjeessa.

Ohjeistamista voi hyödyntää muutenkin. Teknisessä tekstissä hankalasti käännettäviä ovat lähtökielen yleisluontoiset termit, joilla on kohdekielessä lukuisia vastineita, joista on osattava valita oikea. Tällainen on esimerkiksi suomen kielen kara. Toisaalta sellainen sinänsä hyvin tuttu englannin kielen sana kuin battery voi tarkoittaa joko paristoa tai akkua. Riittävä konteksti toki ohjaa oikeaan suuntaan, mutta ei ole hullumpi idea täsmentää asiaa jo etukäteen.

Leikittele kielellä harkiten

Luovemman tyyppistä tekstiä, kuten markkinointitekstiä, elävöitetään usein erilaisilla vertauksilla, kuvakielellä ja sanaleikeillä. Tämä on luonnollista ja tarkoituksenmukaista, mutta kääntämisen kannalta haasteellista.

Monet vertaukset ovat kulttuurisidonnaisia, eikä niille välttämättä löydy luontevaa vastinetta kohdekielestä. Kaikenlaisia kulttuurisia viittauksia olisikin käytettävä harkiten. Esimerkiksi erilaisissa yhteyksissä paljon käytetty ja varioitu sanonta taipuu vaan ei taitu viittaa alun perin suomalaisten katajaiseen kansanluonteeseen. Toisen kulttuurin edustajan ei voi olettaa tätä tietävän, vaan käännettäessä kulttuurikytkös on purettava.

Myöskään sanaleikin toistaminen toisessa kielessä ei välttämättä onnistu: ilmauksen juju saattaa perustua vaikkapa sanan monimerkityksisyyteen tai lauseessa esiintyvään alkusointuun. Ja jos koko ilmaus on alun perin motivoitunut muodon ja merkityksen yhteisvaikutuksesta, pelkän merkityksen kääntäminen saattaa tuottaa oudon lopputuloksen. Tämä korostuu, kun puhutaan sloganista tai muusta painokkaan aseman saavasta tekstin osasta.

Kielen muodoilla ja merkityksillä pelataan joskus muuallakin kuin mainosten maailmassa. Muun muassa ohjeita ja toimintatapojen kuvauksia esitetään toisinaan muodossa, joissa vaikkapa ominaisuuksien tai vaiheittaisten toimintojen kuvausten alkukirjaimista muodostuu jokin muistisääntönä toimiva sana. Esimerkki tällaisesta akronyymista eli lyhennesanasta voisi olla LYKKY, jonka tarkoitus on kuvata hyvin kääntyvän kielen ominaisuuksia (Lyhyttä, Yksinkertaista, Konkreettista, Kulttuuritonta, Yhdenmukaista). 

Joskus on suhteellisen vaivatonta löytää sanoille kohdekielestä samoilla kirjaimilla alkavat luontevat vastineet. Usein kuitenkaan ei, ja riskinä onkin, että käännös vaikuttaa väkinäiseltä.

Entä jos luova kielenkäyttö on olennaista?

Miten sitten tulisi toimia, jollei luovan kielenkäytön tuomista mahdollisuuksista voida tai haluta kokonaan luopuakaan?

Ensinnäkin on hyväksyttävä se, ettei aina ole mahdollista löytää käännöstä, joka leikittelisi muodoilla ja merkityksillä tismalleen lähtötekstin tavoin. Esimerkiksi kuvakieltä hyödyntävään tekstikohtaan voikin liittää kommentin, jossa pyydetään välttämään liian sananmukaista käännöstä ja kenties avataan tekstikohdan merkitystä tarjoten vaihtoehtoisia tapoja ilmaista sama asia.

Joka tapauksessa on hyvä idea välittää kääntäjälle tieto siitä, mikä on tekstin tavoite ja kohderyhmä ja millaista tyyliä ja sävyä siinä kokonaisuutena tavoitellaan. Onhan mahdollista, että vaikka käännöksessä ei voida toistaa lähtötekstin sanaleikkiä tai alkusointua tietyssä kohdin, sellaisen luomiseen tarjoutuu tilaisuus jossakin toisaalla tekstissä.

Akronyymien suhteen paljon riippuu siitä, voiko lopullisen lukijan olettaa ymmärtävän kyseistä kieltä edes jonkin verran. Jos kyse on esimerkiksi englannista, akronyymin ja/tai sen pohjalla olevat sanat voi ohjeistaa jättämään kääntämättä, jos luontevaa käännöstä ei löydy. Kohdekielisen selityksen voi tällöin liittää mukaan sulkeissa.

Kun kielellisen ilmaisun toimivuus on erityisen tärkeää, tätä kannattaa korostaa käännöksen tilausvaiheessa. Käännöstoimisto osaa silloin etsiä tekstille sopivan kääntäjän ja ohjeistaa tämän oikein. Joskus voi olla tarpeen käyttää erityistä copyedit-palvelua, jossa haluttu tyyli ja sujuvuus varmistetaan erillisellä työvaiheella.

Vältä kahlitsemasta kieltä ulkoasuun

Asiakirjojen visuaalisella muotoilulla ja teknisillä toteutuksilla voi olla vaikutusta käännösratkaisujen toimivuuteen. On muun muassa tyypillistä, että sama teksti on eri kielillä eripituinen. Jos tätä ei huomioida, vaan tekstille varattu tila on tiukasti rajattu tietynkokoiseksi, käännöksen ensisijaisena kriteerinä toimii sen pituus eikä niinkään sisällöllinen sopivuus.

Myös tekstikohtien korostaminen visuaalisin keinoin voi toisinaan aiheuttaa päänvaivaa riippuen siitä, miten se on toteutettu. Niinkin yksinkertainen asia kuin sanojen lihavointi voi tuottaa oudon lopputuloksen, jos se tehdään mekaanisesti perustuen vain sanojen asemaan rivillä tai sivulla. Joskus tekninen tai visuaalinen toteutus voi sitoa asioiden esittämisjärjestystä tai virkkeen sanajärjestystä tavalla, joka vaikeuttaa luontevan käännöksen löytymistä.   

Lisähaastetta voi aiheutua siitäkin, että jokin tekstin osa – kuten tietty sana, nimi tai numero – esitetään teknisesti kuvamuodossa. Kuvamuotoisuus voi asettaa rajoituksia kielenkäytölle ja johtaa esimerkiksi siihen, että kohdekielen oikeinkirjoitussääntöjen rikkomiselta ei voida välttyä. Toisaalta jos kuvamuotoisen tekstin sisältö ei ole kääntäjän nähtävillä käännösvaiheessa, on riskinä, että sitä ympäröivä käännösteksti ei olekaan sopiva.

Löyhemmin itse kääntämiseen liittyvä, mutta kuitenkin lopputulokseen vaikuttava seikka on fonttien käyttö. Käännettäväksi tarkoitettuun tekstiin ei ehkä ole viisasta valita niitä kaikkein eksoottisimpia tai harvinaisimpia fontteja, koska ne eivät välttämättä tue kaikkia kieliä. Ainakin on varauduttava siihen, että fontit joudutaan vaihtamaan käännöstä varten.

Tällaisista seikoista onneksi harvemmin muodostuu ylipääsemätöntä ongelmaa. Käännösprosessin sujuvuutta ja tehokkuutta ne kuitenkin saattavat nakertaa.

Ohjeista!

Käännettävyyttä ajatellen vähemmän on enemmän – paitsi silloin, kun on kyse kääntämisen avuksi tarkoitetusta ohjeista, sanastoista ja viitemateriaaleista. Niiden suhteen ei pidä pihistellä, ainakaan niin kauan kuin ohjeet ovat määränsä ja sisältönsä puolesta vielä järkevästi hallittavissa ja sisäistettävissä.

Edellisissä kappaleissa on jo noussut esiin asioita, joista kääntäjää voi ohjeistaa. Käännöstoimeksiannon mukana toimitettavat ohjeet voivat siis liittyä muun muassa

  • termeihin, käsitteisiin ja lyhenteisiin (esim. kokonaiset monikieliset sanastot)
  • tyyliin, sävyyn ja muuhun ilmaisuun
  • mahdollisesti kääntämättä jääviin osiin (tuotenimet, käyttöliittymätekstit)
  • siihen, miten kääntäjän toivotaan toimivan visuaalisten elementtien suhteen
  • teknisiin seikkoihin, kuten käännösvastineiden pituuteen (merkkimäärään).

Kääntämisen tueksi voi mielellään myös toimittaa ”reffiä” eli viitemateriaalia, jollaista voi olla vaikkapa käännöksen aihepiiriin liittyvät aiemmat (kohdekieliset) dokumentit. Jos käännettävään tekstiin liittyy olennaisena osana kuvia tai videoita (kyseessä esim. videon tai animaation tekstitys), tällainen materiaali on ehdottoman tarpeellista antaa kääntäjän nähtäväksi. Muutoin käännösratkaisuihin voi jäädä toivomisen varaa.

Huomioi tekstien uudelleenkäytön mahdollisuus

Kun yritys tai muu organisaatio on toiminut pitkään, samojen tai melkein samojen tekstien käännöksiä saatetaan tarvita useaan otteeseen. Esimerkiksi tuote-esitteissä osa tuotteista on tyypillisesti samoja kuin aiemmin ja olemassa olevaa kokonaisuutta täydennetään uusien tuotteiden kuvauksilla. Kun tilanteen tasalle päivitetty esite sitten kaipaa kääntämistä, on hyvä selvittää, ovatko aiemmat esitekäännökset edelleen tallella. Niistä on hyötyä vähintäänkin viitemateriaalina.

Jos intresseissä on tehostaa kääntämistä ja toisaalta varmistaa uuden ja vanhan käännöksen keskinäinen yhdenmukaisuus, on järkevää muuttaa vanhoja tekstejä tai tekstinosia vain siltä osin kuin se on tarpeen – ei pelkästä muuttamisen ilosta tai kosmeettisista syistä. Etenkään keskeisiä termejä ja käsitteitä ei kannata vaihtaa, ellei se ole välttämätöntä. Kääntäjä ei nimittäin ainakaan kertomatta tiedä, että kyseessä on ainoastaan pintatason muutos, ja saattaa käyttää kohtuuttoman paljon aikaa miettiessään, miten ilmentäisi eroja käännöksessä.

Kun samanlaisina toistuvista teksteistä halutaan maksimaalinen kustannus- ja muu hyöty, tarvitaan käännösmuistia, joka sisältää sekä alkuperäisen tekstin että sitä vastaavan käännöksen käännöstyökalun ymmärtämässä muodossa. Siksi käännöksen tilaajan kannattaa varmistaa, että kääntämiseen käytetään käännöstyökalua, ja pyytää kääntäessä syntynyt muisti itselleen – siihen asiakkaalla on aina oikeus.

 

Toivotamme LYKKYä tykö hyvin kääntyvien tekstien kirjoittamiseen!

LYKKY2.jpgLYKKY3.jpg

 

Tutustu blogiimme!

Translatumin blogissa jaamme näkemyksiämme käännösalan, kansainvälisyyden ja kielen ajankohtaisista ilmiöistä.

Tilaa blogiartikkelit sähköpostiisi

Viimeisimmät artikkelit