Kansainvälistä viestintää käännöstoimiston silmin

Rakenteinen dokumentointi tehostaa lokalisointia

Kirjoittaja Translatum Oy | 4.2.2014

Rakenteinen tiedostomuoto on kiitollinen käännätettävä

Rakenteiseen dokumentointiin siirtyminen vaatii jonkin verran investointeja. Ensinnäkin siihen tarvitaan tuotantoympäristö, jossa on tyypillisesti tekstin- ja kuvankäsittelyohjelma, sisällönhallintaohjelma ja julkaisuohjelma. Toisaalta jos vanha, jo olemassa oleva materiaali halutaan muuntaa rakenteiseksi, se täytyy tehdä manuaalisesti. Lisäksi voi olla tarpeen järjestää koulutusta.

Rakenteinen dokumentointi tuottaa kuitenkin useita hyötyjä, joita käsiteltiin yleisesti edellisessä artikkelissamme. Tässä osassa syvennymme erityisesti kääntämiseen liittyviin aspekteihin.

Esimerkiksi xml-muotoisen rakenteisen tekstin etuna on se, että käännettävä materiaali voidaan yleensä ongelmitta käsitellä käännösmuistisovelluksessa. Tällöin kerran tehty käännös löytyy muistista myöhemminkin. Muotoilutageja, jotka usein hankaloittavat eri sovellusten tiedostomuotojen kääntämistä (tavanomainen esimerkki Word doc ja docx) ei rakenteisessa tiedostomuodossa ole, joten jo käännetty materiaali löytyy paremmin käännösmuistista.

Kun halutaan tuottaa uusi versio materiaalista, esimerkiksi koneen tai laitteen dokumentaatiosta, usein suuri osan sen sisällöstä löytyy käännösmuistista valmiiksi käännettynä ilman, että erilaiset muotoilu- ja muut tagit haittaavat osumien löytymistä. Kääntäjän tehtäväksi jää muuttuneiden ja uusien stringien eli merkkijonojen kääntäminen. Tämä vähentää käännöskustannuksia, koska koko tekstin sijaan voidaan kääntää vain ja ainoastaan muuttuneet osat.

Rakenteinen tiedostomuoto on kätevä myös siitä, että tiedostokoko on pieni, joten tiedostoja on helppo liikutella lähetettäessä niitä käännettäväksi.

Hyvä tietää, kun käännätetään rakenteista tekstiä

Yleisimpiä rakenteisessa dokumentoinnissa käytettyjä tiedostomuotoja ovat xml-pohjaiset tiedostomuodot, kuten dita- ja ts-tiedostot. Kääntämisen kannalta xml onkin kätevin, koska se tukee sellaisenaan kaikkia erikoismerkkejä sisältäviä kieliä. Myös sgml on mahdollinen, mutta se ei tue erikoismerkkejä yhtä laajalti, mikä voi aiheuttaa ongelmia esimerkiksi puolan, tšekin ja venäjän käännösten kanssa.

Käännösmuistisovelluksessa olennaista on saada käännettävä sisältö erotettua ei-käännettävästä sisällöstä. Muut kuin kääntöön halutut elementit pitää suojata, jotta kääntäjä ei muuta niitä ja jotta lähdetekstin sanamäärä saadaan selville. Esimerkiksi Trados 2006/2007 ja sitä aiemmat Trados-versiot käyttävät tähän ini-tiedostoa, Trados 2009, 2011 ja 2014 puolestaan file type -määritystä. Olennaista on, että määritykset tehdään oikein.

Käännettävä materiaali saattaa etenkin päivityskäännöksissä koostua hyvinkin lyhyistä erillisistä tekstikatkelmista. Tällöin varsinaisessa käännöstyössä on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että toistuvat termit ja teemat sekä tyyli säilyisivät yhtenäisinä. Alkuperäinen kirjoittaja hahmottaa aihekokonaisuuden ja julkaisun eri osien välisten suhteet lähtöjään selkeästi, kun taas kääntäjältä tämä saattaa vaatia enemmän selvittelyä.

Kääntäjä voi käyttää apuna yhtenäisyyden säilyttämisessä siihen tarkoitettuja työkaluja, kuten Apsic Xbenchiä. Ohjelman avulla on helppo vertailla suurestakin tekstimäärästä, millaisia käännöksiä siinä jostakin tietystä termistä tai virkkeestä esiintyy.

Viitemateriaaliin ja ohjeistukseen kannattaa käännöksen tilaajan kuitenkin panostaa. Esimerkiksi kuvallinen PDF-versio käännettävästä dokumentista auttaa kääntäjää hahmottamaan tekstin kontekstia ja tarjoaa havainnollistavaa tietoa. Myös hyvin laadituista sanastoista on apua.

Ammattitaitoinen kääntäjä löytää olennaista viitetietoa myös rakenteisesta dokumentista itsestään.

Jos käännettävänä on xml-tiedosto, sen elementeistä voi tietyissä tapauksissa lukea, millaiseen kontekstiin kukin käännettävä stringi tulee. Käännösmuistisovelluksessa xml-elementit voidaan usein näyttää osittain tai kokonaan. Tarvittava käännös saattaa olla erilainen sen mukaan, onko kyseessä esimerkiksi

  • leipäteksti tai esimerkiksi otsikko (jolloin käännöksen pitää olla mahdollisimman lyhyt)
  • taulukon otsikko (otsikon pitää mahtua sille varattuun tilaan)
  • luettelon kohta
  • hakemistoviite
  • kuvateksti.

*

Muista lukea myös viikolla 8 ilmestyvä blogiartikkelimme, jos haluat tietää, mitä Simplified Technical English tarkalleen ottaen tarkoittaa ja miksi sitä kannattaa hyödyntää dokumentoinnissa.

Tutustu blogiimme!

Translatumin blogissa jaamme näkemyksiämme käännösalan, kansainvälisyyden ja kielen ajankohtaisista ilmiöistä.

Tilaa blogiartikkelit sähköpostiisi

Viimeisimmät artikkelit