Kansainvälistä viestintää käännöstoimiston silmin

Suomi–englanti–suomi: kääntääkö itse vai tilatako käännöstoimistosta?

Posted by Translatum Oy | 5.2.2019

suunta-1

 

Yhdeksän kymmenestä 18–64-vuotiaasta suomalaisesta osaa englantia. Taitavaksi englannin kielen käyttäjäksi arvioi itsensä kolmannes aikuisista. (Lähde: Tilastokeskus 1, 2.) Monilla on työkielenä englanti, joillakin kotikielenäkin; moni on opiskellut korkeakoulussa englantia tai englanniksi; jotkut ovat asuneet englanninkielisessä maassa. Arjessa toimivaan kielitaitoon on monta reittiä.

Mieleen voi siis hiipiä ajatus: eikö useimmilta työpaikoilta löydy joku, joka pystyy kynäilemään organisaation tarvitsemat käännökset suomesta englantiin ja toisinpäin? Mihin tarvitaan erityisiä kääntäjiä?

Alla pohdimme, milloin teksti on perusteltua kääntää itse ja milloin on viisasta käyttää ammattikääntäjää. Kaikki sanottu pätee tietenkin muihinkin kieliin kuin vain englantiin.

 

Tee englannin käännökset itse, jos...

 

…Kielitaitosi on kattavaa ja syvällistä

Pystyt luottamaan siihen, että kielitaitosi kantaa. Sanaston ja kielen rakenteiden hallinta on niin hyvää, etteivät puutteet ja virheet juurikaan rajoita ilmaisuasi. Tunnistat ja osaat tuottaa merkitys- ja tyylivivahteita, etkä sekoita yleiskielen ja puhekielen ilmaisuja keskenään. Oikeinkirjoituksesi on vahvaa.

Kun puhutaan englantiin päin kääntämisestä, hallitset myös amerikan- ja brittienglannin erot ja osaat kirjoittaa johdonmukaisesti halutulla variantilla.

 

…hallitset kielitaidon lisäksi myös kääntämisen taidon

Osaat kääntää paitsi sanoja myös kokonaisia ajatuksia, niin että lopputulos ei kuulosta sanasta sanaan käännetyltä. Tiedät, miten erot viestintäkulttuureissa vaikuttavat erikielisiltä teksteiltä odotettuun tyyliin, jotta osaat kääntää tavalla, joka vetoaa juuri haluttuun kohderyhmään. Hallitset myös eri tekstilajien käytännöt.

Tiedonhakutaitosi ovat hyvät, niin että osaat etsiä kohdekielen vastineita alkuperäisessä tekstissä esiintyville termeille. Osaat ja voit hyödyntää paitsi sanakirjoja myös muuta tarjolla olevaa materiaalia, kuten alalta julkaistuja tekstejä.

 

…haluat ja voit käyttää aikaasi kääntämiseen

Hahmotat, miten kauan sinulta kestää esimerkiksi 2 000 sanan pituisen tekstin kääntäminen, ja sinulla on käytettävissäsi tähän tarvittava aika. Pystyt sovittamaan keskittymistä vaativan käännöstyön muun työsi lomaan. Olet myös motivoitunut tekemään niin.

 

…tekstin aihepiiri ja sanasto ovat sinulle erityisen tuttuja

Itse kääntäminen voi olla realistinen vaihtoehto, kun teema ja sanasto eivät ole yleisesti tunnettuja ja kohderyhmä on tarkkaan rajattu. Näin voi olla esimerkiksi organisaation sisäisessä viestinnässä, kun käytössä on omaleimaista ”oman talon kieltä”, tai muussa rajatun ryhmän välisessä viestinnässä.


 

Käytä ammattikääntäjää aina, kun...

 

…voit käyttää omaa aikaasi tehokkaamminkin

Joskus ihmisille tulee yllätyksenä, miten aikaa vievää puuhaa kääntäminen on. Kokemuksensa ja ketterien käännöstyökalujensa (jollaiseksi ei muuten voi lukea Exceliä) voimin ammattikääntäjä kääntää päivässä noin 1 000–2 000 sanaa. (Vertailun vuoksi: tässä blogijutussa on kuutisensataa sanaa.)

Jos olet esimerkiksi copywriter, sinulle voi yhden jutun valmiiksi kirjoitettuasi olla mielekkäämpää siirtyä seuraavan suunnitteluun kuin jäädä kääntämään edellistä toiselle kielelle. Jos taas olet tottunut pyörittelemään työssäsi ihan muita juttuja kuin sanoja ja tekstejä, kääntäminen ei välttämättä tunnu kovin antoisalta työltä.

 

…haluat viestiä takuuvarmasti oikeita asioita 

Kääntämisessä ongelmana ei aina ole se, että ei tiedä, vaan se, ettei tiedä, että ei tiedä.

Otetaan esimerkiksi fraasi quality products, joka esiintyy monen suomalaisyrityksen englanninkielisillä verkkosivuilla. Suomalaisen korvaan tämä on aivan luontevaa, onhan kyseessä suora käännös suomen laatutuotteista. Äidinkielisen englanninpuhujan korvaan ilmaus on kuitenkin tynkä: hän jää ihmettelemään, onko kyse hyvästä vai huonosta laadusta. Laadukkuudesta – sekä tuotteiden että viestinnän! – kertoisivat sanat high-quality products.

Vastaavia pienempiä ja isompia lipsahduksia tapahtuu herkästi etenkin, kun käännetään muulle kuin omalle äidinkielelle. Arkisessa vuorovaikutuksessa se ei ole vakavaa. Kuitenkin jos tekstillä on tarkoitus vakuuttaa lukija esimerkiksi tekemään ostopäätös, käännöksen laadusta tinkiminen on riskipeliä.

 

…haluat käyttää samoja käännöksiä myöhemminkin

Käännöstoimistoissa käytetään ammattimaisia käännöstyökaluja, jotka tallentavat kääntäjän tuotokset niin kutsuttuun käännösmuistiin. (Joko mainitsimme, että Excel ei varsinaisesti ole sellainen?)

Käännösmuistin käytöstä on monenlaista hyötyä. Samankaltaisena toistuvien tekstien kääntäminen on nopeampaa ja sinulle asiakkaana myös edullisempaa. Tekstit ja termit myös säilyvät yhtenäisempinä, mikä vahvistaa yleistä mielikuvaa laadusta.

Asiaan liittyy myös inhimillinen näkökulma: käännöstyötä tekevälle on turhauttavaa kääntää yhä uudelleen tekstejä, jotka tietää kääntäneensä jo aiemmin (eikä niiden etsiminen Excelin solusyövereistä ole juurikaan sen palkitsevampaa).

 

excel cat tool

 

Parhaat käännökset rakentuvat yhteistyönä

Parasta käännösjälkeä syntyy, kun käytettävissä on sekä ammattikääntäjän käännösosaaminen että asiakkaan sisältöosaaminen.

Kun siis teet ratkaisun tilata käännökset ammattilaiselta, vaikkapa meiltä, pyri silloinkin vastaamaan kääntäjän mahdollisiin termitiedusteluihin. Se parantaa tulevienkin käännösten laatua, kun käytettävä käännösmuisti ja termistö täsmentyvät jokaisen käännöksen myötä. Tiesithän muuten, että kääntämisen tuloksena syntyvä käännösmuisti on käännöksen tilaajan omaisuutta?

Ja huolimatta aiemmista hienovaraisista viittauksista taulukkolaskentaohjelman ominaisuuksiin: kyllä, käännämme ilomielin myös ne Excel-materiaalit!

 

Suunnittele käännöstarpeesi – palvelet asiakkaitasi paremmin ja säästät rahaa

Posted by Translatum Oy | 21.1.2019

aikataulu

 

Kun tuotetaan sisältöjä, tekstien kääntäminen muille kielille on yleensä se viimeinen vaihe. Käännättämiseen havahdutaan usein sitten, kun alkuperäinen kieliversio – Suomessa yleensä suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen – on julkaisuvalmis. Silloin sopivan käännöspalvelun löytämisellä ja käännösten saamisella on jo kiire.

Kiire ei ole paras lähtökohta huippulaadun tuottamiselle. Toki on tilanteita, joissa käännöksen ei tarvitse olla viimeisen päälle viilattu. Viestintä on kuitenkin tärkeä osa asiakaskokemusta. Jos haluat erottua kilpailijoistasi ja tarjota hyvän asiakaskokemuksen, käännöksen laatu on asia, josta et halua tinkiä. Kun alkuperäinen viestisi on tarkkaan harkittu ja hiottu, miksi antaisit kaiken tuon valua hukkaan hätiköidyn käännöksen myötä? Eivätkö kyseisen kielialueen asiakkaat ole merkityksellisiä yrityksesi toiminnalle?

Pienellä ennakoinnilla saat hyvin todennäköisesti parempia käännöksiä. Kun pahin aikapaine on poissa, saat enemmän liikkumavaraa sen suhteen, kuka käännöksen tekee ja miten. Osaat tilata ja ohjeistaa käännökset fiksummin. Vältyt myös maksamasta enempää kuin on tarpeen.

 

Anna itsellesi aikaa löytää paras tekijä

Ota asiaksesi selvittää, millaisia käännöspalveluja ja käännöstoimistoja on tarjolla, ennen kuin mikään varsinainen deadline painaa päälle. Silloin osaat tarpeen tullessa pyytää tarjousta muiltakin kuin jo ennalta tiedossa olleilta tai muuten helposti esiin nousevilta yrityksiltä. Näissä palveluntuottajissa ei välttämättä ole mitään vikaa, päinvastoin – mutta et voi olla varma, että juuri ne vastaavat tarpeisiisi parhaiten.

Hyviä palveluntarjoajia voi löytää hyödyntämällä kollegoiden kokemuksia ja suosituksia. Näitä voi etsiä ja kysellä myös sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi LinkedInissä tai Facebookin ammattiaiheisissa keskusteluryhmissä.

Tällä tavoin ennakoiden ehdit myös testata käännöspalvelun sopivuutta ensin jollakin pienehköllä toimeksiannolla ennen isoja ja kriittisiä. Pääset kokemaan itse, millaista käännöslaatua ja asiakaspalvelua käännöstoimisto tarjoaa.

Lue myös: Miten valita käännöstoimisto tai muu käännöspalveluiden tarjoaja?

 

Anna kääntäjälle aikaa löytää paras käännös

Kun käännöksellä on kiire, ripeys on valttia. Hyvällä käännöstoimistolla on laaja verkosto, josta löytyy nopeasti asiantunteva kääntäjä, jonka aikatauluihin kiirekäännöskin solahtaa. Kokenut kääntäjä työskentelee tehokkaasti, ja käännösmuistit ja muut ohjelmat tukevat hänen työtään.

Silti on huomioitava, että kääntäminen on ajatustyötä. Mitä tärkeämpi teksti on kyseessä, sitä tärkeämpää on kääntää se harkitusti ja ajatuksella. Ja mitä vapaammin tai luovemmin käännetään, sitä enemmän kääntämiseen sisältyy hetkiä, jolloin sormien liike näppäimistöllä pysähtyy ja kaikki toiminta tapahtuu korvien välissä.

Vaikka siis aikataulua voi usein jouduttaa tehokkaalla koordinoinnilla ja teknologiaa hyödyntämällä, itse kääntämistä kannattaa kiirehtiä vain niin paljon kuin ajattelua ylipäätään kannattaa kiirehtiä.

 

Kartoita ja kalenteroi käännöstarpeet

Ketä tekstillä on tarkoitus puhutella, mitä tarkoitusta sen on määrä palvella? Minkäkielisille asiakkaille teksti on suunnattu? Paras tilanne on, jos sisältöjen kirjoittaminen perustuu laajempaan viestintä- tai markkinointistrategiaan. Tällöin käännöstarvetta ei tarvitse miettiä saati perustella erikseen tekstien jo valmistuttua.

Pohdi joka tapauksessa ainakin seuraavia:

Ennakoi jo tekstejä suunniteltaessa, mitkä tekstit tarvitsee kääntää.

 Varaa kääntämiselle oma aikansa työnkulkuun. Laske, milloin käännös tarvitsee tilata, jotta se on valmis, kun sitä tarvitaan. Nyrkkisääntönä ajankäytön suunnittelussa voi pitää sitä, että ammattikääntäjä kääntää päivässä noin 2 000 sanaa. Alku- ja loppupäähän kannattaa varata aikaa käännöstyön koordinointiin.

 Harkitse, millä kielellä alkuperäinen teksti kannattaa kirjoittaa. On tietenkin luontevinta, että suomenkielinen kirjoittaa suomeksi. Jos teksti on kuitenkin tarkoitus kääntää harvinaisemmille kielille, voi olla helpompaa ja edullisempaa käännättää englannin- kuin suomenkielistä tekstiä.

Katso, voisitko ajoittaa samantyyppisiä tekstejä samalla kertaa käännettäviksi. Useimmilla käännöspalveluilla on käytössään jonkinlainen minimihinta, joten aivan lyhyitä tekstejä ei ole taloudellisesti kannattavaa käännättää jokaista erikseen. Kääntäjä saa tekstien kokonaisuudesta myös erittäin hyödyllistä ja tarpeellista kontekstia työlleen.

 Mieti, millaisia ohjeita, taustatietoa ja materiaaleja käännöstilauksen oheen tarvitaan, jotta käännöksestä tulee mahdollisimman hyvä. Harkitse esimerkiksi kääntäjille tarkoitetun tyyliohjeistuksen luomista. Kun ohjeet ovat valmiina, niitä ei tarvitse joka kerta kirjoittaa uudelleen.

 

Pyydäthän tarvittaessa tarjouksen myös meiltä – saat sekunneissa tarjousviestin, josta näet myös aika-arvion:

Pyydä tarjous käännöksestä

 

Kolme tapaa, joilla kääntäminen voi parantaa tekstiä

Posted by Translatum Oy | 22.10.2018

Oletko joskus kuullut sanottavan: ”Onpa huonosti kirjoitettu teksti. Se on varmaankin käännös!”

Ei-ammattimaisesti käännettäessä voi tekstistä tosiaan hävitä jotakin – kuten luontevuus, sujuvuus tai jopa täsmällisyys – mutta oletko tullut ajatelleeksi, että hyvin tehtynä kääntäminen voi myös parantaa tekstiä?

 

Kääntäminen voi parantaa tekstiä.

 

1. Kääntäjä käy tekstiä läpi tarkalla kammalla

Kaikissa pidemmissä teksteissä on jonkinlaista parantamisen tai täsmentämisen varaa – niin kuin varmasti tässäkin kirjoituksessa. Vaikka teksti käytäisiin läpi miten monta kertaa tahansa, aina jotakin pientä voi jäädä. Se on vain inhimillistä.

Kun puhutaan asiateksteistä, harva lukee yksittäistä tekstiä alusta loppuun yhtä tarkasti kuin sen kääntäjä. Tämä on tietysti kääntäjän työn perusasioita, mutta sillä on asiakkaan kannalta edullinen sivuvaikutus: kääntäjän haaviin jäävät samalla myös alkuperäisen tekstin mahdolliset epätäsmällisyydet.

Nämä voivat olla vaikkapa epäjohdonmukaisesti käytettyjä termejä tai tietoja, jotka yhteen kohtaan on päivitetty, mutta toiseen ei. Ne voivat olla kesken jääneitä virkkeitä, vääriä ristiviittauksia, virheitä lukujen numeroinnissa. Kaikki asioita, jotka hyvä kääntäjä bongaa ja korjaa käännökseen – ja kertoo myös asiakkaalle, jotta samat asiat osataan korjata myös alkuperäiseen tekstiin.


2. Kääntäminen on loistava tilaisuus selkeyttää tekstiä

Esimerkiksi käyttöohjeiden kirjoittamiseen on olemassa perusteltuja hyviä käytäntöjä: Käyttäjää kannattaa kehottaa suoraan käskymuotoa käyttäen, ei kierrellen passiivissa. Virkkeet kannattaa kirjoittaa lyhyiksi ja mutkattomiksi. Asioista on hyvä käyttää samoja nimityksiä kautta linjan. Tällaisilla suosituksilla tavoitellaan helppolukuisuutta ja johdonmukaisuutta – pohjimmiltaan siis selkeyttä ja ymmärrettävyyttä.

Kaikkia ohjetekstejä ei välttämättä ole kirjoitettu näiden suositusten mukaisesti. Tekstejä käännettäessä tarjoutuu kuitenkin erinomainen mahdollisuus myös niiden selkeyttämiseen. Vaikka siis alkuperäinen ohjeteksti olisi kirjoitettu passiivia käyttäen, kääntäjä voi hyvien käytäntöjen mukaisesti käyttää aktiivimuotoja omassa käännöksessään.

Esimerkiksi sopimustekstit ja käyttöehdot on vanhastaan kirjoitettu kiemuraista lakikieltä käyttäen. Näitäkin mutkia voi osaava kääntäjä matkansa varrella suoristella esimerkiksi virkkeitä lyhentämällä. 

 

3. Kääntäjä myös huoltaa kieltä

Työelämän tekstejä kirjoittavat ihmiset ovat usein omalla alallaan erittäin päteviä asiantuntijoita. He voivat olla samalla myös ammattikirjoittajia – mutta ymmärrettävästi tämä on kuitenkin enemmän poikkeus kuin sääntö. Siksi käännettävät tekstit eivät aina ole kieliasultaan ja oikeinkirjoitukseltaan viimeisen päälle huoliteltuja.

Kääntäjät sen sijaan ovat kielen ammattilaisia, joiden työhön kuuluu hallita syvällisesti myös oikeinkirjoitus. Joissakin käännöstoimistoissa käännös käy vielä erityisen kielentarkistajan katseen alla. Ammattimaisesti käännetty teksti onkin aina kielellisesti huoliteltua. 

 

Palaute on asiakkaan huomioimista

Alkutekstiin liittyvien parannusten ehdottaminen on usein kääntäjälle jonkinkokoisen kynnyksen takana: koskaan ei voi olla varma, onko palaute tervetullutta. Huomioiden kerääminen ja muotoilu kommenteiksi tarkoittaa myös yhtä työvaihetta lisää.

Jos siis asiakkaana saat kääntäjältä alkutekstiin liittyvän kommentin, tiedät, että hän arvostaa sinua, ajattelee parastasi ja haluaa työllään tuottaa sinulle lisäarvoa.

 

 

 

 

 

Käännöstoimistossa pelataan sanoilla

Posted by Translatum Oy | 25.9.2018

erotellaan

 

Puhelin soi:

Käännöstoimistossa, miten voin auttaa? Huomiselle parin sivun käännös englanniksi, kuulostaa ihan mahdolliselta. Mutta osaisitko kertoa, miten paljon sanoja tekstissä on?

 

Tällaista keskustelua pääsee käännöstoimistossa todistamaan harva se päivä. Miksi se sanamäärä oikein kiinnostaa?

Kun käännöstoimiston ihminen kyselee sanamäärän perään, hän koettaa hahmottaa työn mittaluokkaa, käännöksen hintaa ja toimitusaikaa. Käännösalalla nimittäin operoidaan sanoilla ja niiden määrillä. Asiakkaan ei kuitenkaan ole pakko selvittää sanamäärää etukäteen itse. Lue alta lisää!

 

Selkein kriteeri: Alkuperäisen tekstin sanamäärä

Alalla on edelleen käytössä useita hinnoittelumalleja:

  • alkuperäisen tekstin sanamäärä
  • käännöksen sanamäärä
  • rivien määrä
  • merkkien määrä (välien kanssa tai ilman)
  • sivujen/liuskojen määrä
  • käytetty aika tunneissa.

Sivumäärä voi äkkiseltään tuntua intuitiiviselta tavalta ilmoittaa tekstin laajuus, mutta on oikeasti varsin epämääräinen käsite. Asetteluista ja fonttikoosta riippuen yhdelle sivulle asettuvan tekstin määrä saattaa vaihdella melkoisesti. Etenkin PDF:issä "yhden sivun" käsite on hyvin laaja. Sama ongelma on rivimäärässä.

Tuntiperusteisessa hinnoittelussa hinta selviää vasta jälkikäteen, mikä on riski asiakkaalle. Vaihtoehtoisesti hinta perustuu etukäteisarvioon, mikä taas ei ole helposti mallinnettavissa nykyaikaisten automaattisten tarjousjärjestelmien käyttöön.

Paras hinnoittelumalli on sanamäärä, ja asiakkaan kannalta nimenomaan alkuperäisen tekstin sanojen mukaan laskettuna. Jos hinta perustuu käännöksen sanamäärään, kyseessä on joko arvio, joka ei välttämättä vastaa todellisuutta, tai sitten lopullisen hinnan saa tietää vasta käännöksen jo valmistuttua. Kumpikin menettely jättää toivomisen varaa.

Alkutekstiin perustuva sanataksa on kaikista yksiselitteisin, ja sen ansiosta käännöksen lopullinen hinta on kaikkien osapuolten tiedossa etukäteen. 

 

Laita kone selvittämään sanamäärä

Word-tiedoston sanamäärän voi tarkistaa helposti Tarkista-välilehden Sanamäärä-kohdasta. Läheskään kaikki tekstit eivät kuitenkaan ole docx-muodossa. Word ei myöskään osaa huomioida tekstin sisäistä toistoa, joka voi madaltaa käännöksen hintaa.

Joissakin käännöstoimistoissa onkin mahdollista saada käännöstyöstä automaattitarjous. Se tarkoittaa, että kun käännettävän tekstitiedoston lataa käännöstoimiston systeemiin, se laskee tiedostosta sanamäärän automaattisesti. Esimerkiksi Translatumin käytössä oleva järjestelmä osaa selvittää sanamäärän 50 eri tiedostomuodosta.

Automaattitarjouksen pyytäminen ei vaadi ihmistyötä eikä tarjous sido vielä mihinkään, joten se on kätevä tapa hahmotella itselleen käännöstyön laajuutta.

 

Sanamäärä on myös kääntäjän mittatikku

Sanamäärän avulla määritellään käännöstyön hinnan lisäksi myös siihen kuluva aika – siis kääntäjän etenemisvauhti. Ammattikääntäjän päivävauhti on yleensä parintuhannen sanan luokkaa. Tätä lukemaa käytetään myös toimitusajan arvioinnissa.

Vaikka käännöksen hinta voidaan määritellä kiinteäksi etukäteen, käännökseen kuluvaa aikaa on vaikeampi määrittää aivan näin tarkkaan, koska eriaiheiset ja -tyyppiset tekstit ovat erilaisia kääntää. Esimerkiksi ohjelmistojen käyttöliittymätekstien tai yksittäisistä sanoista koostuvien termilistojen kääntäminen vie suhteessa enemmän aikaa kuin juoksevasanaisten tekstikokonaisuuksien kääntäminen.

Kokenut kääntäjä pystyy kuitenkin sanamäärän ja tekstisisällön perusteella arvioimaan varsin luotettavasti, miten kauan niiden kääntäminen laadukkaasti kestää. Sanamäärän perusteella hän seuraa myös oman työnsä etenemistä.

 

Käännösalalla siis paitsi luetaan ja tulkitaan myös lasketaan sanoja: voi oikeastaan sanoa, että sana on alan tärkein yksikkö. Nyt tiedät, miksi aina kyselemme sanamäärän perään!

 

Kun käännöstyön aikataulu ei saa pettää

Posted by Translatum Oy | 18.9.2018

Toimitusvarmuus on käännöstoimistolle erittäin tärkeä ominaisuus.

 

Jos ei nyt elämän ja kuoleman kysymys, niin ainakin miljoonan dollarin kysymys – sellainen voi käännöksen saaminen ajallaan olla.


Asiakas on tilannut meiltä koneen, jonka toimitus on kuun loppuun mennessä. Koneen mukana täytyy toimittaa myös asiakkaan kielelle käännetty käyttöopas. Jos toimitus myöhästyy tai jää vajaaksi, maksamme huikeita sakkoja sopimusrikkeestä.
Saimme potentiaaliselta asiakkaalta ison ja kiireellisen tarjouspyynnön. Tarjous täytyy saada lähtemään seuraavana päivänä, mutta sitä ennen tarjouksen liitteeksi tulevat dokumentit täytyy kääntää.

 

Toisaalta kun yrityksellä on tuhannen taalan tilaisuus markkinoida tuotteitaan, se ei saa tärväytyä käännöksen myöhästymisen vuoksi.

 

Ensi viikolla lähdemme messuille. Messuja varten painatamme esitteitä. Ennen painopäivää tarvitsemme esitetekstien käännökset kolmella kielellä sekä taiton jokaiselle kieliversiolle.
Olemme lanseeraamassa uutta tuotetta, ja julkistustilaisuus on torstaina. Lanseerauksesta kertova tiedote täytyy saada julkaistua usealla kielellä saman päivän aikana.

 

Käännöksen tilaajalle toimitusaika on laadun ohella yksi tärkeimpiä asioita. Miten käyttämäsi käännöstoimisto varmistaa, että aikataulusi tulee varmasti huomioiduksi ja sovittu dedis pitää? Entä milloin hälytyskellojen kannattaisi soida?

 

Parhaassa palvelussa on ihminen välissä

Käännösala digitalisoituu: kaikissa nykyaikaisissa käännöstoimistoissa on automatisoitu vähintään joitakin tilausprosessin vaiheita. Tämä nopeuttaa mekaanisia mutta käsin tehtynä työläitä tehtäviä, kuten käännettävien tekstien sisällön analysointia ja hinnan laskemista. Myös tarjous- ja tilausviestit voivat olla automaattisia.

Automatisointi auttaa lyhentämään toimitusaikoja, mutta kokonaan sen varaan ei asiakaspalvelua voi jättää. Vai miten luottavainen olo sinulle tulisi, jos käännöstoimisto vastailisi kriittisen tärkeäksi ilmaisemaasi tilaukseen pelkästään koneen generoimilla viesteillä?    

Käännöstoimistossa on oltava asiakkaiden töitä hoitamassa ihmisiä, eikä mitä tahansa tyyppejä, vaan sellaisia joilla on silmää ja korvaa asiakkaan tilanteille. Ihmisiä, jotka nappaavat kertomastasi kiinni, priorisoivat oikeita asioita ja viestivät olennaisen eteenpäin käännöstyön varsinaisille tekijöille.

 

Kokemus tuo varmuutta

Herkkyys asiakkaan tarpeille on käännösalalla vahvuus, mutta niin on myös oman toimialan rutiinien hallitseminen. Samoin tarkkanäköisyys, joka auttaa huomaamaan käännösprosessin mahdolliset pullonkaulat ja solmukohdat jo kaukaa. Nämä asiat tulevat vain kokemuksen myötä.

Kun aikataulussa ei ole löysää, ei ole oikea hetki etsiä oikoreittejä. Silloin ei ole aikaa haparoinnille oikeiden kääntäjien tai käytäntöjen etsinnässä. Ei varaa yritykseen ja erehdykseen, ei lukuisiin tarkistuskierroksiin. Silloin kokemus on kullan kallista, vakiintuneisuus valttia. 

 

Nopeita korjausliikkeitä, kun tilanne vaatii

Käännöstoimiston porukan on oltava hereillä, kun tapahtuu jotakin sellaista, joka voisi vaarantaa käännöstyön palautuksen ajallaan:

  • Sairastapauksia?
  • Teknisiä ongelmia?
  • Inhimillisiä erehdyksiä?

Täydellisessä maailmassa mitään näistä ei sattuisi, mutta oikeassa elämässä herra Murphy saattaa hyvinkin poiketa kylään.

Yleensä kaikki on pelastettavissa, kunhan viestintä pelaa ja asioihin puututaan ajoissa. Kääntäjää voidaan vaihtaa tai työtä voidaan jakaa useammalle eri kääntäjälle – pilvityökalut auttavat varmistamaan käännösjäljen yhtenäisyyden. Verkostomainen työote auttaa löytämään oikean osaajan ongelmien ratkaisemiseksi.

Luottamus vaatii myös läpinäkyvyyttä. Jos matkaan tulee mutkia, haluat tietää siitä ennemmin kuin liian myöhään.

 

Liian hyvää ollakseen totta?

Jos pyydät käännöstarjouksia monilta eri tahoilta ja joku niistä tarjoaa huomattavasti muita nopeampaa palvelua, on syytä valpastua.

Poikkeuksellisen hyvältä kuulostava aikatauluarvio voi syystä tai toisesta olla ylioptimistinen, jopa epärealistinen. Silloin voi käydä niin, ettei luvatussa aikataulussa onnistutakaan pysymään. Aina siitä ei aiheudu erityistä haittaa, mutta joskus seuraukset voivat olla katastrofaaliset.

Joskus taas käännös voi tulla ajallaan, mutta laatu ei vastaa odotuksia. Esimerkiksi konekääntäminen on kelpo vaihtoehto tietynlaisiin tarpeisiin – lue esimerkiksi tämän jutun alussa oleva kertomus. Mutta käännöstä ei tietenkään saa toimittaa konekäännöksenä, ellei siitä ole erikseen sovittu. Taas tullaan luottamukseen ja läpinäkyvyyteen.

 

Alussa kuvattujen tarinoiden kuuleminen voi olla arkipäivää käännöstoimiston projektikoordinaattorille. Mutta se mikä yhdelle on arkea, voi toiselle olla ainutkertainen tilanne. Valitse käännöstoimisto, jossa tilaukseesi suhtaudutaan sillä vakavuudella, jota se itsellesikin edustaa!

Hyvä kääntäjä on aina uskollinen alkutekstille – tarua vai totta?

Posted by Translatum Oy | 6.9.2018

thomas-quaritsch-681291-unsplash

 

Jos käännöstyön palaute kuuluu: ”Ei vastaa alkutekstiä”, onko kyseessä silloin negatiivinen vai positiivinen palaute?

– Negatiivinen, vastaat varmaankin empimättä.

Ja totta on, että jos asiakas päätyy muotoilemaan palautteen näin, hän on 99-prosenttisen varmasti tyytymätön. Tyytymättömyys onkin täysin perusteltua silloin, jos käännöksessä on asiavirheitä tai siitä esimerkiksi puuttuu olennaisia kohtia. Monissa asiateksteissä myöskään tyylilliset vaihdokset eivät kuulu asiaan.

Alkutekstin ja käännöksen on tärkeää vastata toisiaan täsmällisesti, kun on kyse tekstilajista, jonka tarkoitus on välittää tietoa määrämuodossa. Tällaisia ovat esimerkiksi monet lääketieteelliset käännökset.

Mutta on myös asiakääntämisen alaan kuuluvia tekstejä, joita yksinkertaisesti ei voi kääntää hyvin, jos seuraa alkutekstin valintoja orjallisesti.

 

Hyvä markkinointikäännös vaatii vapautta

Markkinointitekstillä on tarkoitus myydä jotakin: tuotteita, palveluita tai ajatuksia. Sillä halutaan tiedonvälityksen ohella vaikuttaa myös lukijan asenteisiin ja tunteisiin. Tällöin ilmaisuun on kiinnitettävä erityistä huomiota – tekstistä on tehtävä sujuvaa, uskottavaa ja vetoavaa, ehkä luovaakin. 

Markkinointitekstiä ei voi kääntää sanasta sanaan, jos käännöksen halutaan olevan sujuva, uskottava ja vetoava. Muun muassa monet vakiintuneet sanonnat vaikuttavat vierailta ja tökeröiltä, jos ne käännetään sellaisenaan miettimättä, mikä olisi kohdekielen vastaava sanonta.

Esimerkki elävästä elämästä:

Suomeksi kirjoitettuna "se on helppoa kuin 1-2-3" tuntuu oudolta, vaikka englanniksi sanotaankin "It's as easy as 1-2-3". Sen sijaan suomeksi asia voi "sujua kuin tanssi" tai "leikiten" tai "olla helppoa kuin heinänteko".

Kyse ei kuitenkaan ole vain yksittäisistä sanonnoista tai idiomeista. Vastaavaa tyylin ja sävyn kotoistamista on tärkeää tehdä kautta käännöksen. Muutoin voi jäädä ilmeiseksi, että kyseessä on alun perin toisella kielellä ja toiseen kulttuuriin kirjoitettu teksti – käytännössä siis aivan toiselle ihmisryhmälle suunnattu viesti.

Käännöksenhajuinen markkinointiteksti ei houkuttele kohderyhmän tarkkavainuista lukijaa, vaan pahimmassa tapauksessa karkottaa tämän kokonaan. Silloin voidaan tuskin puhua laadukkaasta käännöksestä.

 

Selkeyttä ja sävyjä kaupan päälle

Alkutekstistä voi ja kannattaa siis irtautua myynnillisyyden nimissä, mutta se ei ole ainoa syy. Myös tekstin selkeyttäminen vaatii joskus etääntymään sanasanaisesta kääntämisestä.

Ehkä hieman yllättäväkin esimerkki tästä ovat sopimustekstien käännökset. Iloksemme nykyään on alettu nähdä helposti ymmärrettävien sopimusten ja käyttöehtojen arvo. Legal designin eli oikeudellisen muotoilun hengessä myös sopimustekstien käännöksissä voidaan oikoa kankeimpia oikeuskielen kiemuroita.

Itse sanomaan tai sopimusehtojen sisältöön ei käännettäessä tietenkään puututa. Paljon on kuitenkin tehtävissä ilman sitäkin. Pitkiä virkkeitä voidaan jakaa useisiin lyhyempiin, ja sanajärjestystä voidaan muokata havainnollisemmaksi. Sopivat sananvalinnat vähentävät tarpeetonta paperinmakuisuutta.

Selkeyden lisäksi kääntäjä ja/tai kielenhuoltaja voi säätää myös tekstin sävyä.

Nykyään esimerkiksi tuotteiden ja laitteiden käyttöohjeita ajatellaan yhtenä asiakaskokemuksen osa-alueena. Tällainen ajattelu ei välttämättä ole ollut vielä yleistä, kun tietty ohjeteksti on kirjoitettu. Kääntämisen yhteydessä asia voidaan kuitenkin huomioida ja muuttaa esimerkiksi passiivirakenteita suoraksi puhutteluksi, jolloin etäisestä sävystä tulee helpommin lähestyttävä.

 

Kerro toiveesi

Palataanpa alkuun. Toivotko sinä käännöstyön tilaajana, että saamasi käännös on mahdollisimman uskollinen alkutekstille, vai onko tärkeämpää, että käännös puree juuri omaan kohderyhmäänsä?

Kerro se käännöstyötä tilattaessa!

Jos esimerkiksi tiedät jo etukäteen, että käännöksen täsmällisyys tullaan tarkistamaan niin kutsutulla takaisinkäännöksellä (back translation), tästä kannattaa ehdottomasti kertoa etukäteen. Silloin kääntäjä tietää pysytellä käännösvalinnoissaan niin lähellä alkutekstiä kuin on järkevää.

Jos taas haluat, että käännös on sujuva ja kohdeyleisöä puhutteleva, mainitse siitäkin erikseen jo käännöstä tilatessasi. Hyvä käännöstoimisto pyrkii täyttämään toiveet molempiin suuntiin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Käännösalan digitalisoituminen: konekäännöskukkasia vai jotakin käänteentekevää?

Posted by Translatum Oy | 26.6.2018

 

 hand

Mikä on ensimmäinen mieleen tuleva asia, kun puhutaan käännösalan digitalisoitumisesta? Arvatenkin konekääntäminen.

Entä mitä moni ajattelee ensimmäisenä, kun puhutaan konekäännöksistä? Epäilemättä sellaisia hullunkurisia käännöskukkasia kuin ihailija, kun pitäisi puhua tuulettimesta (fan), tai vähärasvainen tarkoitettaessa valoa (light).

Ymmärrettävää – mutta yksipuolista!

 

Neuroverkot kurovat kiinni ihmis- ja konekääntäjän välistä kuilua

Milloin olet viimeksi kokeillut, millaista käännösjälkeä ilmainen Google Translate nykyään tuottaa? Jos kokemuksesi ovat muutaman vuoden takaa, saatat yllättyä.

Esimerkiksi käännöstenhallintaratkaisuja tuottavan Navitepin esittelytekstiä Google Translate kääntää suomeksi näin (ks. myös kuvankaappaus itse palvelusta):

Kaikki toiminnot käsitellään suoraan pilvipalveluna, niin että asiakaskohtaisia käännösmuisteja voidaan käyttää missä tahansa maapallon ympäri. Kaikki käännös- ja modulaariset kirjoitustyökalut ovat kaikkien asiakkaiden teknisten kirjoittajien ja kääntäjien käytettävissä, riippumatta siitä, missä he ovat tällä hetkellä työskentelemässä.

 

Yllättävän tolkullista siis. Viimeisessä virkkeessä käännös tosin hätkähdyttää ihan muusta syystä:

Tapamme nykypäivän tarpeet tulevaisuuden ratkaisulla.

 

Ehkä hieman turhan Terminator-henkinen käänne...?

Loppua lukuun ottamatta voi kai sanoa, että jälki on suhteellisen kehityskelpoista – ja tässä kyse on kuitenkin vain ilmaispalvelusta. Lisäksi suuria kieliä kone kääntää edelleen sujuvammin kuin suomea. Tällä hetkellä konekäännös toimii parhaiten maailman pääkielillä niin, että käännetään englannista tai englantiin.

Yleisesti ottaen käännöskoneiden nopean kehityksen taustalla on neuroverkkojen käyttöönotto. Google ilmoitti Neural Machine Translation -järjestelmänsä julkaisusta vuoden 2016 lopulla, ja sen jälkeen neuroverkkoihin ja koneoppimiseen perustuvien konekääntimien kehitys on ottanut aikamoisen harppauksen eteenpäin kaikilla rintamilla.

 

Parhaassa konekäännöksessäkin on ihmisen kädenjälki

Kuten edellä näimme, kone kompastelee käännöksissä edelleen. Käännösalalla ei kuitenkaan ole tyydytty naureskelemaan koneen kompuroinnille, vaan se on otettu käsikynkkään ja opetettu sille sujuvaa askeltamista. Toisin sanoen ammattimaisessa konekääntämisessä on kyse aivan eri asiasta kuin selaimessa käytettävässä ilmaispalvelussa.

Ensinnäkin käännöstoimistossa konekäännintä käytetään tyypillisesti yhdessä asiakaskohtaisen käännösmuistin kanssa. Käännösmuistilla tarkoitetaan tietokantaa, joka sisältää aiempia, ihmisvoimin tehtyjä käännöksiä. Mitä enemmän muistia voidaan hyödyntää, sitä varmemmin termit ja toistuvat ilmaustyypit kääntyvät toivotulla tavalla.

Toiseksi ammattimaiseen konekääntämiseen kuuluu olennaisena osana posteditointi eli koneen tuottaman käännöksen tarkistus ja muokkaus ihmisvoimin. Konekäännöksissä nimittäin piilee yksi tyypillinen sudenkuoppa: kone saattaa toisinaan tuottaa käännöksen, joka näyttää ja kuulostaa aivan järkevältä, mutta ei vastaa lainkaan alkuperäisen tekstin sisältöä. Sen merkitys saattaa jopa olla päinvastainen kuin alkutekstissä.

Jälki- eli posteditoinnissa tarkistetaan, että käännös täsmää alkuperäisen tekstin sisältöön. Editoija tarkistaa myös kielioppia ja korjaa kielivirheitä. Kokonaan uuteen uskoon tekstiä ei kuitenkaan enää kirjoiteta, koska konekääntämisen hyöty häviäisi sen myötä.

Kaikkiaan konekäännösteknologia on käännösalalle se kuuluisa hyvä renki: kone ei sovi läheskään kaikenlaisten tekstien kääntämiseen, mutta joissakin tilanteissa se on oivallinen mahdollisuus. Konekäännös sopii erityisesti teksteihin, joiden käyttötarve on lyhyt, jopa kertaluonteinen. Kyse voi olla esimerkiksi yhtä palaveria varten tarvittavasta raporttikäännöksestä.

Konekääntämisestä ja uuden ajan konekääntimistä on kirjoitettu tarkemmin Käännösalan asiantuntijat KAJ ry:n verkkolehdessä.

 

Käännösalan digitalisaatio kevittää asiakkaan työkuormaa

Konekääntäminen on lopultakin vain yksi osa käännösalan digitalisoitumista. Digitalisaation luonteeseen kuuluu, että aina kun mahdollista, sovellukset usutetaan keskustelemaan keskenään sen sijaan, että työvaiheita tehtäisiin käsin. Puhutaan siis rajapinnoista ja automaatiosta.

Käännösalalla automatisoitavissa ovat olleet monenlaiset vaiheet tarjouspyynnöstä tilaamiseen ja edelleen käännösprojektin koordinointiin. Käännöstyökaluissa – siis ihmiskääntäjien ammattityökaluissa – on edelleen omat digitalisaatiomahdollisuutensa.

Kaikki tämä on perinteistä käännöstoimiston tonttia, ja sen automatisointi totta kai hyödyttää myös asiakasta toiminnan tehostuessa. Mutta mielenkiintoiseksi asiat menevät silloin, kun käännösalan digitalisaatio alkaa toden teolla kevittää asiakkaiden omaa työkuormaa. Vai mitä itse ajattelet sovelluksesta, joka automatisoi tekstien keräämisen esimerkiksi nettisivuiltasi tai verkkokaupastasi siirtäen ne eteenpäin käännettäväksi yhtenä pakettina – ja palauttaa käännetyn sisällön oikeille paikoilleen?

Lue lisää siitä, miten näemme käännösalan digitalisaation ja sen perimmäisen merkityksen:

Kuka kääntää GDPR-asiakirjasi? – Me käännämme!

Posted by Translatum Oy | 7.5.2018

cheetah-2859581_1920

Tietosuojakäytännöt, selosteet, sopimukset ja niiden liitteet sun muut GDPR-dokkarit… Koville otti, mutta valmista tuli ennen toukokuista kalmanviivaa! Huh!

Paitsi että… Pitikös nämä gepardijutut vielä kääntääkin?

Niinhän ne piti, niin. Ehtisiköhän markkinoinnin Johanna? Sujuikos hältä englannin lisäksi ruotsikin? Johannaaa...?


Ennen kuin ehdit huolestuttaa itsesi ja Johannan, ota ja luovi käännöstoimisto Translatumin sivuille. Pyydä lomakkeella tarjous dokumenttiesi käännöksistä. Tarjousviesti räpsähtää sähköpostiisi muutamassa sekunnissa.

Tarjous ei sido vielä mihinkään, mutta tässä muutama fakta päätöksenteon tueksi:

Ammattikääntäjä kääntää, jos ei nyt savannituulen nopeudella, niin ainakin tuplasti tai triplasti nopeammin kuin oman toimen ohessa kääntävä.
Kääntäjämme ovat vuoden sisään kääntäneet GDPR-asiakirjoja aika pumaskan, joten sanasto ja käsitteet ovat heillä jo selkärangassa.
Lainsäädäntö edellyttää rekisteriselosteilta simppeliä ja ymmärrettävää kielenkäyttöä – taitavat kääntäjät osaavat säilyttää selkeän tyylin myös käännösversiossa.
Monet GDPR-asiakirjat ovat sopimuksia tai sopimuksen luonteisia. Sopimustekstien kääntäminen vaatii erityisosaamista, jota meidän kääntäjiltämme löytyy.

 

Jos siis tietosuojatekstisi odottelevat vielä kääntämistään, laita meille viestiä ja anna meidän näyttää gepardimainen notkeutemme!

 

Terveisin
Translatumin tiimi

 Tee tarjouspyyntö!

 

GDPR ja tietosuoja – mitä nämä tarkoittavat käännösten kannalta?

Posted by Translatum Oy | 3.4.2018

 

Toukokuussa tulee voimaan paljon puhuttu EU:n tietosuoja-asetus, englanniksi General Data Protection Regulation eli GDPR. Tämä asetus koskee organisaatioita, jotka ylläpitävät mitä tahansa henkilörekisteriä, esimerkiksi asiakasrekisteriä – käytännössä siis kaikkia yrityksiä. Asetuksen rikkomuksesta voi aiheutua yritykselle jopa 20 miljoonan sakko. Lisää sen yksityiskohdista voi lukea vaikkapa täältä.

Jokainen yritys joutuu siis käymään läpi vähintäänkin omaa toimintaansa tietosuojavaatimusten näkökulmasta. Mutta kun yritys ostaa teksteihin liittyviä palveluita ulkoa, on huomioitava myös, millaisia tietoja yrityksestä lähtee ulospäin näiden tekstien mukana ja miten palveluntarjoajat tietosuoja- ja salassapitoasioita hoitavat.

Seuraavassa muutamia olennaisia nostoja siitä, mitä kääntäessä ja käännättäessä kannattaa tietosuojan näkökulmasta huomioida.

 

Täyttääkö käännöstoimisto tietosuoja-asetuksen vaatimukset?

Tietosuoja-asetus edellyttää, että kaikkien henkilörekistereitä ylläpitävien yritysten täytyy laatia rekistereistään tietosuojaseloste, jossa kerrotaan muun muassa rekisterin käyttötarkoitus, kerättävät tiedot ja niiden tietolähteet. Käännöksiä tilaavan asiakkaan kannattaakin pitää mielessä, että myös käännöstoimiston täytyy pyydettäessä esittää tämä rekisteriseloste.

Asetukseen sisältyy nk. osoitusvelvollisuus, jonka mukaan henkilörekisteriä ylläpitävän yrityksen on pystyttävä osoittamaan, että se noudattaa asetuksen velvoitteita itse ja että myös sen käyttämät alihankkijat toimivat näin.

 

Onko käännösprosessi tietoturvallinen?

Käännätettäviin teksteihin voi sisältyä luottamuksellista tai salassapidettävää materiaalia, ja vaikkei sisältyisikään, jokaisen yrityksen on syytä tietää, missä sen materiaaleja liikutellaan ja miten.

Mitä enemmän manuaalista käsittelyä käännösprosessi eri vaiheineen sisältää, sitä suurempia tietosuojariskejä siihen liittyy. Perinteistä sähköpostipyörittelyä varmempaa onkin, jos kääntämiseen liittyvä työnkulku hoituu kokonaisuudessaan yhden ja saman sovelluksen sisällä – tarjouspyynnön pyytämisestä lähtien.

 

Miten tietoturvallisia käytettävät käännöstyökalut ovat?

Kaikki ammattimaisesti toimivat käännöstoimistot käyttävät työkaluja, jotka tallentavat tekstit ja niistä tuotetut käännökset käännösmuistiksi nimitettyyn tietokantaan. Silloin on tärkeää, että kunkin asiakkaan teksteistä tuotettu käännösmuistiaines pysyy erillään muiden asiakkaiden materiaaleista ja että sisältöön pääsevät käsiksi vain asianmukaiset henkilöt. Sama pätee myös termityöhön ja niistä tuotettuihin sanastoihin.

Moderneissa käännöstyökaluissa käyttäjäkohtaisine tileineen ja salasanoineen tämä on huomioitu jo lähtökohtaisesti. Lisäksi joillakin käännöstoimistoilla on käytössään tekniikkaa, joka yhdistää asiakkaan automaattisesti oikeaan käännösmuistiin jo tarjouspyyntöä tehtäessä. Tämä auttaa varmistamaan, että yrityksen tekstejä ja tietoja säilytetään aina asianmukaisesti.

 

Miten hoidetaan käännöstyön salassapito?

Kun käännätetään esimerkiksi tuotejulkistuksiin tai teknisiin innovaatioihin liittyviä tekstejä tai vaikkapa pörssitiedotteita, käsitellään liiketoiminnan kannalta kriittisiä tietoja, joiden ei todellakaan haluta päätyvän vääriin käsiin.

Asiakkaan tietojen salassapito onkin kaiken käännöspalvelutoiminnan lähtökohta ja sen tulee sisältyä jo yleisiin toimitusehtoihin, mutta se voidaan myös varmistaa erillisin sopimuksin (non-disclosure agreement, NDA). Salassapitosopimus allekirjoitetaan yleensä asiakkaan aloitteesta. Olennaista on, että sopimusvelvoite kattaa koko alihankintaketjun eli kaikki ne henkilöt ja tahot, jotka jollain tapaa käsittelevät tai ylipäätään näkevät käännettävänä olevaa tekstiä.

Tiedätkö sinä, miten käyttämäsi käännöstoimisto vastaa yllä oleviin kysymyksiin? Entä tiedätkö, miten käännöstoimisto tai muu käännöspalveluiden toimittaja kannattaa valita?

Japanin-bisnekseen tarvitaan verkostoja sekä kielen ja kulttuurin hallintaa

Posted by Translatum Oy | 5.2.2018

IMG_0753.jpg

 

Japanissa on kysyntää suomalaisille tuotteille ja osaamiselle – muillekin kuin metsä- ja metalliteollisuuden tuotteille, jotka tällä hetkellä hallitsevat Suomen Japanin-vientiä. Viime vuonna vientikynnys madaltui entisestään, kun Japani ja EU pääsivät yhteisymmärrykseen vapaakauppasopimuksesta.

Mitä suomalaisyrityksissä sitten vielä odotetaan? Eikö markkinavaltausta kannattaisi lähteä tekemään ennemmin kuin myöhemmin?

 

Valttikortteina maltti ja vahvat verkostot

Japanin kaupan asiantuntijan Tiina Ropon mukaan harkittu eteneminen on kuitenkin järkevintä, mitä Japanin markkinoille tähtäävä yritys voi tehdä.

– Yrityksen on tärkeää tunnistaa ja tunnustaa omat valmiutensa tai niiden puute. Japani ei nimittäin ole testimarkkina eikä oikea areena kansainvälistymiskokeiluille, vaan sinne vaaditaan kypsyyttä ja pitkäjänteistä sitoutumista. Pitää myös tietää tarkalleen, mitä on tekemässä.

Tiina Ropo tietää, koska hän lukeutuu Suomen harvoihin Japaniin suuntautuvan liiketoiminnan asiantuntijoihin. Hänellä on alalta pitkä kokemus ja laajat verkostot, joita hän on rakentanut 90-luvun alusta lähtien, jolloin hän yhdessä miehensä Akira Ropon kanssa myi hirsitaloja Japaniin. Nykyään hän auttaa muita suomalaisyrityksiä Japanin markkinoille Business Japan -asiantuntijapalvelun puitteissa.

Ropon mukaan Suomessa on paljon japanilaisia kiinnostavia tuotteita ja osaamista. Esimerkeiksi hän nostaa terveysteknologian, cleantechin ja energiaratkaisut, mutta arvioi, että melkein mille tahansa tuotteelle voi löytyä Japanista markkinat, jos asiat tehdään oikein. Suurimmat haasteet liittyvätkin useimmiten muihin asioihin kuin itse tuotteisiin.

– Sanon suoraan: jollei sinua tunneta, et välttämättä pääse puhelinvaihdetta pidemmälle liikeneuvottelujen sopimisessa. Japanissa luottamus on ensiarvoisen tärkeää, joten suhteiden ja verkostojen merkitys korostuu, Tiina Ropo sanoo.

 

Samaa puuta, eri maata

Suomella ja suomalaisilla on Japanissa hyvä maine. Japanilaiset pitävät suomalaisista, ja olemme heille myös mieluisia kauppakumppaneita. Ropo uskoo tämän juontavan osittain juurensa luonteiden ja kulttuureiden yhtymäkohtiin.

– Tietyissä asioissa olemme aika samasta puusta veistettyjä. Esimerkiksi neuvottelutilanteissa siedämme molemmat hiljaisuutta hyvin: suhtautuminen hiljaisiin hetkiin on luontevaa, eikä niitä tarvitse yrittää täyttää smalltalkilla.

Erojakin löytyy, esimerkiksi suhtautumisessa liiketoimintaan. Ropo esittää vertauksen: siinä missä suomalainen bisnes muistuttaa metsästystä, japanilainen on enemmänkin maanviljelyä. – Me suosimme nopeaa ja näkyvää toimintaa ja vaihdamme herkästi apajaa, jollei tulosta ole heti tullakseen. Japanilainen taas kasvattaa liiketoimintaansa hitaasti ja kärsivällisesti olemassa olevia yhteistyöverkostojaan vaalien.

Suomalaistyylinen ”kovapanosammunta” ei siis Japanissa toimi, vaan työtä on puurrettava sitkeästi, jos uutena tulokkaana haluaa saada japanilaisen näkemään oman bisneksensä tarjoamat hyödyt. Toisaalta kun liikesuhde kerran saadaan toimimaan, yhteistyö voi olla hyvinkin pitkäaikaista ja palkitsevaa.

 

Japanilaisten kanssa toimitaan japaniksi

– Suomalaisille tulee poikkeuksetta yllätyksenä se, ettei japanilaisten kanssa pärjää englannin kielellä. Ja vaikka englantia osattaisiinkin, silti asiat hoidetaan mieluummin omalla kielellä, Tiina Ropo painottaa.

Kielimuurin huolellinen purkaminen on erityisen tärkeää, koska japanilainen ei paljasta, milloin vastapuolen puhe on jäänyt ymmärtämättä.

– Jos japanilainen toistelee ”Yes, yes”, voi olla varma hänen pudonneen kärryiltä. Hän ei sano sitä, koska kokee sen loukkaavan puhujaa. Toinen osapuoli voi jäädä siihen käsitykseen, että neuvottelut ovat edenneet hyvin, ja ihmettelee, kun asiaan ei koskaan palata!

Käytännössä tulkin käyttäminen liikeneuvotteluissa on siis välttämätöntä, samoin tekstimateriaalien käännättäminen japaniksi. Japanilainen päätöksentekoprosessi on pitkä, ja sen tueksi vaaditaan paljon tietoa. Siksi käännökset kannattaa hankkia jo melko pian ensitunnustelujen jälkeen.

– Käännöksissä on tärkeää käyttää äidinkielistä japanin osaajaa. Toisaalta käännöksen toimittajalta täytyy edellyttää huolellisuutta ja tarkkuutta, jotta käännökseen ei päädy esimerkiksi hankalia tilanteita aiheuttavia termivirheitä, Ropo muistuttaa.

Ropo yhteistyökumppaneineen on käyttänyt japanin käännöksissä onnistuneesti käännöstoimisto Translatumin palveluita.

 

Tiina Ropon 7 vinkkiä Japanin markkinoille

 

● Tiedosta, että pikavoittoja ei ole luvassa. Parhaimmillaan pitkäjänteisyys palkitsee.

● Opi lukemaan japanilaista – myös rivien väleistä. Käytä tarvittaessa asiantuntijaa apuna.

● Ota vaatimukset ja yksityiskohdat tosissasi. Jos japanilainen kysyy, montako ruuvia pussissa on, vastaa tarkalla lukumäärällä.

● Ole luotettava. Pysy sovitussa. Jos aikataulut uhkaavat pettää, ota etukäteen yhteyttä ja selitä asia.

● Huolehdi tasaisesta laadusta. Toimitusten on vastattava näyte-erän laatua.

● Varaudu hoitamaan liikesuhdetta. Se tarkoittaa myös säännöllisiä vierailuja asiakkaan luokse.

● Säilytä autenttisuus siinä, mitä edustat ja tarjoat. Pohjoismaisuus ja suomalaisuus kiinnostavat – jos japanilainen haluaisi japanilaista, hän ostaisi kotimarkkinoilta!

 

Tiina Ropo / Business Japan.

Tutustu blogiimme!

Translatumin blogissa jaamme näkemyksiämme käännösalan, kansainvälisyyden ja kielen ajankohtaisista ilmiöistä.

Tilaa blogiartikkelit sähköpostiisi

Viimeisimmät artikkelit