Kansainvälistä viestintää käännöstoimiston silmin

Käännöksen hakukoneoptimointi

Posted by Risto Kuosmanen | 13.9.2016

Knnksen_hakukoneoptimointi.jpg

 

Perinteisten painettujen esitteiden tarkoituksena on yrityksen ja sen tuotteiden tai palvelujen esittely mahdollisille asiakkaille. Markkinoiva tyyli pyritään säilyttämään myös käännöksessä, ja sisältöä jatkojalostetaan kohdemaan mukaisesti. Samaa prosessia on toistettu myös kotisivujen lokalisoinnissa. Markkinoiva käännös näyttää ja kuulostaa toki hyvältä, mutta riittääkö se yksinään tuomaan asiakkaita yrityksen kotisivuille? Luultavasti ei. Hyvän käännöksen lisäksi tarvitaan myös käännöksen hakukoneoptimointia, jotta potentiaaliset asiakkaat löytävät tuotteet ja palvelut hakukoneista.

Knnksen_hakukoneoptimointi.jpg

SUJUVA KIELI VAI LÖYDKnnksen_hakukoneoptimointi.jpgETTÄVYYS

Hakukoneoptimointi ja hakusanojen käännettävyys kannattaa huomioida jo lähtötekstin luontivaiheessa. Välillä tarvitaan kekseliäisyyttä, jotta saadaan pidettyä teksti ja tyyli sopivana kuitenkin hakukoneoptimointi huomioiden. Mahdollisimman luonnollinen, mutta rikas kieli, joka on myös hakukoneoptimoitu, toimii parhaiten. Kyseessä on myös tietoinen valinta: onko itseisarvona kirjallinen tuotos, vai halutaanko myös kävijöitä sivuille ja sitä kautta tuloja yrityksen kassaan?

HAKUSANOJEN LOKALISOINTI

Kaikkia hakusanoja ei kuitenkaan pysty suoraan kääntämään toimivasti eri kielille. Lisäksi pitää vielä tietää, millä hakusanoilla ihmiset oikeasti hakevat vastaavia tuotteita tai palveluja. Tämä vaatii jo paikallista tutkimusta ja kilpailijoiden hakusanojen kartoittamista erikseen jokaisessa kohdemaassa.

Esimerkiksi tässä artikkelissa avainsanaksi on asetettu ”käännöksen hakukoneoptimointi”. Tämä termi esiintyy muutaman kerran leipätekstissä ja otsikoissa, mutta ei kuitenkaan häiritsevästi. Vastaava suora englanninkielinen käännös hakusanalle on ”Search Engine Optimatization of translation”. Se ei kuitenkaan toimi sellaisenaan, vaan toimivampi hakusana englanninkielisillä sivuilla on ”SEO Translation”. Suora käännös ei siis aina toimi myöskään hakusanojen osalta, vaan pitää oikeasti tutkia kohdemaassa käytettävät hakusanat ja yleisimmät hakulauseet.

OPTIMOINTI OIKEAN HAKUKONEEN MUKAAN

Vaikka Google onkin johtavassa markkina-asemassa, niin silti näkyvyys pitää varmistaa myös muissa hakukoneissa kohdemaan mukaan. Esimerkiksi Kiinassa käytetään Baidua, Venäjällä Yandexia ja Japanissa Yahoota. Jos tavoitteena on päästä kyseisten maiden markkinoille, niin silloin löydettävyys pitää optimoida näiden hakukoneiden ehdoilla.

JULKAISUALUSTAN VALINTA

Myös julkaisualustan valintaan kannattaa kiinnittää huomiota, jos tavoitteena on näkyvyys kansainvälisillä markkinoilla. Perusoptimoinnin voi toki tehdä tekstin kirjoitus- ja käännösvaiheessa, mutta monissa julkaisujärjestelmissä on optimointiin vielä omat lisätyökalunsa, joilla näkyvyyttä pystyy parantamaan. Esimerkiksi Wordpressissä on Yoast SEO, joka opastaa sivu kerrallaan oikeisiin valintoihin kohti optimoitua sivustoa. Myös tämä työvaihe kannattaa antaa paikallisen natiivin tehtäväksi, koska hän tuntee paikalliset markkinat ja myös käytetyt hakusanat.

Digitaalisen liiketoiminnan sarjayrittäjä Teemu Malinen korostaakin hakukoneoptimoinnin tärkeyttä seuraavasti: ”Kaikki verkkoon tuotettu sisältö pitäisi suunnitella kohderyhmään kuuluvia ihmisiä ja hakukoneita varten, mikäli tavoitellaan maksimaalista arvontuottoa liiketoimintaan. Käännösten suhteen hakukoneoptimointi on siis ihan yhtä tärkeää kuin minkä tahansa muunkin verkkosisällön.”

Käännöksen hakukoneoptimointi on uusin lisäys myös käännöstoimisto Translatumin palveluvalikoimaan. Meidän kauttamme löydät kielen ammattilaiset haluamiisi kohdemaihin. Kotisivujen hakukoneoptimointi voidaan tehdä myös valmiiseen sivustoon, mutta helpointa ja kustannustehokkainta optimointi on sivuston käännöksen yhteydessä.

Topics: hakukoneoptimointi, kansainvälistyminen

Tuotenimen testaaminen kohdemarkkinoilla

Posted by Translatum Oy | 25.4.2012

Edellisessä artikkelissamme käsittelimme käännöskukkasia. Samaan hengenvetoon voitaisiin puhua myös tuotenimistä ja siitä, mikä merkitys niillä on tuotteen menestymisen kannalta. Tuotenimen toimivuus kannattaa ehdottomasti tarkistaa ennen tuotteen vientiä uusille kohdemarkkinoille. Tällä tavalla välttyy paitsi noloilta tilanteilta, myös turhilta kustannuksilta.

Tuotenimissäkin voidaan mennä vikaan

Joillakin sanoilla voi olla kohdemarkkinoilla hyvinkin negatiivinen yhteys. Esimerkiksi Hangon keksi ei ymmärtänyt, miksi 70-luvulla Suomessa erittäin hyvin menestyneet Rape-keksit eivät herättäneet mielenkiintoa amerikkalaisessa maahantuojassa. Vastaavia esimerkkejä löytyy ihan lähihistoriastakin. Lippulaivamme Nokian syksyllä 2011 lanseeraama Lumia-puhelin herätti oudoksuntaa espanjankielisissä maissa, sillä puhelimen nimi viittasi espanjan puhekielessä maailman vanhimpaan ammattiin…

Hilpeyttä tai vihastusta voi herättää myös se, että vierasperäisten sanojen yhdistelmät muistuttavat jotain kohdekulttuurille tuttua sanaa tai ilmausta. Esimerkiksi australialainen SA Food yritti myydä Suomessa laatuunsa nähden varsin edullista tonnikalasäilykettä nimeltä Sea Tin. Tämä tonnikala ei saanut koskaan suurta suosiota Suomessa. 

Näin tuotenimen testaaminen tapahtuu käytännössä

Kun tuotteen kansainvälistymistä ja vientiä uusille kohdemarkkinoille aletaan vasta suunnitella, on tuotenimen testaaminen jo ajankohtaista. Tuotteelle ei siis kannata ensin tilata valtavaa määrää kalliita painotuotteita, ennen kuin tuotenimen osuvuus ja sopivuus on tarkistettu kohdekulttuurissa.

Kohdekieleen erikoistunut kielenhuoltaja tai kielenkääntäjä voi tehdä tuotenimen testaamisen. Testiin sisältyy yleensä 510 tuotenimeen liittyvää kysymystä, jotka kysytään kohdekulttuurin edustajilta. Testissä voidaan hyödyntää useampia eri kohderyhmiä, sillä usein esimerkiksi eri ikäryhmiltä saadaan tärkeitä näkökulmia nimen osuvuudesta. Testissä pyritään analysoimaan ja perustelemaan sitä, mitä kyseessä olevasta sanasta tulee mieleen tai millaisia mielikuvia se herättää kohdekulttuurissa.

Takaisin suunnittelupöydän ääreen

Toisinaan tuotenimen testiraportti vaatii takaisin suunnittelupöydän ääreen palaamista. Jos tämä on tilanne, siitä ei kannata masentua. Parempi katsoa kuin katua, eikö? Tuotenimi voidaan joko määritellä kokonaan uudelleen tai sitten käyttää vain tietyssä kohdemaassa eri nimeä. Näin on esimerkiksi tehty Mitsubishi Pajeron kanssa. Samaa autoa kutsutaan Espanjassa Mitsubishi Monteroksi, sillä sana Pajero on espanjaksi eräänlainen haukkumasana ihmisen seksuaaliselle suuntautumiselle.

3 vinkkiä tuotenimen testaamiseen

  • Tee tuotenimen testaus jo siinä vaiheessa, kun vasta suunnittelet kansainvälistymistä ja etenkin ennen kuin tuotteelle on tehty mitään painettua materiaalia.
  • Pidä huolta siitä, että testaaminen tehdään nimenomaan kohdekulttuurissa. Pelkkä kielellinen tarkistus ei riitä.
  • Kiinnitä huomiota käännöstoimistosi kansainväliseen verkostoon. Tuotenimen testaus tulisi teettää natiivilla kielenpuhujalla  löytyyhän käyttämäsi käännöstoimiston kielivalikoimasta varmasti kaikki tarvitsemasi kielet?
 

Topics: kansainvälistyminen

Tutustu blogiimme!

Translatumin blogissa jaamme näkemyksiämme käännösalan, kansainvälisyyden ja kielen ajankohtaisista ilmiöistä.

Tilaa blogiartikkelit sähköpostiisi